arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uhanalaiset eliöt<br />
Selkälokki (Larus fuscus), Ldir, VU<br />
Pesii Näsijärven luodoilla säännöllisesti (ks. 4.2.3.).<br />
Lisäksi Teiskossa lienee muita järviä, joissa se voi pesiä.<br />
Tarastenjärven kaatopaikka on huomattava selkälokkien<br />
ruokailupaikka. On jopa arvioitu , että 10 %<br />
selkälokin maailmankannasta poikkeaa vuosittain Tarastenjärvellä.<br />
Uuttukyyhky (Columba oenas)<br />
Suuresti vähentynyt koko Pirkanmaalla..Tampereelta<br />
viimeinen varma pesintähavainto on kesältä 1973<br />
Ikurin Haukiluomasta (lintu lähti haavankolosta).<br />
Myöhemmin on vain satunnaishavaintoja, mutta pesintään<br />
viittaavia havaintoja on esim. Lielahdesta<br />
1998 (2 yks touko-kesäkuun vaihteessa) ja Teiskon<br />
Nuutilanlahdesta (22.5.1998 1 yks) sekä Aitolahdesta<br />
v. 1999 soidintava pari.<br />
Huuhkaja (Bubo bubo)<br />
2000-luvun alussa 15 tunnettua reviiriä. Kantakaupungin<br />
alueella ei lainkaan, Aitolahdessa 2 ja loput<br />
Teiskossa.<br />
Lehtopöllö (Strix aluco)<br />
2000-luvulla reviirien lukumäärä on vaihdellut rajoissa<br />
20-25. Suurin osa keskittyy Teiskon alueelle.<br />
Viirupöllö (Strix uralensis)<br />
Kanta lienee lehtopöllön pesimäkantaa pienempi,<br />
ehkä n. 20 paria.<br />
Lapinpöllö (Strix nebulosa)<br />
Satunnaislaji, joka voi hyvinä vuosina pesiäkin. Esim.<br />
pöllöjen pesintöjen huippuvuonna 1991 todettiin<br />
Teiskon Ukaassa 2 pesintää 3.1 kilometrin päässä toisistaan.<br />
Sarvipöllö (Asio otus)<br />
Vuosittaiset vaihtelut hyvin suuria. Esim. v. 1991<br />
<strong>Tampereen</strong> alueella todettiin 41 pesintää. Todellinen<br />
määrä lienee ollut selkeästi suurempi, koska valtaosa<br />
havainnoista koski poikueita.<br />
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum)<br />
Karkea arvio <strong>Tampereen</strong> alueelta, n. 35-40 paria. Esimerkiksi<br />
v. 2003 20 pesintää.<br />
Helmipöllö (Aegolius funereus)<br />
Voimakkaasti taantunut laji. Huikeina myyrävuosina<br />
Tampereellakin voi pesiä satakin paria, mutta 2000-<br />
luvulla tällaisia vuosia ei ole ollut. Huonoina myyrävuosina<br />
laji voi puuttua lähes kokonaan.<br />
Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Ldir,NT<br />
<strong>Tampereen</strong> kehrääjät alkavat hiipua olemattomiin.<br />
Vuodelta 1998 on vielä ääntelyhavainto Teiskon Ahvenvuorelta<br />
(sekä koiras että naaras) ja vuodelta 2002<br />
ääntelytieto Teiskon Taulaniemen Huhdinkorvenkankaalta,<br />
Rääkkykankaalta (naaras), v. 2003 Nuutilanlahdella<br />
(Kurjenvuoren suunnasta) ääntelevä ja<br />
Toijakylästä ääntelevä. Kantakaupungistakin on tuoreita<br />
havaintoja: Hallilan Pehkusuolla on koiras kuultu<br />
1992-93 ja 1995 sekä 2000 ja 2002. Vuonna 2003<br />
kaikki vanhat havaintopaikat tarkistettiin.<br />
Harmaapäätikka (Picus canus) Ldir,NT<br />
Kevättalvella 2003 reviiri Hervantajärven pohjoispuolella,<br />
Salmenkalliontien varrella metsäalueella,<br />
jossa havaittiin ainakin koiras. Lähistöllä havaittiin<br />
myös naaras koko talven, joten on mahdollista, että<br />
laji pesii jossakin Hervantajärven ympäristössä. Toinen<br />
koiras piti reviiriä Kauppi-Niihaman alueella keväällä<br />
2003.<br />
Pikkutikka (Dendrocopos minor) VU<br />
<strong>Tampereen</strong> pesimäkanta keskittyy Pyhäjärven reunametsiin<br />
ja kantakaupungin reunamille lehtevään ympäristöön,<br />
jossa on lahopuita. Laji pesii säännöllisesti Villilänsaaressa,<br />
Raholan-Hyhkyn-Tahmelan rantamilla<br />
(1-2 paria), Pyynikillä, Viikinsaaressa - Hatanpäällä<br />
-Härmälässä - Rantaperkiössä (1-2 paria), Vaakkolammilla,<br />
Tohlopissa, Lielahdessa, Iidesjärvellä, Vehmaisissa<br />
ja Haiharassa. Vuosittain pesinee n. 10 paria.<br />
Pirstaleisessa ja pienialaisessa ympäristössä linnut<br />
liikkuvat laajalti ja pesäpaikat voivat vaihdella suuresti,<br />
joka vaikeuttaa arvioita. Esimerkiksi Pyynikin-Viikinsaaren-Hatanpään<br />
ja Härmälän alueella havaitut<br />
linnut eivät välttämättä aina koske eri reviirejä. Pesimäaikaisia<br />
havaintoja on vielä Teiskon Nuorajärveltä<br />
1989-1992, Kämmennniemestä1995,1997, Kotkanniemestä<br />
1997 ja ilmeisesti Nuutilanlahden ympäristöstä.<br />
Koko kunnan kanta lienee n. 20 paria.<br />
Pohjantikka (Picoides tridactylus) Ldir,NT,V<br />
Huonosti tunnettu laji. Kuitenkin luonnontilaisen<br />
metsän ilmentäjä, joka ansaitsisi tarkemman seurannan.<br />
Hervannan alueella pesii ainakin yksi pari (säännöllisiä<br />
havaintoja Hervantajärven - Suolijärven ympäristöstä)<br />
, samoin Teiskossa. Pesintään viittaava havainto<br />
tehtiin v. 1997 myös Halimasjärven luonnonsuojelualueelta.<br />
Käenpiika (Jynx torquilla), VU<br />
Suuresti vähentynyt laji. Viime vuosilta vain kaksi reviiriä:<br />
Lielahdessa säännöllisesti vielä 2000-luvulla¸ja<br />
Villilänsaari, jonka lähistöllä myös pesinyt (viimeksi<br />
havainto 2003). Vuodelta 2000 on myös havainnot<br />
Teiskon Kapeesta ja Rypynperästä.<br />
Kangaskiuru (Lullula arborea), NT<br />
Kangaskiurusta ei ole varmoja pesimähavaintoja<br />
Tampereelta. Sopivassa pesimäympäristössä tavattiin<br />
kuitenkin laulava lintu v. 2000 Teiskon Rääkkykankaalla.<br />
Myöhempiä havaintoja ei ole.<br />
108 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language