arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
Lasse Kosonen<br />
Lehtokielo kasvaa Pitkäniemen hevoshaassa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.<br />
Talven 2000-2001 aikana alueen läpi vedettiin uusi<br />
maakaasulinja niin, että se väistää lehtokieloesiintymän.<br />
Sienistössä saatta piillä harvinaisia ja mielenkiintoisia<br />
lajeja. Alueella on runsaahkosti lahopuuta, ja<br />
mm. v. 2003 alueelta löytyi harvinainen risumattalakki<br />
(Ramicola haustellaris).***<br />
Lisätietoja:<br />
Karhe, H. & Portin, P. 1993: Lehtokielo Nokialla ja Pirkkalassa. -<br />
Lutukka 1/1993, s. 24.<br />
Kääntönen, M. 1993: Nokian Pitkäniemen Hevoshaan kasvillisuus<br />
ja kasvisto.- Raportti <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
ympäristövalvontayksikössä.<br />
Puronvarren runsaslajisessa kasvillisuudessa on lehtomaisia<br />
ja korpimaisia piirteitä - alueella kasvaa<br />
mm. tesmaa, purolitukkaa ja lähdetähtimöä sekä<br />
runsaasti kaislasaraa. Erityisen merkittäviä ovat puronvarren<br />
hajuheinäkasvustot (Dir II, R, NT, V).<br />
Kappaleessa 2.1. esitetyn Tamrockin tehtaan pohjoispuoleisen<br />
avolouhikon 20 tuppaan lisäksi hajuheinää<br />
havaittiin v. 1999 Vaasa-Pori-yhdystien länsipuolen<br />
puronvarren louhikoilla 18 tupasta. V. 2003<br />
paikalta laskettiin peräti 70 versoa. Tien länsipuolella<br />
puron varrella kasvaa lisäksi lehmuksia. Tamrockin<br />
pohjoispuolella ja yhdystien länsipuolella kyseinen<br />
puron varsi on metsälain mukaisessa tilassa. Puron<br />
pienilmaston säilymiseksi purolle olisi jätettävä suojavyöhyke.<br />
***<br />
Lisätietoja:<br />
Lahtonen, T. 1982: Hajuheinä, Cinna latifolia, <strong>Tampereen</strong> seudulla.<br />
- Talvikki 6(1): 10-21.<br />
4.1.2. Ikuri, Leppioja<br />
Haukijärvestä laskevan puronvarren avolouhikolla havaittiin<br />
vuonna 1999 seitsemän hajuheinätupasta (Dir<br />
II, R, NT, V) ja v. 2003 kolme kituliasta versoa. Alueen<br />
metsät on kaadettu laajalta alueelta puron molemmin<br />
puolin, vaikkakaan ei aivan puron varteen ulottuen.<br />
Puro on tältä osin metsälain mukainen. Hajuheinän<br />
ja puroluonnon säilyminen nykyisellään edellyttää<br />
suojavyöhykkeen jättämistä puron reunamille. **<br />
4.1.3. Ikuri, Juhansuolta laskevan<br />
eteläisemmän puron varret<br />
4.1.4. Ikuri-Kalkun Myllypuro<br />
Puronvarsilehto on esitelty luonnonsuojelualueiden<br />
yhteydessä kappaleessa 1.1.1.<br />
4.1.5. Kalkunvuori<br />
Mustalammin pohjoispuolella sijaitsevan vuoren etelärinne<br />
on vanhastaan tunnettu liusketta suosivan<br />
tummaraunioisen kasvupaikkana. Mereistä kalliohatikkaa<br />
on myös jäljellä alueen tallaantumisesta huolimatta.<br />
Tosin v. 1999 lajia ei havaittu johtuen ilmeisesti<br />
kuivasta kesästä. Jyrkän, maisemallisesti merkittävän<br />
rinteen juurella esiintyy lehtokasvillisuutta kuten mm.<br />
lehmusta, tuomea, lehto-orvokkia, sinivuokkoa (mR),<br />
mäki-(Arenaria serpyllifolia) ja lehtoarhoa sekä haisukurjenpolvea.<br />
Uhkana kallion kasvillisuudelle on kuluminen.<br />
Vuonna 2003 tehdyn sammalselvityksen mukaan<br />
jyrkänteeltä löytyi myös huomionarvoisia sammalia,<br />
kuten Homalothecium sericeum, Mnium stellare,<br />
46 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET