arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
4.1.33. Särkijärvi, Leppänen<br />
Särkijärven länsipuolella sijaitsee tervaleppäkorpi,<br />
jonka puuston ja pensaiston muodostavat kiiltopaju,<br />
tuhkapaju ja tervaleppä. Pohjoisesta ja lännestä laskevien<br />
purojen yhtymäkohdassa kasvaa korven rehevyyttä<br />
ilmentävää kotkansiipeä. Muita rehevää kasvupaikkaa<br />
vaativia lajeja alueella ovat mm. tesma, mesiangervo,<br />
korpikaisla, isoalvejuuri, rentukka (Caltha<br />
palustris), hiirenporras, huopaohdake (Cirsium helenioides),<br />
lehtovirmajuuri, korpiorvokki, lehtokorte, suovehka<br />
(Calla palustris), kevätlehtoleinikki, korpi-imarre,<br />
metsälehmus, lehtokuusama ja kevätlinnunsilmä.<br />
Järveä lähestyttäessä korpi muuttuu kapeaksi puronvarsikorveksi,<br />
jossa huomioitavaa on laaja lehtopalsamikasvusto.<br />
Puron alajuoksun lähistön rantametsissä<br />
kasvaa monia vaateliaita lehtokasveja - mm. lehtoimikkää<br />
(mR), mäkilehtolustetta, keltavuokkoa (UH-<br />
AL-P) ja lehtotähtimöä. Puronotkon etelänpuoleiselta<br />
mäeltä on kaadettu puusto lähes puron varteen asti<br />
joitakin vuosia sitten.Itse puronotkelma eritoten lähempänä<br />
rantaa on metsälakiin sisällytettävä rehevä<br />
korpi, joka tulisi säilyttää luonnontilaisena. Alueen<br />
metsänhoidollisissa toimenpiteissä tulisi huomiota<br />
kiinnittää sen erityisluonteeseen. **<br />
Lisätietoja<br />
Korte, K. 2003: <strong>Tampereen</strong> Särkijärven ja sen luoteispuolisen<br />
alueen kasvillisuudesta. - Talvikki 27: 43-55.<br />
4.1.34. Vuores, Rimminsuon-Koukkujärven<br />
alue<br />
Pääosin mäntyvaltaista rämettä edustava suo on merkityksellinen<br />
kasvikohde, jota uudet ojitukset kuitenkin<br />
vähitellen muuttavat. Eri rämetyypit vaihtelevat ja<br />
suon eteläosassa sijaitsee pieni nevalaikku. Neva on<br />
metsälain mukainen. Suon kasvistoon kuuluvat mm.<br />
tupasvilla (Eriophorum vaginatum), suomuurain (Rubus<br />
chamaemorus), karpalo, suopursu (Ledum palustre),<br />
juolukka (Vaccinium uliginosum), variksenmarja (Empetrum<br />
nigrum), suokukka, pyöreälehtikihokki (Drosera<br />
rotundifolia) sekä harmaa- (Carex canescens), pallo-<br />
(Carex globularis), tuppi- (Carex vaginata) ja pullosara<br />
(Carex rostrata). Suon reunaosat ovat rehevämpää korpea.<br />
Suon ojien tukkiminen olisi perusteltua, kuivattamisesta<br />
saatu hyöty puolestaan kyseenalaista. Suon<br />
eteläpuolella olevat Koukkujärven rantavyöhykkeet<br />
sekä entisten peltosarkojen ryteiköt ovat kasvistollisesti<br />
melko köyhiä, mutta tarjoavat esim. linnuille hyvät<br />
elinmahdollisuudet. Koukkujärven länsipäässä on<br />
huomiotaherättävä tervaleppäkorpi, jonka paksuimmat<br />
tervalepät ovat noin 180 cm ympärysmitaltaan .<br />
Kyseisiä leppiä tällä noin 90 metriä pitkällä ja parikymmentä<br />
metriä leveällä alueella on noin 30. Korven<br />
