arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luonnonsuojelualueet<br />
1.1.7. Sorilanlammen katajaketo<br />
Aitolahden Sorilanlammen etelärannalla sijaitseva katajaketo<br />
on pinta-alaltaan 0,7 hehtaaria. Luonnonsuojelualueeksi<br />
se on perustettu 7.5.1990 lääninhallituksen<br />
päätöksellä 87/A231.<br />
Rauhoituksen tarkoituksena on ollut suojella ketoa,<br />
jonka rantarinteessä kasvaa kymmeniä isoja katajia.<br />
Alue on lisäksi maisemallisesti edustava. Luonnonsuojelupiiri<br />
raivasi alueelta lehtipuuvesaikkoa ja<br />
kuolleita katajia elokuussa 1990.<br />
Peruskarttalehti 2123 12 D<br />
1.1.8. Vattula<br />
Vattulan luonnonsuojelualue sijaitsee Tampereella entisen<br />
Aitolahden kunnan alueella noin 20 km <strong>Tampereen</strong><br />
keskustasta koilliseen. Se kuuluu <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
omistamaan tilaan (Vattulanmaa RN:o 24)<br />
Vattulan kylässä. Tila, joka on pinta-alaltaan peräti 4,5<br />
km 2 , muodostaa ns. Kintulammen retkeilyalueen. Itse<br />
suojelualue on tilan laidalla ja on <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
hakemuksesta rauhoitettu 30.9.1959 säästömetsäksi<br />
lääninhallituksen päätöksellä nro 1453/VI ja se<br />
on <strong>Tampereen</strong> ensimmäinen luonnonsuojelualue.<br />
Suojelualueen pinta-ala on 15,7 hehtaaria ja sen hoidosta<br />
vastaa <strong>Tampereen</strong> kaupungin ympäristövalvonta.<br />
Vuonna 2002 <strong>Tampereen</strong> kaupungin ympäristövalvontayksikkö<br />
teki aloitteen luonnonsuojelualueen laajentamisesta<br />
idän ja koillisen suuntaan 45.3 ha:lla,<br />
minkä ympäristölautakunta hyväksyi joulukuussa<br />
2002 ja ympäristökeskus teki siitä päätöksen 2003<br />
päätösnumerolla 2000-L-190-251.<br />
Vattulan luonnonsuojelualueen puustoon kuuluvat<br />
merkittävänä osana elävän puun ohella lahot ja kuolleet<br />
puut. Noin 800 m pitkä ja 200 m leveä aarnimetsä<br />
muodostuu jyhkeistä kuusista, männyistä ja osin<br />
myös hieskoivuista. Pisimmät kuuset lähentelevät 40<br />
metriä, tosin suurimman kuusen ympärysmitta on<br />
vain 206 senttiä. Alueella on lisäksi kilpikaarnaisia<br />
mäntyjä, joista paksuimman ympärykseksi on mitattu<br />
225 senttiä.<br />
Kasvillisuus<br />
Kasvistoltaan alue on verraten niukkaa johtuen happamista<br />
kivilajeista, kvartsi-ja granodioriitista, jotka<br />
kattavat ko. ylänköalueen lähes kauttaaltaan. Vuonna<br />
1992 tehdyssä kartoituksessa alueelta löytyi vain 66<br />
putkilokasvilajia. Lajistoon ei sisälly uhanalaisia tai<br />
harvinaisia lajeja. Lajiston niukkuutta selittää myös<br />
ihmistoiminnan vähäisyys, minkä johdosta alueella ei<br />
kasva kulttuuriperäisiä kasveja. Vanhojen metsien jäkälä,<br />
korpiluppo (Alectoria sarmentosa) on alueella runsas.<br />
Vaikuttaa siltä, että aluetta ei ole laidunnettu ollenkaan,<br />
vaikka paimenten tiedetään muinoin kokoontuneen<br />
ennen kirkonmenoja itäpäässä sijaitsevalla<br />
ns. Kirkkokivellä. Mainittakoon vielä, että Vattula<br />
on sienistöltään hieno alue, josta löytää paljon mm.<br />
Lasse Kosonen<br />
Vattulan luonnonsuojelualueella kasvaa runsaasti erilaisia ruokasieniä.<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 21
Change language