arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luonnonsuojelualueet<br />
jor), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) ja hippiäinen<br />
(Regulus regulus) ovat alueen runsaimmat lajit. Lehtoja<br />
mustapääkertun suuret populaatiotiheydet ovat<br />
osoitus lehdon rehevyydestä. Kummankaan kesän laskennoissa<br />
ei havaittu harvinaisia lajeja. Yhdellä laskentakerralla<br />
harvinaisempien lajien yksittäiset parit<br />
saattavat kuitenkin jäädä huomaamatta.<br />
Hyönteistö<br />
Myllypurossa elää roskaantumisesta huolimatta eräitä<br />
mielenkiintoisia metsäpurojen vesiperhoslajeja. Näistä<br />
merkittävimpiä ovat valtakunnallisesti silmällä pidettävä<br />
purosiilanen (Lype reducta, NT) ja purovainokas<br />
(Rhyacophila fasciata, NT). Toinen alueellisesti<br />
merkittävä vesiperhoslaji on koukkusirvikäs (Sericostoma<br />
personatum).<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, M. 1984: Merkittäviä lehtoja kantakaupungissa:<br />
Kalkun Myllypuro. - Tammerkoski 7/84: 4-6.<br />
Lagerström, M. & Tast, N. 1988: <strong>Tampereen</strong> Ikuri-Kalkun<br />
Myllypuron pesimälinnusto 1988. - Käsikirjoitus<br />
ympäristövalvonnassa.<br />
Peruskarttalehti 2123 06 D<br />
1.1.2. Viikinsaari<br />
Hämeen lääninhallituksen päätöksellä (päätösnumero<br />
125/A231) 9.12.1994 perustettu Viikinsaaren luonnonsuojelualue<br />
sijaitsee Pyhäjärven Viikinsaaressa,<br />
noin 3,5 km päässä <strong>Tampereen</strong> keskusta-alueelta. Saaren<br />
kokonaispinta-ala on 14,9 hehtaaria, josta luonnonsuojelualueen<br />
osuus on 10,53 hehtaaria. Viikinsaari<br />
on toiminut virkistysalueena jo viime vuosisadan<br />
puolivälistä lähtien. Rakentaminen ja virkistystoiminta<br />
ovat keskittyneet saaren itäosaan ja luonnonsuojelualue<br />
sijaitsee saaren länsiosassa. Alueen sisäosaa<br />
kiertää hiekoitettu kävelytie. Luontopolku seurailee<br />
kävelytietä poiketen välillä saaren rehevään sisäosaan<br />
ja rannan tuntumaan. Suojelualueen itäpää rajoittuu<br />
jalkapallokenttään ja niittyyn.<br />
Kasvillisuus<br />
Viikinsaaren luonnonsuojelualue kuuluu eteläboreaaliseen<br />
lehtovyöhykkeeseen, ns. vuokkovyöhykkeeseen,<br />
jonka rehevintä ydinaluetta kutsutaan Etelä-Hämeen<br />
lehtokeskukseksi. Viikinsaaren rehevyys perustuu Kokemäenjoen<br />
vesistön eteläisten reittien savimaiden<br />
viljavuuteen sekä kallioperän fylliittiin ja kiilleliuskeeseen,<br />
joiden ns. kalkkivaikutus mahdollistaa kasvillisuuden<br />
rehevät piirteet.<br />
Alueella on laidunnettu karjaa ja korjattu heinää<br />
siinä määrin, että aluetta määriteltiin jo 1880-luvulla<br />
termillä “hoidettua puistoa”. Suojelualueella on ennen<br />
rauhoitusta maisema- ja virkistystarkoituksessa harvennettu<br />
pensaskerrosta sekä hakattu metsää. Toiminta<br />
on kuitenkin ollut pienimuotoista ja se on kohdistunut<br />
pääasiassa alueen reunaosiin. Kokonaisuutena<br />
alueen kasvillisuus ja eläimistö ovat monipuolisia, eikä<br />
ihmisen toiminta ole toistaiseksi köyhdyttänyt alueen<br />
Lasse Kosonen<br />
Viikinsaaren kotkansiipikasvustot ovat lähes miehenmittaisia.<br />
12 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language