arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Luonnonsuojelualueet<br />
1.1.5. Peltolammi-Pärrinkoski<br />
Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue, jonka<br />
pinta-ala on 31,39 ha, sijaitsee <strong>Tampereen</strong> eteläisissä<br />
Sarankulman ja Peltolammin kaupunginosissa. Alue<br />
on perustettu 26.8.1992 läänin päätöksellä 174/A231.<br />
Rauhoituksen tarkoituksena on ollut säilyttää<br />
maakunnallisesti arvokkaan lehdon kasvillisuus ja<br />
eläimistö sekä Myllyojan ja Pärrinkosken rauhallinen<br />
ja viihtyisä maisema. Peltolammin alue kuuluu ns.<br />
Etelä-Hämeen lehtokeskukseen, jollaisia lehtoalueita<br />
on Tampereella jäljellä enää muutamia. 1960-luvulla<br />
alkaneet ulkoilu- ja virkistyskäyttö näkyvät alueen lievänä<br />
kulumisena ja roskaantumisena.<br />
Peltolammiin laskee Sääksjärvestä lähtevä Multipuro<br />
ja Peltolammista lähtee Pyhäjärveen Myllyoja,<br />
joka myöhemmin muuttuu Härmälänojaksi. Myllyojan<br />
putous, Pärrinkoski, sijaitsee rautatien länsipuoleisella<br />
alueella. Suojelualueella on lisäksi kaksi lähdettä.<br />
Peltolammin seutu on melko tasaista; Pärrinkosken<br />
kohdalla pudotusta tulee yläputouksen osalle 12 m ja<br />
alaputouksen osalle 7 m, jos rajana pidetään puron suvantokohtaa.<br />
Kasvillisuus<br />
Alueen metsiköt ovat pääasiassa lehtoja, mutta osittain<br />
myös kuivahkoja ja tuoreita kankaita. Alueella<br />
kasvaa metsälehmusta ja vaahteraa, jotka ovat keskeisiä<br />
lehtometsän puulajeja, haapaa, raitaa, pihlajaa, tuomea,<br />
koivua, harmaa-ja tervaleppää sekä kuusta. Ihmisen<br />
mukanaan tuomia lajeja ovat siperianlehtikuusi<br />
(Larix sibirica) ja siperianpihta (Abies sibirica).<br />
Pensaskerroksen vaateliaista lehtolajeista Peltolammilla<br />
kasvavat pähkinäpensas (Corylus avellana, UH-<br />
AL-P), näsiä (mR), lehtokuusama, taikinamarja (Ribes<br />
alpinum) ja koiranheisi. Alueelta on tavattu yli 300 putkilokasvilajia.<br />
Suojelun kannalta arvokkaita kenttäkerroksen<br />
kasveja ovat mm. jalkasara (Carex pediformis,<br />
UH-AL-P), keltasara (Carex flava), lehtoimikkä (mR),<br />
lehtomatara (Galium triflorum), lehtoleinikki, soikkokaksikko<br />
(R), humala (Humulus lupulus) ja kaiheorvokki<br />
(V). Vankkasaraa (Carex riparia, NT) kasvoi aiemmin<br />
Helsinki-Tampere -radan varressa, jossa sen kasvupaikka<br />
on tuhoutunut rataa oikaistaessa. Tästä syystä<br />
kasvustoa siirrettiin luonnonsuojelualueen puolelle Arranmaan<br />
alueelle, jossa se näyttää menestyvän. Myllyojan<br />
luusuassa kasvaa ryhmä todennäköisesti vankkasaran<br />
ja pullosaran välistä harvinaista risteymää. Alueen<br />
pohjoisrajalla kasvaa pieni esiintymä mäntykukkaa<br />
(Monotropa hypopitys). Vuonna 1991 mäntykukkien<br />
joukosta löytyi kaksi kokopunaista versoa - kenties ensimmäistä<br />
kertaa Suomessa? Alueen luoteisosan ns.<br />
Kala-Pirkan lammikoilta on löydetty myös isovesirikkoa<br />
(Elatine alsinastrum, VU), jonka suojelemiseksi<br />
suojelualueen rajaustakin muutettiin.<br />
Lasse Kosonen Lasse Kosonen<br />
Sienistö<br />
Alueen sienistöä tunnetaan puutteellisesti, mutta joitakin<br />
yleispiirteitä voidaan havaita. Pärrinkoskella<br />
kasvaa vaateliaita lehtosieniä kuten punamaljakasta<br />
(Sarcoscypha austriaca), täplärisakasta (Inocybe maculata),<br />
kultahaperoa (Russula aurea), aprikoosihaperoa<br />
(Russula risigallina), lehtorouskua (Lactarius bertillonii),<br />
jauheukonsientä (Cystolepiota sistrata), jalohelokkaa<br />
(Pholiota elegans) ja anishaprakasta (Psathyrella<br />
mucrocystis, NT, löydetty vain muutamasta paikasta<br />
Vankkasaraa siirrettiin radanoikaisun tieltä luonnonsuojelualueelle,<br />
missä se kukkii menestyksellisesti (yläkuva).<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 17
Change language