arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Arvokkaat luonnonalueet
4.3.2. Pitkäniemen hevoshaan alue-
Villilänsaari
Kesällä 1994 löydettiin Villilänsaaresta Pirkanmaalle
uutena suurperhoslajina pilliyökkönen (Arenostola phragmitidis).
Alueella on tavattu myös keltaängelmällä
toukkana elävä nuolimittari (Perizoma sagittata), joka
on eteläinen laji ja Tampereella esiintymisensä pohjoisrajalla.
Muita harvinaisempia lajeja ovat ruskolampiyökkönen,
verkkomittari ja Elatobia fuliginosella -
koi. Ruskolampiyökkönen elää toukkana osmankäämin
varressa ja verkkomittari lehtopalsamilla, joten
verkkomittarin esiintyminen on melko paikoittaista.
Alueen lahopuuhyönteistöä on tutkittu alustavasti.
Paikalta tunnetaan mm. lahoissa haavoissa elävä Hammerschmidtia
ferruginea-kukkakärpänen ja lahopuukuoriaisia,
kuten silmälläpidettävä lehmuksenoksajäärä
(Exocentrus lusitanus, NT). **
Lisätietoja:
Turunen, H. 1995: Pilliyökkönen Arenostola phragmitidis (HB.),
uusi suurperhoslaji Pirkanmaalle. - Diamina 4: 19-20.
4.3.3. Lamminpään laskettelurinne
Laskettelurinteellä on havaittu valtakunnallisesti silmälläpidettävä
ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla,
NT) ja yleisempi laji Scrobipalpa artemisiella,
joiden molempien toukkavaiheet elävät ajuruoholla
ja siten laskettelurinne lienee ainoa paikka näille lajeille
Tampereella. Myös harvinainen Elachista compsa-
heinäkoi on löydetty kohteelta. Alueen suurperhoslajistoon
kuuluvat mm. idänniittyperhonen
(Coenonympha glycerion) ja pikkukorsiyökkönen (Mesoligia
furuncula).*
muuta lehtojen lajistoa. Kohteen hyönteislajisto on
varsin edustavaa lehtojen lajistoa: kuusamaliuskamittari,
soukkomittari (Plagodis dolabraria), lehmuskiitäjä
ja lehmuskeltayökkönen (Xanthia citrago). Mainittavia
kehrääjiä paikalta ovat koivuhangokas (Furcula
bicuspis), haapanirkko (Notodonta tritophus), käärönirkko
(Gluphisia crenata) ja kuusikarvajalka (Calliteara
abietis). Vesiperhosista kohteella on havaittu Pirkanmaalla
varsin paikoittainen purovainokas.*
Lisätietoja:
Salokannel, J., Antikainen, T., Turunen, H. & Seuranen, I. 1999:
Vuoreksen hyönteisselvitys. - Raportti Tampereen kaupungin
ympäristövalvontayksikössä.
4.3.7. Pehkusuo
Alue on esitelty kaavalla suojeltujen kohteiden yhteydessä
kappaleessa 2.4.
4.3.8. Suolijärven eteläpuoli
Alueella elää suurperhosiin kuuluva lehmuskeltayökkönen,
joka on paikoittainen lounaisen Suomen laji.
Laji käyttää ravinnokseen lehmusta. Muita mainittavia
lajeja ovat kuusamaliuskamittari ja kuultomittari. *
4.3.9. Koukkujärvi
Koukkujärventien ja Rimminkorventien risteyksestä
havaittiin vuoden 1994 kesällä valtakunnallisesti lähes
uhanalaiseksi luokiteltu nunnamittari ( NT, V).
Lajin toukka käyttää ravinnokseen mustakonnanmarjaa,
jonka lisäksi Koukkujärven ympäristöstä löytyy
muutakin lehtojen kasvilajistoa runsaasti. Muuta
4.3.4. Tahmelan lähde
Osittaisesta pilaantumisestaan huolimatta Tahmelan
lähteen laskupurossa on säilynyt valtakunnallisesti
uhanalainen vesikuoriaisiin kuuluva pyörörutavesiäinen
(Anacaena globulus, VU). Se löydettiin paikalta
vuonna 2000 ja laji tunnetaan Suomessa noin kymmenestä
isommasta lähteestä tai lähdepurosta. **
4.3.5. Peltolammi ja Pärrinkoski
Alue on esitelty luonnonsuojelualueiden yhteydessä
kappaleessa 1.1.4.
Liekokurekiitäjäinen on
saanut tieteellisen nimensä
Mannerheimin
isoisän mukaan, joka
oli arvostettu hyönteistieteilijä.
Lasse Kosonen
4.3.6. Särkijärven kaakkoisranta
Kohde muodostuu niittymäisestä pihapiiristä ja sitä
ympäröivästä kuusi- sekametsäisestä lehdosta, jolla
kasvaa runsaasti metsälehmusta, lehtokuusamaa ja
Lasse Kosonen
Nunnamittari käyttää ravinnokseen konnanmarjaa.
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 85