arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
va (R, VU), jota kasvaa koko Viinikanojan matkalla<br />
sekä saarni (UH-AL-E), joka on istutusperäinen ja<br />
vallannut ojan pohjoispuoleisen rannan. Pensastyräkin<br />
esiintymä joutui vuoden 2000-2001 talvella maanrakennustyömaan<br />
alle, mutta sitkeästi laji näyttää selviytyvän.<br />
**<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, M. 1990: <strong>Tampereen</strong> Viinikanojan kalmojuuri (Acorus<br />
calamus) 1938-90. - Lutukka 6(4): 116-118.<br />
marjaa ja laajalti kangaskortetta (Equisetum hyemale)<br />
itäpäässä. Koiruohoa ja ketomarunaa esiintyy Tampereella<br />
enää vain muutamassa paikassa. Radan pohjoispuolisella<br />
alueella on esiintynyt myös harvinaista pohjankevätmaljakas-sientä<br />
(Urnula hiemalis). Radan eteläpuolen<br />
kalliokedolla kasvaa mäkivirvilää, pölkkyruohoa<br />
ja peltokiertoa. Tämä kohde on mainittu Pirkanmaan<br />
perinnebiotooppijulkaisussa. Alueen uhkana on<br />
umpeutuminen ja sen puustoa olisikin harvennettava<br />
ja ketoja niitettävä. **<br />
4.1.24. Järvensivun radan varret<br />
Rautatien pohjoispuoliset rinteet ja hautausmaan aidan<br />
eteläpuoli ovat harjukasvien runsaimpia esiintymisalueita.<br />
Metsien aukkopaikoissa kasvavat mm. kissankello,<br />
kissankäpälä, nuokkukohokki (Silene nutans),<br />
häränsilmä, metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris)<br />
ja harjusormisara (Carex pallens); rinteiden alaosissa<br />
kasvaa rautatien liepeiden tapaista ketolajistoa, mm.<br />
mäkivirvilää (UH-AL-P), kelta-apilaa (NT) ja isohkoja<br />
jänönapilakasvustoja (UH-AL-P) sekä myös<br />
mm. pölkkyruohoa (Arabis glabra). Tosin vuoden 1999<br />
tarkastelussa ei rinteillä havaittu kelta- ja jänönapilaa,<br />
mikä saattaa osittain johtua kuumasta ja kuivasta kesästä.<br />
Hautausmaan muurin kyljessä kasvaa punakoisoa<br />
ja vuorijalavaa (R, VU). Rinteellä kasvaa uustulokkaista<br />
harvinaista neidonkieltä (Echium vulgare) runsaasti.<br />
Rautatien eteläpuoleisessa penkereessä ollut<br />
vanha myrkkykatkon (Conium maculatum) kasvupaikka<br />
on tuhoutunut vuonna 1996 uusien tie- ja rakennusjärjestelyjen<br />
vuoksi. Itse asiassa suurin osa rautatien<br />
eteläpuolisesta alueesta on tuhoutunut Järvensivun<br />
kerrostalojen ja Tehdaskadun jatkamisen yhteydessä<br />
1990-luvun puolivälin jälkeen.<br />
Idemmäksi mentäessä Tikantien ja Tilhentien välisellä<br />
harju-ketoalueella kasvaa kissankäpälää, kissankelloa,<br />
kuminaa (Carum carvi), nuokkukohokkia ja yllättäen<br />
myös näsiää (mR). Myös radan kummallakin<br />
puolen edellisestä idempänä Puhontaipaleen ja Tikantien<br />
välissä esiintyy merkittävää keto- ja harjukasvillisuutta.<br />
Radan pohjoispuolella olevalla rinteellä<br />
esiintyy jänönapilaa, vaikkakin kuivan vuoden 1999<br />
kesän takia niukalti. Paikallisten asukkaiden mukaan<br />
lajia on rinteellä normaalivuosina runsaastikin. Lisäksi<br />
radan pohjoispuolella kasvaa <strong>Tampereen</strong> seudulla harvinaista<br />
ketomarunaa (Artemisia campestris), ketokaunokkia<br />
ja myös peltokiertoa. Rautatien pohjoispuolella<br />
aivan radan tuntumassa kasvaa kelta-apilaa, keltamaitetta<br />
(Lotus corniculatus), ketomarunaa ja koiruohoa<br />
eli malia. Tosin malia on istutettu alueelle, vaikkakin<br />
aiemmin sitä on esiintynyt kohteella luontaisestikin.<br />
Malia kasvaa niukasti myös radan varressa Lokintaipaleen<br />
päässä. Alueella kasvaa lisäksi kanervisaraa,<br />
nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, mustakonnan-<br />
Lasse Kosonen<br />
Lisätietoja:<br />
Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K.<br />
ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. -<br />
Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöjulkaisu 125<br />
4.1.25. Viinikka, Pahalampi<br />
Nykyisellään lampi ympäristöineen on lähialueen asukkaille<br />
erinomainen virkistyskohde. Kasvistollisesti lammen<br />
ranta-alueet ovat monipuolisia. Pohjois- ja Länsi-<br />
Suomelle tyypillinen vesisara on yllättäen rannan valtalaji.<br />
Lammen rantavyöhykkeen kasvistossa on rinnakkain<br />
kirkkaiden ja puhtaiden vesien ja runsasravinteisten<br />
vesien lajistoa. Merkittävimpiä Pahalammen kasveja<br />
ovat leveäosmankäämi, säderusokki, keltaängelmä,<br />
rönsyrölli, rantayrtti, hapsiluikka (Eleocharis acicularis),<br />
suomenhierakka, konnanleinikki (Ranunculus sceleratus),<br />
luhtasara (Carex vesicaria), rantanurmikka (Poa<br />
palustris), ojasorsimo (Glyceria fluitans) ja vesitatar (Polygonum<br />
amphibium). Kohde on kasvistollisesti kiintoisa<br />
eikä rantavyöhykkeen ja vesirajan raivausta pitäisi<br />
missään tapauksessa laajentaa. **<br />
Ketotyräruohon esiintymispaikat ovat nykyisin<br />
hyvin uhattuja.<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 57
Change language