arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Uhanalaiset eliöt<br />
5.2. Jäkälät<br />
Jäkälien kuntakohtaisissa tarkasteluissa voidaan käsitellä<br />
lähinnä vain suurjäkälälajistoa. Seuraava jäkälien<br />
luokittelu perustuu M. Kääntöseltä saatuun käsikirjoitukseen.<br />
Lajien uhanalaisuutta on tarkasteltu <strong>Tampereen</strong><br />
näkökulmasta eikä mukana ole kaikkia Uhanalaisten<br />
eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnössä<br />
mainittuja alueellisesti tai valtakunnallisesti<br />
uhanalaisia lajeja. Uhanalaisuusluokittelu ei siis ole<br />
täysin verrattavissa lintujen ja perhosten uhanalaisuutta<br />
käsitteleviin kappaleisiin.<br />
Tampereelta ovat kokonaan hävinneet ainakin ravinteikasta<br />
kalliopintaa vaativat varjonahkajäkälä (Peltigera<br />
collina) ja sammaljäkälä (Massalongia carnosa),<br />
jotka molemmat kasvoivat 1930-luvulla Pyynikillä.<br />
Seuraavaa neljä vaateliasta lajia, joiden ainoat kasvupaikat<br />
ovat uhattuina, voidaan pitää Tampereella erittäin<br />
uhanalaisina. Risakesijäkälä (Leptogium lichenoides),<br />
kalliohyytelöjäkälä (Collema flaccidum), ryynihyytelöjäkälä<br />
(Collema fuscovirens) ja nappihyytelöjäkälä<br />
(Collema polycarpon) vaativat emäksistä kalliopintaa ja<br />
niiden ainoat tamperelaiset esiintymät sijaitsevat pohjoisen<br />
liuskealueen jyrkänteessä Teiskon Mustalaisvuorella.<br />
Näistä lajeista nappihyytelöjäkälä on koko<br />
Hämeen alueella harvinainen. Valtakunnallisesti silmälläpidettävän<br />
kalliokeuhkojäkälän (Lobaria scrobiculata)<br />
on tiedetty kasvavan samalla liuskealueella<br />
vuodesta 1967. Vanhoilta kasvupaikoiltaan Tuomikalliolta<br />
ja Varalasta se on kadonnut. Aitolahden Laalahdelta<br />
vanhan haavan rungolta on löydetty vanhojen<br />
metsien laji kätköhyytelöjäkälä (Collema occultatum).<br />
Hervannasta on puolestaan kerran löydetty Hämeessä<br />
taantunut ja esiintymisalueiltaan eteläinen suonirustojäkälä<br />
(Ramalina sinensis). Hervannan Viitastenperänlahden<br />
eteläpuolen kalliolta on löydetty Suomen<br />
kolmas murutorvijäkälän (Cladonia caespiticia) kasvupaikka.<br />
Vaarantuneisiin suurjäkäliin <strong>Tampereen</strong> alueella<br />
kuuluvat isorustojäkälä (Ramalina fraxinea), suohirvenjäkälä<br />
(Cetrariella delisei), härmäkilpijäkälä (Dermatocarpon<br />
deminuens), kalkkinahkajäkälä (Peltigera<br />
lepidophora), limi-isokarve (Parmelia omphalodes) ja<br />
paasitorvijäkälä (Cladonia diversa). Kulttuuriseutuja<br />
suosiva mutta ilmansaasteista kärsivä isorustojäkälä<br />
kasvaa niukkoina esiintyminä Teiskon Viitapohjassa,<br />
Velaatassa ja Kulkkilassa. Levinneisyysalueiltaan pohjoinen<br />
suohirvenjäkälä löytyi vuonna 1984 suolta Teiskon<br />
Jylhänperältä ja vuonna 1998 Kulhanvuorelta.<br />
Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomeen keskittyvä härmäkilpijäkälä<br />
kasvaa niukkana esiintymänä Teiskon<br />
Kuuslahden kalliossa sekä Kiimajoen rantakivellä.<br />
Kaiken kaikkiaan härmäkilpijäkälästä on vain vähän<br />
löytöpaikkoja Suomesta. Kalkkinahkajäkälää kasvaa<br />
Viitapohjan liuskealueella ja mereistä ilmastoa suosivaa<br />
