arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
maisemallisista syistä. Epilänharjun niitty on mainittu<br />
Pirkanmaan perinnebiotooppijulkaisussa. **<br />
Lisätietoja:<br />
Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K.<br />
ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. -<br />
Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöjulkaisu 125<br />
4.1.15. Hyhky, Pättiniemenpuisto<br />
Kyseessä on Pyhäjärven rantalehto suurine tervaleppineen,<br />
vaahteroineen ja tuomineen. Muusta kasvilajistosta<br />
mainittakoon Pirkanmaalla harvinainen vata,<br />
jota vuonna 1999 havaittiin kymmenittäin sekä kukkivina<br />
että ei-kukkivina, kotkansiipi, punakoiso, mustakonnanmarja,<br />
suokeltto, kyläkellukka (Geum urbanum,<br />
UH-AL-P), purolitukka, lähdetähtimö, lehtopalsami,<br />
keltamo, kevätlinnunsilmä, lehmus ja kynäjalava (R,<br />
VU). Rantakasvina kasvaa piuru ja ketokasveina hietalemmikki,<br />
kevätkynsimö ja pölkkyruoho. Lehto on<br />
myös erittäin uhanalaisen nuijasarvisienen (Xylaria<br />
hypoxylon, EN) yksi harvoista kasvupaikoista Suomessa<br />
(ks. myös 5.4.). Muita alueella kasvavia harvinaisia<br />
sieniä ovat kääpiölahorusokas (Pluteus podospileus),<br />
keltakääpä (Scutiger syringae) ja kuoriaisloisikka (Cordyceps<br />
entomorrhiza). Linnustosta voidaan mainita<br />
uhanalainen pikkutikka (VU). Rannansuuntaisesti<br />
kulkee paljon käytetty polku. Alue on vaarassa roskaantua<br />
läheisen asutuksen vuoksi ja keväällä 1993<br />
alueen puustoa raivattiin luvatta. Kohde tulisi kuitenkin<br />
säilyttää luonnontilaisena. ***<br />
4.1.16. Viikinsaari<br />
Viikinsaaren kasvi- ja sienilajistoa on esitelty kappaleessa<br />
1.1.2.<br />
4.1.17. Tahmela, Tahmelan lähde ja<br />
Lorisevanpuisto<br />
Tahmelan lähde on <strong>Tampereen</strong> suurin lähde. Sen ympäristöstä<br />
on kasvitietoja 1800-luvulta lähtien. Lähteen<br />
läheisyydessä kasvaa tyypillistä lehtokasvillisuutta,<br />
kuten lehtotähtimöä, lähdetähtimöä, lehtopalsamia<br />
ja koiranvehnää. Tahmelan lähteen laskupurosta etelään<br />
sijaitseva Pyhäjärveen pistävä niemeke (Lorise-<br />
Lasse Kosonen<br />
Hyhkyn nuijasarvisienikasvusto<br />
kasvaa lepänkannon tyvellä.<br />
52 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET