arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uhanalaiset eliöt<br />
Törmäpääsky (Riparia riparia)<br />
Tampereella 1970-80-luvulla seuraavat pesimäpaikat<br />
1978-82: Villilä 200 koloa, 1970-luvun loppu 16 koloa<br />
ja 1980-luvun alku 5 koloa Hankkion törmässä ja<br />
Epilänharju 1970-luvun lopulla 30 koloa. 1990-luvulla<br />
vain kolme pesäpaikkaa, joista yksi kantakaupungissa<br />
(Hankkion multakasat 1994-95 8 koloa), yksi<br />
Tarastenjärven kaatopaikalla (5 koloa) ja kaksi Teiskossa.<br />
Nykytilanteesta ei ole käsitystä.<br />
Niittykirvinen (Anthus pratensis)<br />
Lajista on ollut hyvin vähän tietoa <strong>Tampereen</strong> alueelta.<br />
Myös kantakaupungissa on ollut useita laulureviireitä,<br />
kuten Santalahdessa, Lielahdessa, Sarankulmassa<br />
(2-4 reviiriä), Hankkiossa, Kaukajärvellä, Hatanpäällä<br />
ja Lahdesjärvellä ja 2000-luvulla ainakin vielä<br />
Lielahdessa, Sarankulmassa ja ilmeisesti Lahdesjärvellä.<br />
<strong>Tampereen</strong> itäisen ohikulkutien reunoille syntyi<br />
1990-luvulla niittykirviselle sopiva niittymäinen,<br />
matala ja ruohoinen pesimäbiotooppi, joka sai Sarankulman-Atalan<br />
välille syntymään reviirejä 1994<br />
4, 1996 4, 1999 12, 2000 21, 2202 10 ja 2003 4. Kun<br />
kasvillisuus alkoi rehevöityä ja pensastua, vähenivät<br />
niittykirviset. Koko <strong>Tampereen</strong> kanta lienee nyt vain<br />
n. 10 paria.<br />
Koskikara (Cinclus cinclus), NT<br />
Pesinyt Tampereella vuodesta 1990 lähtien. Pesintä<br />
todettiin tuolloin Teiskon Pohtolassa Kalliojärven laskupurolla.<br />
Kalliojärveltä on pesintöjä myös vuosilta<br />
1992, 1993, ja 1995. Hankajärven laskupurolla laji on<br />
pesinyt1992, 1995 ja 1997. Lisäksi tunnetaan pesintä<br />
Velaatanjärveltä 1999. 2000-luvulla pesintöjä ei ole<br />
todettu.<br />
Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus)<br />
Aiemmin säännöllinen vierailija (pesimälintu?), sittemmin<br />
kadonnut. 1990-luvulta viisi havaintoa laulavista<br />
linnuista, joista kolme Teiskosta (Tervalahti,<br />
Matehinen, Nuorajärvi) ja yksi Villilänsaaresta ja yksi<br />
Kaupista. Kantakaupungin alueella laji on laulellut<br />
Linnainmaalla useasti 2000-luvulla.<br />
Satakieli (Luscinia luscinia)<br />
Satakielen kanta oli varsin vakaa 1990-luvun puoliväliin<br />
asti (20-45 reviiriä), jonka jälkeen taantui. V. 2001<br />
määrät kohosivat taas uusiin ennätyslukemiin, esim. v.<br />
2001 50 reviiriä.<br />
Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus)<br />
Nykyinen kanta koostuu alle 10 parista, v. 2003 havaittiin<br />
Nuutilanlahdella 1, Nuorajärvellä 1, Ryydynpohjassa<br />
1 ja Iidesjärvellä 3 reviiriä. Iidesjärveltä laji<br />
tunnetaan jo 1960-luvun puolivälistä alkaen.<br />
Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum)<br />
Viitakerttunen saavutti huippunsa 1990-lvuun puolivälissä<br />
(1995 30 laulajaa), mutta viime vuosina on ollut<br />
vähälukuisempi. v. 2000 11 laulajaa, v. 2001 6.<br />
Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris)<br />
Kanta pysynyt kohtuullisen vakaana. 1990-luvulla<br />
vaihdellut rajoissa 1-11 laulavaa ja v. 2000 12, 2001 2<br />
laulajaa.<br />
Pensassirkkalintu (Locustella naevia)<br />
Nykyään yleisempi kuin 1980-luvulla. Reviirimäärät<br />
vaihtelivat 1990-luvulla 3-7. Viime aikojen reviirimäärät:<br />
2000 16 ja 2001 0.<br />
Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis)<br />
1980-luvulla varsin vähälukuinen, mutta runsastui<br />
1990-luvulla. Vuonna 2000 6 reviiriä ja v. 2001 1,<br />
2003 pelkästään Aitolahden-Teiskon alueella 7 laulajaa.<br />
Näyttää runsastuneen 1990-luvulla.<br />
Kultarinta (Hippolais icterina)<br />
Vähälukuinen pesimälaji, jonka kannassa ei liene tapahtunut<br />
suuria muutoksia. Vuosittaiset reviirit Tampereella<br />
vaihtelevat 5-14 välillä. Vakituisimpia laulupaikkoja<br />
ovat Villilänsaari 1-2 reviiriä, Piikahaka,<br />
Peltolammi-Pärrinkoski 1 reviiri, Hatanpäänniemi 1<br />
reviiri (2003), Vaakkolammi 1, sekä satunnaisemmin<br />
Teiskosta.<br />
Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides)<br />
Vuosittainen seuranta paljastaa muutamia idänuunilintureviirejä<br />
myös Tampereelta, esim. Halimasjärven<br />
luonnonsuojelualueelta, Hervannan alueelta ja Kaupista<br />
(mm. v. 2002 3 laulavaa), Kaukajärvi (1997 ja<br />
2003 1) sekä Teiskosta. Havainnot keskittyvät yleensä<br />
luonnontilaisen oloisiin kuusivaltaisiin metsiin.<br />
Pikkusieppo (Ficedula parva) (Ldir, NT)<br />
Niukka pesivä kanta rajoittunee parhaisiin aarniovaiheen<br />
metsiin ja luonnonsuojelualueisiin. Iso-Kuhmon<br />
luonnonsuojelualueella nuori koiras lauloi v. 1989,<br />
Viikinsaaren luonnonsuojelualueelta on useita havaintoja<br />
1990-luvulta (mm. poikue 1996) ja Halimasjärven<br />
luonnonsuojelualueella kolme laulavaa v. 1999<br />
(ei sen jälkeen) Teiskon Paavola v.1988 pesälöytö.<br />
Villilänsaaressa tehtiin ilmeisesti muuttovaiheen havainnot<br />
v. 2002 ja v. 2003, vaikka ympäristön puolesta<br />
se voisi siellä esiintyä vakituisemminkin. Peltolammi-<br />
Pärrinkosken alueella se on esiintynyt jo 1950-luvulta<br />
alkaen, jolloin löydettiin mm. pesä. Viimeksi laulava<br />
lintu on tavattu alueella v. 2002. Kesä 1999 oli ilmeisen<br />
hyvä pikkusieppokesä, jolloin Halimasjärven<br />
lisäksi havaittiin Niihamassa (2), Lahdesjärvellä (2) ja<br />
Viikinsaaressa (1). 2000-luvulta Viikinsaaresta ei ole<br />
havaintoja.<br />
110 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language