arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uhanalaiset eliöt<br />
Viiriäinen (Coturnix coturnix)<br />
Tampereelta on neljä havaintoa ääntelevästä koiraasta,<br />
joista kolme 2000-luvulta: 2000 Aitolahti, Nurmi,<br />
2002 Aitolahti, Sorila, 2003 Teisko, Velaatta.<br />
Ruisrääkkä (Crex crex) NT,V<br />
Verrattuna 1970-lukuun laji on nykyisin selvästi yleisempi.<br />
Erityisen selvästi määrät kasvoivat 1990-luvulla<br />
(mm. 1993 9 ääntelevää). Vuosittaiset vaihtelut<br />
suuria, esim. v. 1999 2 ja huippuvuonna 2000 36 ääntelevää.<br />
Luhtakana (Rallus aquaticus)<br />
Havaittu ainakin Iidesjärvellä (mm. 2003 2 ääntelevää),<br />
Nuutilanlahdella (mm. 1989-1990), Kurjenjärvellä<br />
v. 2000, Nuorajärvellä (1990-91 ja 2000), Aitolahden<br />
Sorilanlammella (1995 ja 2002), Kuolemaisella<br />
(1990 ja 1995). Pesintää ei ole varmistettu.<br />
Luhtahuitti (Porzana porzana)<br />
Oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella huomattavasti<br />
tavanomaisempi kuin viime vuosina. Parhaimmillaan<br />
sitä on kuultu v. 1989 (7 äänt.), 1990 (10<br />
äänt.) ja 1993 (7 äänt.). Vuosittainen se on Nuorajärvellä,<br />
parhaimmillaan jopa 3 äänt (mm. 1983, 1986,<br />
1987, 1990, 1995).<br />
Liejukana (Gallinula chloropus), VU<br />
Satunnainen pesimälintu, joka pesinyt Teiskossa,<br />
Vaakkolammella (1990-luvulla reviirejä, v. 1997 1 yksi<br />
nuori lintu ja mm. v. 2000 varoitteleva yksilö) ja Iidesjärvellä<br />
(jo v. 1969 reviiri ja kuollut, muninut naaras).<br />
Pesintä tapahtui 1999, jolloin heinäkuussa nähtiin<br />
emolinnun lisäksi 4 poikasta. Havaintoja on myös<br />
vuosilta 2001-2003.<br />
Kurki (Grus grus)<br />
Kurkikanta on runsastunut varsinkin 1990-luvun<br />
puolella. 1990-luvulta on tiedossa ainakin kymmenkunta<br />
pesimäpaikkaa Teiskosta ja Aitolahdelta. Lajin<br />
pesimäkannan kehitystä ei ole erityisesti seurattu.<br />
Olavi Kalkko<br />
Olavi Kalkko<br />
Teiskon viiriäinen tuli toisinaan myös valokuvaajan näköpiiriin.<br />
Meriharakat vierailevat usein santalahden nurmikolla.<br />
Meriharakka (Haematopus ostralegus)<br />
Uudislaji. Meriharakka on pesinyt Lielahdessa säännöllisesti<br />
vuodesta 1986 alkaen vuoteen 2003 asti. Pesintä<br />
ei ole läheskään aina onnistunut. Pesinyt tai yrittänyt<br />
pesiä myös Raholan jäteveden puhdistamolla<br />
ainakin 1997-2000, jonka jälkeen tavattiin Ylä-Villilän<br />
multakasoilla varoittelevat linnut v. 2002. Lisäksi<br />
varoittelevia pareja on esiintynyt Aakkulan multakasoilla<br />
v. 1997, 2001-2002 ja kihlapari on tavattu säännöllisesti<br />
vuosina 1997-2003 Pyynikinsaarissa (lienee<br />
pesinyt Pirkkalan Pereensaaressa). V. 2003 laji pesi<br />
myös Santalahden uudella aallonmurtajalla.<br />
Pikkutylli (Charadrius dubius)<br />
Vuoden 1994 kartoituksessa löytyi n. 50 reviiriä, mutta<br />
vuonna 2003 enää 8 paria. On vähentynyt viime<br />
vuosina sopivien pesimäpaikkojen tuhouduttua. Pesinyt<br />
viime vuosina ainakin Lahdesjärvellä, Lielahdessa,<br />
Hankkiolla, Ryydynpohjassa, Tarastenjärven<br />
kaatopaikalla ja Nekalan maankaatopaikalla ja ilmeisesti<br />
myös entisen Lokomon-Hatanpään alueella, josta<br />
myös Suomen ensimmäinen kattopesintä.<br />
Punajalkaviklo (Tringa totanus)<br />
Lielahden lietteillä pesi 1-2 paria vuosina 1990-2001,<br />
mutta ei nykyisin. Kesäaikaisia havaintoja myös Nuorajärveltä<br />
1996-98. Varoittelevat linnut kesäkuussa<br />
1999 Valkeejärvellä (2 paria) ja Uskalissa (1 pari).<br />
1970-luvun lopulla oleskeli pari pesimäaikaan myös<br />
Härmälän Vähäjärvellä.<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 107
Change language