arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
seuralaiskasveja edustavat asuinalueella kylämaltsa<br />
(Atriplex patula), kyläkellukka (UH-AL-P), seittitakiainen<br />
(Arctium tomentosum), kyläkarhiainen, keltamo<br />
ja hentosavikka. Ilmeisesti mullan mukana ovat<br />
alueelle kulkeutuneet pelto- (Veronica agrestis), persian-(Veronica<br />
persica) ja kaukasiantädyke (Veronica filiformis).<br />
Mäellä kasvaa myös valkokukkaista niittyhumalaa.<br />
Pellavantehtaanmäen kiinnostavin kasvi on ollut ehdottomasti<br />
tannervihvilä (Juncus compressus), joka<br />
on Pirkanmaalla erittäin harvinainen. Samalla alueella<br />
kasvaa kujasorsimo (Puccinellia distans), joka<br />
kuuluu myös nopeasti harvinaistuneisiin vanhan<br />
kulttuurin seuralaisiin, vaikkakin laji toisaalta on<br />
yleistynyt teiden varsilla. Kulttuurilajeista mäellä<br />
kasvaa myös rohtopernaruohoa sekä harvinaisena<br />
koristekasvina ja viljelykarkulaisena tuoksuorvokki<br />
(Viola odorata). Kalliopainanteiden ranta- ja vesikasvisto<br />
on jo kadonnut: järvikaisla (Schoenoplectus<br />
lacustris), järviruoko, kurjenjalka (Potentilla<br />
palustris), rantakukka, pikkulimaska (Lemna minor),<br />
rantavihvilä (Juncus alpinoarticulatus), järvikorte<br />
(Equisetum fluviatile), rantaluikka (Eleocharis<br />
palustris), tupassara (Carex nigra ssp. juncella), tuhkapaju<br />
ja leveäosmankäämi. Mäen louhitun kallion<br />
seinämillä kasvaa runsaasti isomaksaruohoa (Sedum<br />
telephium) ja aiemmin myös mäkihorsmaa (Epilobium<br />
collinum). Mäellä oleva runsas tannervihviläkasvusto<br />
on todennäköisesti tuhoutunut vuonna 2001<br />
alueen rakentamisen ja kallion siivoamisen yhteydessä.<br />
Vuonna 2001 löytyi kuitenkin kaksi uutta tannervihvilän<br />
kasvupaikkaa: Lielahden Pohjanmaankadun<br />
luoteispäästä ja Messukylän kirkon kohdalla olevalta<br />
Messukylänkadun liikenteenjakajalta.<br />
Kasvitieteellisessä mielessä kiintoisimman lajiston<br />
muodostavat Tampellan alueella kulttuuri- ja<br />
tulokaskasvit. Harvinaisin ja erikoisin tulokaskasveista<br />
on isomesikkä (Melilotus altissimus), joka purjelaivakaudella<br />
levisi Suomeen painolastikasvina ja<br />
joka nykyään on koko maassa erittäin harvinainen.<br />
Vielä vuonna 1999 isomesikkää kasvoi Tampellan<br />
alueella, mutta voimakkaan rakentamisen vuoksi<br />
isomesikkä on todennäköisesti kuitenkin kadonnut<br />
alueelta. Rautatien varteen on ilmeisesti hiilen mukana<br />
kulkeutunut ketotyräruoho (Herniaria glabra),<br />
joka on myös Pirkanmaalla erittäin harvinainen.<br />
Vuoden 1999 kesän inventonnissa tehdasalueelta<br />
löytyi 27 ketotyräruohoyksilöä, jotka olivat jäämässä<br />
Tampellan uudisrakentamisen jalkoihin. Vuoden<br />
2000 kesällä löytyi enää 7 yksilöä, mutta kesällä<br />
Tampellan alueen katoavia harvinaisuuksia:<br />
ylhäällä piikkisalaatti, alhaalla tannervihvilä.<br />
Lasse Kosonen Lasse Kosonen<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 55
Change language