arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Luonnonsuojelualueet<br />
runsaus (325 lajia vuonna 1973) kertoo kulttuurilajien<br />
huomattavasta osuudesta. Vähälukuista harjukasvillisuutta<br />
edustavat kahden metrin kasvustona kasvava<br />
sarjatalvikki (Chimaphila umbellata), kanervisara<br />
(Carex ericetorum), hietaorvokki (Viola rupestris), mäkivirvilä<br />
(Vicia tetrasperma, UH-AL-P) ja<br />
(harju)häränsilmä (Hypochoeris maculata). Kesäteatterin<br />
läheltä on löydetty myös lähteikkö- ja lehtokasvillisuutta<br />
kuten hetekaali (Montia fontana) ja lehtoleinikki.<br />
Huomion arvoisia ovat Varalaan päin olevilla<br />
kallioilla kasvava kalliohatikka (Spergula morisonii) ja<br />
tummaraunioinen (Asplenium trichomanes), joka syksyllä<br />
2003 kasvoi niukkana mättäänä. Erityisesti kannattaa<br />
mainita Pyynikin erikoisuutena harvinainen ja<br />
yhä harvinaistuva kesämaitiainen (Leontodon hispidus,<br />
UH-AL-E), joka vielä vuonna 2003 sinnitteli paikallaan<br />
muutaman kukkimattoman yksilön voimin. Vuoden<br />
2002 kesällä uusina lajeina löydettiin mäntykukka<br />
(Monotropa hypopitys) ja harajuuri (Corallorhiza trifida).<br />
Varalan mutkan kalliolla kasvaa harvinaista pahtanurmikkaa<br />
(Poa glauca, UH-AL) ja harvinaisimmista<br />
sammalista mainittakoon taljaruostesammal ja<br />
vuoririippusammal.<br />
Pyynikillä kasvaa 130-200-vuotias järeä mäntymetsä,<br />
jonka seassa on muutama pienialainen 40- ja<br />
60-70-vuotias metsikkö sekä nuorempia taimikoita.<br />
Kuusta kasvaa vain kallioalueen länsipuolella. Eteläpuoleisilla<br />
alarinteillä kasvaa lehtipuita: vaahteroita<br />
(Acer platanoides), pihlajia ja harmaaleppiä. Koivua<br />
kasvaa harjualueella hyvin vähän. Puiden pituus vaihtelee<br />
sijaintipaikan korkeuden mukaan. Pyynikin alarinteillä<br />
puut ovat 26-28 m pitkiä, mutta ylärinteillä<br />
hieman lyhyempiä, 16-18 m pitkiä. Vanhoissa männyissä<br />
kasvaa kohtalaisesti melko harvinaista männynkääpää<br />
(Phellinus pini). Kova kulutus on syönyt harjun<br />
pintamaata ja heikentänyt vanhan männikön elinvoimaa.<br />
Lisäksi eroosio valuttaa maata harjun rinteiltä.<br />
Linnusto<br />
Luonnonsuojelualueella pesi vuonna 1993 kaikkiaan<br />
23 lintulajia. Valtalajeja olivat pajulintu, peippo, räkättirastas,<br />
leppälintu (Phoenicurus phoenicurus, V),<br />
talitiainen ja kirjosieppo (Ficedula hypoleuca). Leppälintu<br />
(V) esiintyy Pyynikillä melko runsaana, koska<br />
alue on pääosiltaan kuivaa kangasta. Aluskasvillisuutena<br />
on kuitenkin useimmiten lehtipuupensaikkoa,<br />
mikä selittää pajulinnun ja sitä harvinaisemman sirittäjän<br />
runsauden. Ainoa alueella tavattu vaateliaampi<br />
lehtolaji, mustapääkerttu, pesi ns. Thermopyleen<br />
solan lehdossa.<br />
Lisätietoja:<br />
Seppälä, J. 1993: Pyynikin hoito- ja käyttösuunnitelma. -<br />
Tammerkoski 5/93: 4-5.<br />
Lagerström, M. 1993: <strong>Tampereen</strong> Pyynikin luonnonsuojelualueen<br />
pesimälinnusto 1993. - Käsikirjoitus Ympäristövalvonnassa.<br />
Lahtonen, T. 2003: Lisätietoja <strong>Tampereen</strong> Pyynikin kasvistosta. -<br />
Talvikki 27: 56-69.<br />
Kääntönen, M. 1974: <strong>Tampereen</strong> Pyynikin kasvillisuus ja kasvisto.<br />
- Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 50: 45-65.<br />
Peruskarttalehti 2123 09 D<br />
Lasse Kosonen<br />
Pyynikillä kulkijaa pyritään ohjaamaan opastein.<br />
16 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET