arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
4.1.96. Pikku-Ripojärven länsipään<br />
mesotrofinen suo<br />
Suo on suovalkun (R) vanhastaan tunnettu kasvupaikka,<br />
jota löytyi v. 1999 yksi yksilö. Muusta lajistosta<br />
mainittakoon villapääluikka, äimäsara, ja pitkälehtikihokki.<br />
Viime vuosina järven rannoilla sen länsi-, lounais-<br />
ja itäpuolelta on kaadettu metsää avohakkuina. **<br />
4.1.97. Teisko, Taulakylä, Lammasniemi<br />
Männikköinen niemi on maisemallisesti arvokas. Niemen<br />
tyvellä kasvaa lehtolajeja, mm. lehmusta ja lehtoneidonvaippaa<br />
(R). Lehtoneidonvaippaa kasvaa myös<br />
pitkin niemeä ja niitä laskettiin v. 1999 104 yksilöä.<br />
Lehtoneidonvaipan lisäksi niemellä kasvaa myös valkolehdokkia<br />
(R). Mainittakoon, että Taulajärven<br />
Kouvonperästä hieman pohjoiseen kasvaa rantavesissä<br />
harvinaista poimuvitaa. Esiintymä lienee tätä nykyä<br />
Suomen pohjoisin. Laji on kuitenkin rehevöitymisen<br />
myötä leviämässä. **<br />
Lisätietoja:<br />
Kosonen, L. 1998: Lisiä <strong>Tampereen</strong> Teiskon kasvistoon: nevaimarre<br />
(Thelypteris palustris) ja poimuvita (Potamogeton crispus).-<br />
Talvikki 22(1): 26-28.<br />
4.1.98.Teisko,Taulakylä,Haikan talon<br />
rantametsälaidun<br />
Entisellä rantalaidunalueella kasvaa lehtoneidonvaippaa<br />
(R). Lajia tavattiin v. 1999 kuivana kesänä rantaniityn<br />
itäpäästä suppealta alalta 69 yksilöä. Kohde on<br />
mainittu Pirkanmaan perinnebiotooppijulkaisussa. **<br />
Lisätietoja:<br />
Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K.<br />
ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. -<br />
Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöjulkaisu .<br />
4.1.99. Pahalammen-Mustalahden-<br />
Neinvuoren (Neevuoren) alue<br />
Alue on maastoltaan moni-ilmeinen ja maisemiltaan<br />
ensiluokkainen. Pahalammen rannassa kasvaa mm. kilpukkaa<br />
(ainoa löydetty kasvupaikka Teiskossa), vesihierakkaa,<br />
villapääluikkaa, maariankämmekkää, pitkälehtikihokkia<br />
ja suovalkkua (R) sekä rantakalliolla kalliokohokkia<br />
sekä Pahalammin jyrkänteillä valkolehdokkia<br />
(R). Pahalammin eteläpuolisen kallion tyveltä löytyi v.<br />
1999 isoalvejuurta (Dryopteris expansa). Neinvuoren<br />
jyrkänteessä kasvaa pohjoissuomalaista pahtanurmikkaa<br />
(UH-AL), jonka seurana ovat kissankäpälä ja kalliokielo.<br />
Pahalampiin idästä laskevan puron varsi on rehevää<br />
lehtoa. Pahalammin ja Mustalahden välissä kasvaa<br />
mm. vesihierakkaa, lehtopalsamia, kotkansiipeä,<br />
syyläjuurta, mustakonnanmarjaa ja valkolehdokkia. Puron<br />
ja Neinvuoren välisestä “satulanotkosta” löytyi v.<br />
1999 alueelle uutena lajina soikkokaksikkoa (R) 4 yksilöä.<br />
Lisäksi satulanotkon alueelta löytyi lehto-orvokkia,<br />
kevätlinnunhernettä (mR), sinivuokkoa (mR), hiirenporrasta<br />
ja mustakonnanmarjaa. Tosin satulanotkon<br />
metsä oli kaadettu ilmeisesti samana vuonna ja soikkokaksikkopaikka<br />
oli joutunut osittain hakkuun alle.<br />
Hakkuun uhriksi on joutunut myös kaistale puron eteläpuolista<br />
rinnettä. Vaarana arvokkaalle kasvilajistolle<br />
on kaadetun metsän heinittyminen umpeen. Kallioseinämien<br />
liepeillä kasvaa merkittävää jäkälälajistoa, josta<br />
mainittakoon raidankeuhkojäkälä, kanadanluppo ja<br />
korpiluppo sekä Neinvuorella kasvava pikkuokajäkälä.<br />
Pahalammi ja sen eteläpuolinen luonnontilainen jyrkänne<br />
ovat metsälain mukaisia kohteita. ***<br />
4.1.100. Teisko, Kirkkojärvi, Haavisto<br />
Lasse Kosonen<br />
Lehtotähtimöä suuresti muistuttavalla vadalla on vain<br />
pari teiskolaista kasvupaikkaa.<br />
Savosentien kummallakin puolen entisillä pelloilla,<br />
niiden istutuskoivikoilla, hakamailla ja peltojen reunamilla<br />
kasvaa todella runsaasti lehtoneidonvaippaa (R).<br />
V. 1999 tältä pieneltä alueelta laskettiin noin 700 yksilöä<br />
kyseistä lajia, mikä tekee kohteesta <strong>Tampereen</strong><br />
runsaimman lehtoneidonvaippaesiintymän. Lisäksi<br />
muista kämmekkäkasveista lehtoneidonvaipalle seuraa<br />
tekee valkolehdokki (R).**<br />
76 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language