limi-isokarvetta Teiskon Koljonniemessä. Paasitorvijäkälää<br />
kasvaa muutamassa paikassa Tampereella.<br />
Valtakunnallisesti vaarantunut laji on röyhelökarve<br />
Teiskon Mustalaisvuorella. Laji löytyi sieltä 1996.<br />
Silmälläpidettäviin ja taantuneisiin jäkäliin kuuluvat<br />
ainakin Viitapohjan tienvarsilla kasvava, kalkkia<br />
sisältävää kasvualustaa vaativa suipputorvijäkälä (Cladonia<br />
acuminata) sekä raidankeuhkojäkälä, joka monilla<br />
kasvupaikoillaan on niukentunut ja osittain jopa<br />
hävinnyt. Korpiluppoa, joka aikaisemmin oli yleinen<br />
kuusikoissa ja rinnemäntyjen oksilla, kasvaa enää<br />
niukkana etupäässä Aitolahden ja Teiskon alueella.<br />
Silmälläpidettäviin ja harvinaisiin jäkäliin kuuluu<br />
seitsemän lajia. Pikkuokajäkälä (Cetraria muricata) ja<br />
mätästorvijäkälä (Cladonia cervicornis ssp. cervicornis)<br />
ovat mereisiä lajeja, jotka kasvavat yleensä korkeiden<br />
kallioiden lailla (esim. Neinvuori ja Viitastenperä) tai<br />
suurten vesistöjen rantakallioilla. Samanlainen on<br />
Suomessa erittäin lounainen nummitorvijäkälä (Cladonia<br />
strepsilis), joka tunnetaan Teiskon Rappuvuorelta.<br />
Pallotinajäkälä (Stereocaulon pileatum) kasvaa kivillä<br />
Teiskon Rappuvuorella ja Kaupin Tuomiokalliolla.<br />
Eteläistä jäkälälajistoa edustavat Tampereella pohjoisella<br />
äärialueellaan kasvava paasitorvijäkälä (Cladonia<br />
diversa), Tohlopin länsipuolella Rasonhaassa kasvava<br />
piirtojäkälä sekä Raholan ja Villilän rantakallioilla<br />
kasvava vainiolaakajäkälä. Pohjoisia jäkälälajeja edustavat<br />
Kaupissa, Viitapohjassa ja Papinvuorella kasvava<br />
himmeänahkajäkälä ja Mustalaisvuorella kasvava<br />
loistokeltajäkälä (Xanthoria elegans).<br />
<strong>Tampereen</strong> ylivoimaisesti arvokkaimmat jäkäläalueet<br />
ovat Viitapohjan jyrkänteillä, joissa em. jäkälälajien<br />
lisäksi kasvavat mm. limilaakajäkälä (Physconia<br />
perisidiosa) ja kiekkolaikkajäkälä (Pertusaria albescens).<br />
Kumpikin laji kasvaa kalliopinnalla, mikä on tyypillistä<br />
yleensä vain Pohjois-Suomen emäksisillä kallioilla.<br />
Mustalaisvuorella kasvaa myös mereistä mätästorvijäkälää<br />
(Cladonia cervicornis ssp. cervicornis) ja Pirkanmaalla<br />
ainoalla kasvupaikallaan Thermutis velutina.<br />
Lähistön liuskekalliolta löytyi v. 2000 kalkinsuosija<br />
ruskokesijäkälä (Leptogium gelatinosum). Mustalaisvuoren<br />
jäkälälajiston säilymistä uhkaavat kuitenkin<br />
nykyään kalliokiipeilijät. Aitoniemen-Vääräjärven<br />
maisemista Korvenvuorella kasvaa tammivyöhykkeelle<br />
tyypillinen korallilaikkajäkälä (Pertusaria corallina).<br />
Silmälläpidettäviin harvinaisiin kokkarejäkälä Lecidoma<br />
demissum Teiskosta.<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, M. & Mikkola, R. 1985: Havaintoja eräiden jäkälien<br />
viimeaikaisesta esiintymisestä Pirkanmaalla, erityisesti<br />
<strong>Tampereen</strong>-Oriveden seudulla. - Talvikki 9: 13-22.<br />
Kääntönen, M. 1988: Viimeaikaisia jäkälälöytöjä Pirkanmaalla. -<br />
Lutukka 4: 41-44.<br />
100 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET