arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luonnonsuojelualueet<br />
reää koivuakin. Elinympäristö saattaisi jopa sopia valkoselkätikan<br />
pesintään. Alue kuuluu myös pikkutikan<br />
(Dendrocopos minor, VU) elinpiiriin ja itse lammella on<br />
viime vuosina pesinyt liejukana (Gallinula chloropus).<br />
Iidesjärven ohella Vaakkolammi on Pirkanmaan ainoita<br />
liejukanan pesimispaikkoja. Aluetta on esitetty<br />
rauhoitettavaksi luonnonsuojelulain nojalla. Rauhoituspäätös<br />
tultaneen antamaan vuoden 2004 aikana.<br />
Lisätietoja:<br />
Kääntönen, M. 1974: Järvi <strong>Tampereen</strong> maisemassa - Vaakkolammi.<br />
- Tammerkoski 36(9): 12-13.<br />
Kääntönen, M. 1990: <strong>Tampereen</strong> Gaddin lehmus (Tilia cordata) -<br />
Suomen suurimpia? - Talvikki 14: 64-67.<br />
Kääntönen, M. 2001: <strong>Tampereen</strong> Kaarilan Vaakkolammen<br />
eteläpuolen ja lounaisrinteen kasvisto ja kasvillisuus. - Talvikki<br />
25:54-67.<br />
Peruskarttalehti 2123 09<br />
1.1.4. Pyynikki<br />
Hannu Kettunen<br />
Kuvan valkoselkätikkanaaras viihtyi<br />
tovin Vaakkolammin eteläpuolen lahopuumetsässä.<br />
tesammalta esiintyy vain paikoin Etelä-Suomen lehtokallioilla.<br />
Kivikutri- ja vuoririippusammal ovat kohtalaisen<br />
harvinaisesti esiintyviä lehtokallioiden lajeja,<br />
joista jälkimmäinen yleistyy pohjoista kohti. Muuta<br />
alueen huomionarvoista lehtoisuutta ilmentävää lajistoa<br />
ovat ketohavusammal (Abietinella abietina), koukkusuikerosammal<br />
(Brachythecium reflexum), rihmahiirensammal<br />
(Bryum flaccidum), kujanneviuhkasammal<br />
(Homalia trichomanoides), vemmelvaskisammal (Pseudoleskeella<br />
nervosa) ja sirohavusammal (Thuidium assimile).<br />
Vaakkolammin eteläpuolella Likokallion viereisessä<br />
lehtimetsässä vieraili Suomessa uhanalainen valkoselkätikka<br />
(Dendrocopos leucotos, Ldir, eR, CR) tammi-maaliskuussa<br />
v. 2000. Laji viihtyy vanhoissa lehtimetsissä,<br />
lahoa lehtipuuta sisältävissä metsissä ja erityisesti<br />
koivikoissa. Vaakkolammin metsä on harmaaleppävaltaista,<br />
vaikkakin seassa on runsaasti lahoa jä-<br />
Pyynikin luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on<br />
49,62 hehtaaria, on perustettu 6.5.1993 lääninhallituksen<br />
päätöksellä 94/A231.<br />
Pyynikin harju <strong>Tampereen</strong> keskustan länsipuolella<br />
kuuluu osana yli 200 km pitkään harjujaksoon, joka<br />
alkaa Salpausselältä Kosken ja Lammin pitäjien kohdalta<br />
ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän<br />
saakka. Tampereella samaan harjujaksoon<br />
kuuluvat Epilänharju, Vilusenharju, Kalevankangas ja<br />
Pispalan harju. Korkeimmillaan Pyynikinharjun lakiosa<br />
on 80 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolella ja 160<br />
metriä merenpinnan yläpuolella; sitä pidetään maailman<br />
korkeimpana soraharjuna. Harju on Pyhäjärven<br />
ja Näsijärven välinen vedenjakaja, joten se toimii myös<br />
merkittävänä maiseman jäsentäjänä. Vuonna 1993<br />
Pyynikin harju valittiin valtakunnallisesti arvokkaaksi<br />
maisemanähtävyydeksi.<br />
Pyynikki on tamperelaisille ja etenkin keskustassa<br />
asuville tärkeä lähivirkistysalue, joten alueen ulkoiluun<br />
ja virkistyskäyttöön kuuluva varustus on monipuolinen:<br />
ulkoilureittejä, merkitty luontopolku, näkötorni<br />
kahviloineen, penkkejä, roska-astioita ja kuntoilukatos.<br />
Alueelle on v. 2003 hyväksytty metsänhoitosuunnitelma.<br />
Kasvillisuus<br />
Pyynikin metsätyypit vaihtuvat ylhäältä alas siirryttäessä<br />
lakialueen kuivista kanervatyypin kangasmetsistä<br />
mustikkatyypin tai käenkaali-mustikkatyypin kangasmetsiin.<br />
Pyynikin erityispiirteitä lisäävät harju-, kallio-<br />
ja lehtokasvillisuusalueet. Putkilokasvilajiston<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 15
Change language