arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Natura-alueet<br />
vua, mutta itse hakoja on hoitanut <strong>Tampereen</strong> ympäristösuojeluyhdistys.<br />
Alueelta harvennettiin puustoa ja<br />
pensastoa vuosina 1994, 1995 ja 2000-luvulla vuosittain.<br />
Hakojen avoimilla paikoilla ja laidoilla on niittymäistä<br />
kasvillisuutta pienruohoniityn ja heinäniityn<br />
mosaiikissa.<br />
Iso-Murron läntisellä ketolaikulla huomiotaherättäviä<br />
kasveja ovat valtakunnallisesti vaarantunut<br />
kirkiruoho (R, VU) ja valtakunnallisesti erittäin uhanalainen<br />
ketokatkero (EN) sekä vaarantuneisiin kuuluva<br />
ahosilmäruoho (Euphrasia rostkoviana ssp. fennica,<br />
VU, V). Ketokatkeroa on tavattu kohteelta kaksi yksilöä<br />
vuosina 1998 ja 1999 ja 5 yksilöä 2003. Laikun<br />
kasvilajistoon kuuluu myös soikkokaksikko (R), mäkilehtoluste<br />
(Brachypodium pinnatum), keltasara, harmaapoimulehti<br />
(Alchemilla glaucescens), hernesara ja<br />
ketonoidanlukko (Bothrychium lunaria, NT).<br />
Iso-Murron ja Järvenpään välisellä ketoalueen<br />
pohjoisosassa kasvaa kuusikkoa, keskiosassa männikköä<br />
ja eteläosissa koivikkoa, jossa on mukana myös<br />
pökkelöitä. Alueella on myös laaja katajaketo, jolla<br />
kasvavat kelta- ja kesämaksaruoho (Sedum annuum).<br />
Muuta lajistoa ovat nurmitatar (Bistorta vivipara), kevättädyke,<br />
vilukko. Vielä vuonna 2003 alueella kasvoi<br />
runsaasti vaarantuneeksi luokiteltua ahosilmäruohoa<br />
(V). Iso-Murron haat ovat mukana Pirkanmaan perinnebiotooppilistassa,<br />
jossa ne on luokiteltu maakunnallisesti<br />
arvokkaiksi. Kedon itäisellä osalla kasvoi yksi<br />
hirvenkello (Campanula cervicaria, VU) v. 2000 sekä<br />
kirkiruohoa ja soikkokaksikkoa.***<br />
Lisätietoja:<br />
Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K.<br />
ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. -<br />
Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöjulkaisu 125<br />
(Alueelliset ympäristöjulkaisut).<br />
3.5. Niemi-Kapeen rantalaidun<br />
Kapeenlahden pohjukassa sijaitsee pienialainen vielä<br />
laidunnuksen alla oleva rantalaidun, jolla kasvaa EU:n<br />
luontodirektiivin mainitsemaa lietetatarta (Persicaria<br />
foliosa, Dir II, NT, UH-AL-P, V). Lietetatarta esiintyy<br />
varsinaisen Natura-alueen ulkopuolellakin Kukkosaaren<br />
ja Kapeenniemen välissä. Itse asiassa koko Kapeenlahden<br />
rantavyöhyke on potentiaalista lajin esiintymäaluetta.<br />
**<br />
Lasse Kosonen<br />
Lasse Kosonen<br />
Ketoneidonlukko<br />
Nurmitatar<br />
42 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET