arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
4.3.34. Teisko, Jakamaneva<br />
Jakamaneva on arvokas suobiotooppia vaativien hyönteisten<br />
elinalue, sillä suurin osa <strong>Tampereen</strong> seudun<br />
soista on ojitettu, jolloin suolla elävien hyönteisten<br />
elinympäristöt ovat tuhoutuneet. Jakamanevalta on<br />
löydetty yli 80 Pirkanmaan soille tyypillistä suurperhoslajia.<br />
Perhosista mainittavimpia ovat alueella elävät<br />
muurainhopeatäplä (V) ja ukkopussikas.**<br />
Lisätietoja kaikkiin hyönteisalueisiin:<br />
<strong>Tampereen</strong> Hyönteistutkijain Seura ry 1991: Selvitys eräistä<br />
hyönteistieteellisesti arvokkaista kohteista Tampereella. -<br />
Käsikirjoitus Ympäristövalvonnassa.<br />
<strong>Tampereen</strong> Hyönteistutkijain Seura ry 1992: Raportti eräistä<br />
<strong>Tampereen</strong> hyönteistieteellisesti arvokkaista luontokohteista ja<br />
katsaus <strong>Tampereen</strong> kulttuuriympäristöjen suurperhosiin. -<br />
Käsikirjoitus Ympäristövalvonnassa.<br />
<strong>Tampereen</strong> Hyönteistutkijain Seura ry 1993: Raportti<br />
hyönteistieteellisistä tutkimuksista <strong>Tampereen</strong> alueella 1993. -<br />
Käsikirjoitus Ympäristövalvonnassa.<br />
4.4. Arvokkaat järvet, lammet,<br />
lähteet ja purot<br />
Seuraavat kuvaukset ovat lyhennelmiä <strong>Tampereen</strong> vesija<br />
ympäristöpiirin vuonna 1993 julkaisemasta raportista<br />
“Luonnonsuojelullisesti <strong>arvokkaat</strong> pienvedet <strong>Tampereen</strong><br />
vesi- ja ympäristöpiirin alueella.”<br />
Lisätietoja:<br />
Miettinen, v. 2003: Kantakaupungin pienvesien suojelutarve.<br />
- Ympäristövalvonnan julkaisuja 1/2003, 25 ss.<br />
4.4.1. Ikurin Myllypuron lähde<br />
Lehtomaisessa metsässä 20 m etäisyydellä Tesomankadusta<br />
sijaitseva lähde on 2 m x 2 m suuruinen ja siitä virtaa<br />
laskupuro. Lähde on suojattu, mutta se on silti lievästi<br />
roskaantunut. Lähellä virtaava Myllypuro kuuluu valtakunnalliseen<br />
lehtojensuojeluohjelmaan. Lähteen ympäristössä<br />
kasvavat mm. ojakellukka, vuohenputki, kevätlinnunsilmä<br />
ja lehtopalsami. Myllypuron alue lähteineen<br />
suojeltiin luonnonsuojelulailla vuonna 1999.<br />
4.4.2. Kaupin lähde<br />
Kuusimetsässä sijaitseva lähde on noin 15 cm syvyinen<br />
ja 2,5 m x 1,5 m suuruinen. Sen ympäristössä kasvaa<br />
mm. hiirenporrasta ja metsäimarretta. Lähde on säilynyt<br />
luonnontilaisena lukuun ottamatta vanhaa sammaloitunutta<br />
puukatetta.<br />
4.4.3. Aitolahden Hirvenniemen lähde<br />
Loivassa kuusivaltaisessa sekametsässä sijaitseva lähde<br />
on metrin syvyinen, 4 m x 3 m suuruinen ja siitä laskee<br />
puro. Sen välittömässä ympäristössä kasvillisuus<br />
on melko niukkaa, mutta etäämpänä puron varrella<br />
kasvaa mm. tuomea, taikinamarjaa, mesiangervoa, kevätlinnunsilmää,<br />
vuohenputkea ja nokkosta. Lähteen<br />
reunalla on vedennostoa varten puusilta ja lähteessä<br />
on vedenottopumppu. Puronvarren ympäristö on<br />
edustavaa ja luonnontilaista.<br />
4.4.4. Pitkäjärvenoja<br />
Yli kilometrin mittainen kirkasvetinen puro laskee<br />
Pitkäjärvestä Vähä-Lumojaan. Uoma on 2 m leveä,<br />
sen pohja on valtaosin savea, mutta yläjuoksulla myös<br />
louhikkoa. Puro kulkee suurimmaksi osaksi avosuon<br />
keskellä, jossa kasvaa saroja, järviruokoa ja jokunen<br />
koivu ja pajupensas. Yläjuoksulla puroa reunustaa rehevä<br />
kangasmetsä, jota kasvaa myös muualla valumaalueella.<br />
Avohakatut metsät reunustavat paikoin puronvartta,<br />
ja alajuoksulla puroon laskee myös joitakin<br />
metsäojia. Puron suulla on rehevää kallionalus- ja puronvarsilehtoa,<br />
jossa kasvaa mm. lehmuksia. Uoma on<br />
säilynyt perkaamattomana, vaikka yläjuoksulla tie<br />
ylittää purouoman ja sen varrella onkin avohakkuita.<br />
4.4.5. Iso ja Pieni Koiralammi<br />
Molemmat lammet ovat alle hehtaarin suuruisia ja<br />
suorantaisia. Iso Koiralammen ranta on vetistä ja<br />
upottavaa saravaltaista nevaa, jonka laiteilla on paljon<br />
pystyynkuolleita ja keloutuneita mäntyjä. Nevan takana<br />
suo muuttuu harvapuustoiseksi rämeeksi.<br />
Pieni Koiralammi ei ole yhtä erämainen, sillä sen<br />
rantavyöhykkeestä puuttuvat kuolleet ja keloutuneet<br />
puut. Lammen nevareunuksen takana suo muuttuu<br />
rämeeksi ja korveksi. Männyn lisäksi rantapuustossa<br />
on runsaasti kuusta ja koivua.<br />
Lampien valuma-alueet ovat havupuuvaltaista kangasmetsää,<br />
jonka keskellä on pieniä suolaikkuja. Iso Koiralammin<br />
ympäristössä ei ole tehty hakkuita ja se onkin<br />
erämainen ja maisemallisesti komea suolampi. Pienen<br />
Koiralammin maisemaa häiritsee eteläisen rantapuuston<br />
takaa siintävä taimikko. Lammet ovat kuitenkin säästyneet<br />
metsäojituksilta ja ovat arvokkaita pienvesiä.<br />
4.4.6. Kaukaloinen<br />
Rämeen ympäröimän umpilammen pinta-ala on alle<br />
0,5 ha. Lammen valuma-alue on pieni ja kasvaa etupäässä<br />
karua mäntymetsää. Kaakkoispuolella lampea<br />
rajoittaa pitkä pystysuora kallioseinämä. Kaukaloinen<br />
on säilynyt luonnontilaisena ja vaikka metsää on hakattu<br />
valuma-alueella, rannan kelopuut ja mutkarunkoiset<br />
männyt luovat lammelle erämaisen tunnelman.<br />
Lampi on hyvin rauhallisella alueella ja sinne on melko<br />
vaikea päästä.<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 91
Change language