arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
vanpuisto) on rantapuustoltaan edustava kohde. Myös<br />
kaakkoon jatkuvalla rantaosuudella kasvaa näyttävää<br />
puustoa, jossa merkittäviä ovat suuret terva- ja harmaalepät.<br />
Suurimman harmaalepän ympärys on 166<br />
cm. Niemekkeessä kasvaa pensasmaisia kynäjalavia<br />
(R, VU), joiden lisäksi rannassa on luonnonmuistomerkiksi<br />
rauhoitettu yksilö (ks. 1.2.6.). Kasvistosta<br />
löytyy rantalehtojen ja kulttuuripaikkojen lajeja kuten<br />
tuomea, terttuseljaa ja istutusperäistä idänkanukkaa<br />
(Cornus alba) sekä kyläkellukkaa (UH-AL-P), maahumalaa,<br />
sudenmarjaa, mesiangervoa, ranta-alpia (Lysimachia<br />
vulgaris), lehtonurmikkaa ja harvinaista vataa.<br />
Alue on myös rantamaisemansa kannalta merkittävä<br />
kohde, jota haittaa kuitenkin roskaantuminen.<br />
Lähteen pohjoispuolelle rakennettiin vuonna 1993<br />
pyörätie ja rakentaminen lienee kohteen suurimpia<br />
uhkia. **<br />
4.1.18. Pispalan keto<br />
Pispala on kaupungin keskeisin yhtenäinen kulttuurikasviston<br />
esiintymäalue. Pihoilla ja teiden varsilla kasvaa<br />
runsaasti ns. vanhan kulttuurin seuralaiskasveja,<br />
kuten litutilliä (Descurainia sophia), rohtopernaruohoa<br />
(Sisymbrium officinale), kolmisädetyräkkiä (Euphorbia<br />
peplus), pikkuhukanputkea (Aethusa cynapium ssp. cynapium),<br />
pikkutakiaista (Arctium minus) ja hentosavikkaa<br />
(Chenopodium polyspermum). Joukossa on myös<br />
ns. venäläiskauden kasveja - mm. idänukonpalko (Bunias<br />
orientalis) ja harmio (Berteroa incana). Alueella on<br />
vanhojen kauppapuutarhojen jäljiltä vanhakantaista<br />
koristepuu- ja pensaslajistoa ja villiintyneitä vanhoja<br />
koristekasveja.<br />
Erityisesti huomio kiinnittyy ns. Pispalan ketoon,<br />
jossa kasvaa runsas joukko ketojen, kulttuuriperäisiä<br />
sekä venäläiskauden kasvillisuutta. Kedolta löytyy idänukonpalkoa,<br />
ketoneilikkaa (Dianthus deltoides, NT),<br />
harmiota, pukinpartaa (Tragopogon pratensis), keltasauramoa,<br />
etelänaitovirnaa (Vicia sepium ssp sepium), ukontulikukkaa,<br />
(aho)pukinjuurta (Pimpinella saxifraga), istutusperäistä<br />
etelänmunkkia (Jasione laevis), humalanvierasta<br />
(UH-AL-P), kyläkellukkaa (UH-AL-P), kissankelloa,<br />
peltokiertoa (Convolvulus arvensis) sekä kelta-<br />
(Galium verum, VU) ja peltomataraa (Galium spurium).<br />
Aiempien havaintojen mukaan kedolla kasvaisi<br />
myös kelta-apilaa (Trifolium aureum, NT), mutta ilmeisesti<br />
vuoden 1999 kesän kuivuudesta johtuen lajia ei<br />
havaittu. Kedon uhkana on umpeutuminen ja sitä tulisikin<br />
niittää. Pispalan kulttuurikasvisto on ylimalkaan<br />
vähentynyt suuresti ja monet lajit ovat katoamassa. **<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, L. 1992: <strong>Tampereen</strong> Pispalan pihojen kasviston<br />
