arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Muut suojelualueet<br />
2. Kaavassa v. 1998 luonnonsuojelualueiksi merkityt<br />
muut suojelualueet<br />
2.1. Ikurin Juhansuolta Myllypuroon<br />
laskeva eteläisin puro<br />
Itse Myllypuro on esitelty luonnonsuojelualueiden<br />
yhteydessä kappaleessa 1.1.1. Ikuri-Kalkun Myllypuro.<br />
Juhansuolta laskevan puronvarren runsaslajisessa<br />
kasvillisuudessa on lehtomaisia ja korpimaisia piirteitä<br />
- alueella kasvaa mm. tesmaa (Milium effusum), purolitukkaa<br />
(Cardamine amara) ja lähdetähtimöä (Stellaria<br />
alsine) sekä runsaasti kaislasaraa (Carex rhynchophysa).<br />
Erityisen merkittävä on Tamrockin tehtaan<br />
pohjoispuoleinen avolouhikko, jossa kasvoi vuonna<br />
1999 parikymmentä tupasta harvinaista hajuheinää<br />
(Cinna latifolia, Dir II, R, NT, V). Puro täyttää Tamrockin<br />
tehtaan pohjoispuolella metsälain kriteerit<br />
luonnontilaisesta purosta. ***<br />
Lisätietoja:<br />
Lahtonen, T. 1982: Hajuheinä, Cinna latifolia, <strong>Tampereen</strong> seudulla.<br />
- Talvikki 6(1): 10-21.<br />
2.2. Vaakkolammin ja Likokallion<br />
alue<br />
Vaakkolammin ja Likokallion alue on esitelty luonnonsuojelualueiden<br />
yhteydessä kappaleessa 1.1.3.<br />
2.3. Peltolammi- Pärrinkoski<br />
Kohde on esitelty luonnonsuojelualueiden yhteydessä<br />
kappaleessa 1.1.4<br />
2.4. Lukonmäki, Vihiojan rotkon<br />
etelärinne Hervannan valtaväylän<br />
itäpuolella<br />
Alue on kasvistonsa puolesta tärkeä rauhoituskohde.<br />
Uuden moottoritien rakentamisen yhteydessä paikka<br />
menetti merkitystään, vaikka se alkuperäislinjauksen<br />
mukaan ei kokonaan jäänytkään tien alle. Viimeaikaiset<br />
raivaukset lienevät jo tuhonneet osan alueen monilajisesta<br />
kokonaisuudesta. Pensaston raivaus on kohtalokasta<br />
varsinkin tesmayrtille (Adoxa moschatellina,<br />
UH-AL), joka Tampereella on erittäin uhanalainen<br />
laji. Vuoden 1999 kevätkesällä tesmayrttiä löytyi alueen<br />
eteläpuolen mäeltä kymmeniä yksilöitä, mutta<br />
paikka on kovan kulutuksen kohteena. **<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, M. 1986: Luontokohteita kantakaupungissa: Vihiojan<br />
puronvarsilehto. - Tammerkoski 4/86: 4-6.<br />
2.5. Pehkusuo<br />
Veisun kaupunginosan eteläpuolella sijaitseva suo on<br />
edustava vaikkakin pieni. Hallilan asuntoalueen rakentamisen<br />
jälkeen Pehkusuo on joutunut lähelle asutusta.<br />
Sen merkitys luonnontilaisena suona on entisestään<br />
korostunut, kun muut lähistön suot on rakentamisella<br />
tuhottu. Suo on osittain rämettä ja osittain<br />
nevaa ja sillä kasvaa kaikkia tavanomaisia soilla elävien<br />
perhosten ravintokasveja. Kasvisto on tyypillistä<br />
suokasvillisuutta, mutta mainitsemisen arvoinen lienee<br />
kuitenkin juurtosara (Carex chordorrhiza). Hyönteislajistoon<br />
kuuluvat mm. keltahopeayökkönen (Syngrapha<br />
microgamma), herttakangasyökkönen (Anarta<br />
cordigera), hentopussikas (Sterrhopterix standfussi),<br />
seittipussikas (Phalacropterix graslinella), harmopussikas<br />
(Acanthopsyche atra) ja rämehopeatäplä (Proclossiana<br />
eunomia). Harvinaisempaa lajistoa edustaa koisaperhosiin<br />
kuuluva laji Pediasia truncatella ja vesiperhosista<br />
valtakunnallisesti silmällä pidettäväksi luokiteltu<br />
rimpiputkisirvikäs (Limnephilus diphyes, NT), joita ei<br />
tunneta muista <strong>Tampereen</strong> luontokohteista. Vähäpuustoisena<br />
tai avoimena luonnontilaisena suona Pehkusuo<br />
on metsälain mukainen kohde. Lähistöllä on<br />
muutaman vuonna 1990- ja 2000-luvuilla (viimeksi<br />
2002) kuultu kehrääjän (Caprimulgus europaeus) surinaa.<br />
**<br />
2.6. Iidesjärvi<br />
Kasvillisuus<br />
Runsasravinteisen järven rannat ovat luhtien ja ruovikoiden<br />
täyttämiä, mutta pohjoisrannat ovat osittain<br />
kovarantaisia ja lähteisiä. Yleisesti rannat ovat vallanneet<br />
joko järviruoko (Phragmites australis) ja leveäosmankäämi<br />
tai viiltosara ja viitakastikka (Calamagrostis<br />
canescens). Järvellä kasvaa myös kapeaosmankäämiä<br />
(Typha angustifolia). Kosteat rantametsät koostuvat<br />
lähes kokonaan harmaalepästä, jotka ovat osin lehtoisia<br />
tai korpimaisia. Lehtomaisia piirteitä löytyy lähinnä<br />
Vuohenojan liepeiltä ja Puhoonlahden seuduilla.<br />
34 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language