muuta kasvillisuutta olisi syytä vielä inventoida, sillä<br />
korpi täyttää ainakin metsälain kriteerit rehevästä korvesta<br />
ja on ehdolla luonnonsuojelulain mukaiseksi tervaleppäkorveksi.<br />
Tervaleppäkorven ulkopuolelta ja<br />
Rimminsuolle päin alueen puustoa on voimakkaasti<br />
kaadettu viime vuosina. Aluetta uhkaa lisäksi rakentaminen.<br />
**<br />
4.1.35. Vuores, Vormiston<br />
Pilkkakuusenharju ja Virolaiset<br />
Alue on monilajinen lehtoharjanne, jossa kasvaa mm.<br />
lehto-orvokkia, sinivuokkoa (mR), kevätlinnunhernettä<br />
(mR), metsävirnaa (Vicia sylvatica), hiirenporrasta,<br />
kevätlinnunsilmää, taikinamarjaa, lehtokuusamaa,<br />
lehtoimikkää (mR), lehtoleinikkiä, tesmaa, mäkilehtolustetta,<br />
metsämaarianheinää, tuppisaraa, näsiää<br />
(mR), mustakonnanmarjaa ja runsaasti lehmusta.<br />
Joitakin vuosia sitten Pieni-Virolainen-järven eteläpäästä<br />
harjun laelta on kaadettu metsää lähes avohakkuuna<br />
ja lisäksi alueen kaakkoispäässä harvennettu<br />
voimakkaasti. Toisaalta harventaminen saattaa edistää<br />
lehtokasvillisuutta lisääntyneen valon myötä. Pilkkakuusenharju<br />
on merkittävää liito-oravan elinpiiriä.<br />
Sitä on havaittu alueella harjun päällä ja vuoden 2000<br />
keväällä jälkiä lajin olemassaolosta löytyi myös harjun<br />
kaakkoispäästä vanhan kolohaavan tyveltä. Harjun<br />
luontoa uhkaa Vuoreksen rakentaminen ja kulumisen<br />
lisääntyminen. V. 2002 lähellä olevan tienristeyksen<br />
tienoilta löytyi yksi kukkiva hirvenkello (VU) ja kaksi<br />
lehtiruusuketta. Virolaisten järvien välisellä kannaksella<br />
on suurehko hirvenkelloesiintymä (v. 2002 31<br />
kukkavartta 20 x10 metrin alalla). **<br />
4.1.36. Hervanta, Sonninottanlahden<br />
purolehto ja Mäyrämäki<br />
Koko laajahko alue Lempäälään saakka on paikoitellen<br />
rehevän lehtomaista. Suolijärven Sonninottanlahden<br />
perukan puronvarsi on tyypillinen kuusivaltainen<br />
puronvarsilehto, jossa kasvaa mustakonnanmarjaa, sinivuokkoa<br />
(mR), tesmaa, lehtokortetta, kotkansiipeä,<br />
kevätlinnunsilmää, kevätlinnunhernettä (mR), syyläjuurta,<br />
keltavuokkoa (UH-AL-P), hiirenporrasta, taikinamarjaa,<br />
lehtoleinikkiä, lehtovirmajuurta, lehtokuusamaa,<br />
näsiää (mR) ja lehtotähtimöä.<br />
Metsälehmus on koko järven lounaisrannan alueella<br />
tavallinen ja esiintyy jopa kookkaina puumaisina<br />
yksilöinä. Viettävän Mäyrämäen rinteen painanteissa<br />
kasvaa mustakonnanmarjaa, näsiää (mR), lehtoimikkää<br />
(mR), vaahteraa, lehtokuusamaa, lehto-orvokkia,<br />
lehtoleinikkiä, soikkokaksikkoa (R), lähde- ja lehtotähtimöä,<br />
suokelttoa, keräpää- ja lähteikköpoimulehteä<br />
(Alchemilla glomerulans ja A. glabra), mäkilehtolustetta,<br />
kevätlinnunhernettä (mR), korpinurmikkaa<br />
(UH-AL-P), lehtomataraa, kevätlehtoleinikkiä, kelta-<br />
60 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language