muutokset 24 vuoden (1967-1991) aikana. - Kasvitieteen pro<br />
gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos, Helsinki.<br />
94 s.<br />
4.1.19. Pyynikki<br />
Pyynikki on merkittävä harjukasvillisuuden esiintymisalue<br />
(ks. tarkemmin 1.1.3.).<br />
4.1.20. Onkiniemen rantavyöhyke<br />
Kallio- ja rantapalle sekä rantalehto, joka alkaa Sara<br />
Hildenin museolta ja jatkuu varsinaiseen Onkiniemeen,<br />
ovat maisemiltaan ja kasvistoiltaan erikoisia.<br />
Alueella on säilynyt Onkiniemen huvilasta ja Hakulinin<br />
puutarhasta peräisin olevia koristekasveja ja vanhoja<br />
kulttuuriseuralaisia, jotka kasvavat yhdessä lehtoja<br />
kalliolajiston kanssa. Alueella kasvaa kyläkarhiaista<br />
(Carduus crispus), valkopeippiä, harmiota, humalaa,<br />
kyläkellukkaa (UH-AL-P), ukonpalkoa, lehtoakileijaa<br />
(Aquilegia vulgaris), varjoliljaa (Lilium martagon),<br />
ukonhattua (Aconitum variegatum), puistolemmikkiä<br />
(Myosotis sylvatica), koiranheisiä, rantakanankaalia<br />
(Barbarea stricta), amerikanhorsmaa (Epilobium<br />
adenocaulon), koiranvehnää ja lehtoarhoa sekä jaloista<br />
lehtipuista vuorijalavaa (R, VU). **<br />
4.1.21. Tammerkoski<br />
<strong>Tampereen</strong> Tammerkoski oli pitkään lapinvesitähden<br />
(UH-AL) ainoa napapiirin eteläpuolelta tunnettu<br />
kasvupaikka, kunnes laji 1980- ja 1990-luvuilla löytyi<br />
myös Näsijärvestä ja Särkijärvestä sekä 1999 myös<br />
Suolijärvestä. Koskessa kasvavat myös harvinaiset<br />
sammalet; alueellisesti uhanalainen vellamonsammal<br />
(Fissidens fontanus, UH-AL) ja valtakunnallisesti<br />
uhanalainen koskisiipisammal (Fissidens pusillus, NT).<br />
**<br />
4.1.22. Tampellan tehdasalue<br />
Tampellan alueen kasvisto on ollut monipuolinen ja<br />
mielenkiintoinen. Koristepuita ja -pensaita sekä perennoja<br />
on laskettu alueella 70, muita kasveja lähes<br />
200. Suurin osa arvokkaista kasveista on jo hävinnyt<br />
tai vakavan häviämisuhan alaisina.<br />
Vanhalla asuinalueella - ns. Herrainmäellä - on<br />
vielä jäljellä entistä miljöötä, jonka olennaisena osana<br />
oli suuri puisto. Tällä alueella kasvavat sekaisin alkuperäinen<br />
ja kulttuurin seuralaiskasvillisuus. Menneestä<br />
kallionaluslehdosta muistuttavat mm. kielo,<br />
sinivuokko (mR), keltavuokko (UH-AL-P) ja mustakonnanmarja.<br />
Kallioketokasveista mainittakoon<br />
ruotsinpitkäpalko (Arabidopsis suecica), lituruoho<br />
(Arabidopsis thaliana), mäkiarho, hiirenhäntä (Myosurus<br />
minimus), kissankello, mäkitervakko, kevätkynsimö<br />
(Erophila verna), ketotädyke (Veronica arvensis),<br />
kevättädyke (Veronica verna), keto-orvokki, mäkivirvilä<br />
(UH-AL-P), haurasloikko (Cystopteris fragilis) ja<br />
keltamaksaruoho (Sedum acre). Vanhan kulttuurin<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 53
Change language