arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Arvokkaat luonnonalueet
vuokkoa (UH-AL-P), kotkansiipeä, valkolehdokkia
(R), syyläjuurta ja isoalvejuurta. Koko Mäyrämäen
alue esimerkkinä varjoisista lehdoista ja tuoreesta kankaasta
on säilyttämisen arvoinen, varsinkin kun lähialueella
on ollut suuria hakkuita. Harjun lehtolaikut
ovat paikoin lähes luonnontilaisia ja siten metsälain
mukaisia kohteita. Itse järvessä kasvaa etelässä harvinaista
lapinvesitähteä (UH-AL). Harjun luonto on
paikoin kärsinyt metsänhoidollisista toimenpiteistä,
joita suunniteltaessa alueen erityinen luonne tulisikin
ottaa paremmin huomioon. **
Lisätietoja:
Kääntönen, M. 1984: Merkittäviä lehtoja kantakaupungissa. -
Tammerkoski 6/84: 38-41.
Metsätähti Oy. 1999: Tampereen kaupunkiekologinen tutkimus.
Vuosiraportti 1999. - Raportti Tampereen kaupungin
ympäristövalvontayksikössä.
4.1.37. Hervantajärvi, Riipinkorpi
Alue muodostuu Myllyojan puronvarren kulttuurilehdosta
ja koivukorvesta, joka on kantakaupungin alueella
harvinainen biotooppiyhdistelmä ja lajistollisestikin
arvokas. Kasveista voidaan mainita kevätlinnunherne
(mR), lehtoimikkä (mR), näsiä (mR), suokeltto,
korpiorvokki, jalkasara (UH-AL-P) ja harajuuri. Alueen
uhkana on metsänhoidolliset toimenpiteet.*
4.1.38. Hervantajärvi, Viitastenperä
Viitastenperä on maisemallisesti arvokas rantakallioja
jyrkännealue, jota on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi.
Alueen monipuolisesta jäkälälajistosta mainittakoon
melko harvinaiset pikkuokajäkälä (Cetraria muricata)
sekä lahden eteläpuoleisella kalliolla Cladonia
caespiticia. Alueen sammallajistosta mainittakoon
nuppihuopasammal (Aulacomnium androgynum), tihkutierasammal
(Racomitrium aguaticum) ja kalliokärpänsammal
(Rhabdoweisia fugax). Lahdekkeen tyvessä
metsä on lehtomaista. Kalliokko puustoltaan vähätuottoisena
alueena täyttää metsälain kriteerit kitukasvuisesta
kallioalueesta. Nykyisin alue on voimakkaasti
kulunut. **
Lisätietoja:
Kääntönen, M. 1966: Hervannan Ruskonperä - kaunis mutta
vähän tunnettu luonnonnähtävyys. - Tammerkoski 26(7): 186-188.
4.1.39. Hallila, Särkijärven pohjoispuolinen
metsäalue
vokkia (V) ja sarjatalvikkia. Metsässä kasvaa runsaasti
lehtipuita (alueeseen kuuluu mm. suuri haavikko) ja
sen linnusto (mm. pohjantikka) ja pieneliöstö on monipuolista.
Liito-orava (Pteromys volans, DirIV, VU,
V) on havaittu alueella ainakin vuonna 1999. Alueen
ainoana uhkana on metsänhoidolliset toimenpiteet. **
4.1.40. Veisu, Pehkusuo
Alue on esitelty kaavalla suojeltujen alueiden yhteydessä
kappaleessa 2.4.
4.1.41. Hervanta, Lukonojanmäen
luoteispuolen lehtorinne
Alue on entisestään supistunut laskettelurinteen takia
ja on osin muutenkin raivattu. Olisi tärkeää säästää
vielä kaatamatta olevat jalot lehtipuut; vaahterat, lehmukset
ja haavat. Samalla säästyisivät lehtolajiston
rippeet, kuten keltavuokko (UH-AL-P) ja lehtotähtimö.
**
4.1.42. Hervanta, Lukonojanmäen
koillispuolen puronvarsirinnelehto,
“Pitkäahde”
Alueella on rehevää lehto- ja puronvarsilajistoa: korpinurmikkaa
(UH-AL-P), lehtotähtimöä, lähdetähtimöä,
hetekaalta, keräpääpoimulehteä, tesmaa, lehtokuusamaa,
koiranvehnää, haisukurjenpolvea, keltavuokkoa
(UH-AL-P), sinivuokkoa (mR), mustakonnanmarjaa,
lehtopalsamia, näsiää (mR), tesmayrttiä
(UH-AL), velholehteä, lehtopähkämöä, kaiheorvokkia
(V) ja lehto-orvokkia. Alueella on myös liitooravan
kolohaapoja (DirIV, VU, V). Pensastoa on
raivattu, mutta paikoin rinteen puusto on iäkästä ja
osa puronvarresta ja rinteestä vaatisikin suojelua saadakseen
kehittyä luonnontilaisena. Yläpuolella on
käytöstä poistettu kaatopaikka. Alueen ainoana uhkana
ovat metsänhoidolliset toimenpiteet.***
Lisätietoja:
Kääntönen, M. 1986: Tampereen kantakaupungin luontokohteita:
Lukonojanmäki. - Tammerkoski 6/86: 4-7.
4.1.43. Lukonmäki, Vihiojan rotkon
etelärinne Hervannan valtaväylän
itäpuolella
Alue on esitelty kaavalla suojeltujen kohteiden yhteydessä
kappaleessa 2.4.
Kyseessä on monilajinen vanha metsäalue, jossa kasvaa
tuoreen kankaan ja lehdon kasveja, kuten kaiheor-
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 61