arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Luonnonsuojelualueet
Alueen itäosa Ison- ja Pikku-Kuhmon välinen
saareke sisältää myös runsaasti lehtomaisia piirteitä.
Sen lajistoon kuuluu tavallista lehtolajistoa; näsiää
(mR), lehtokuusamaa, kieloa, sini- (mR) ja valkovuokkoa,
mustakonnanmarjaa, hiirenporrasta, taikinamarjaa
ja metsäruusua. Myös saarekkeen lounaiskulmalle
on kaavailtu muutamaa kesämökkiä.
(Tämän aluerajauksen ulkopuolella Iso-Kuhmon
tien varrella, 300 metriä Saarlahden talosta länteen pellon
reunassa olevassa lehtomaisessa kulmassa kasvaa
noin kolmisenkymmentä vuorijalavaa (Ulmus glabra R,
VU) taimista puumaisiin yksilöihin. Lisäksi lajisto sisältää
mm. humalaa, mustakonnanmarjaa ja metsäruusua
Rosa majalis).
Peruskarttalehti 2124 11 B
1.1.13. Valkeekivenlahden purolehto
Kohde on Ylöjärven kunnan alueella, mutta Tampereen
kaupungin omistama. Alue rauhoitettiin 1,3
hehtarin suuruisena 2.3.2003 (päätösnumero 1999
L0748-251)
Valkeekivenlahden purolehto on kuulunut valtakunnalliseen
lehtojensuojeluohjelmaan ja on yksi
Natura-alueista. Noin 1,3 hehtaarin suuruinen lehto
sijaitsee kahden puron yhtymäkohdassa Paskosuolta
virtaavan puron varrella rajautuen Valkeekivenlahteen.
Osa kohteen metsästä on kaadettu jo
1980-luvulla. Lehto vaihettuu kasvupaikkatyypiltään
saniaistyypistä käenkaali-oravanmarja- tyyppiin,
joka on lehdon valtatyyppi, mutta paikoitellen
jopa sinivuokko-käenkaali-tyyppiin. Puuston valtalajina
on kuusi, mutta joukossa kasvaa myös metsälehmusta,
harmaa- ja tervaleppää, hieskoivua, pihlajaa
ja tuomea. Pensaista alueella kasvavat kaikki
tavallisimmat lehtojen lajit: näsiä, lehtokuusama ja
mustaherukka (Ribes nigrum). Valtapensaana alueella
on kuitenkin taikinamarja. Lehdon kenttäkasvilajisto
on Tampereen seudun mittapuun mukaan
varsin edustava. Alueella kasvaa mm. lehtotähtimö,
lehtopähkämö, lehtopalsami, lehtoleinikki, lehtomatara,
korpinurmikka (Poa remota), lehtoimikkä,
kotkansiipi ja lehtokorte. 1980-luvulla alueelta väitetään
löytyneen keltavuokkoa ja korpisorsimoa
(Glyceria lithuanica), mutta näitä ei vuonna 2000
tehdyssä inventoinnissa havaittu. Tosin korpisorsimoa
kasvoi alueelle lännestä virtaavan puron yläjuoksulla.
Alueen arvoa rasittavat kulutus ja se että
kaakkoispuolelle ei ole jätetty minkäänlaista suojavyöhykettä.
Aivan suojelualueen rajalle kaadetun
metsän vuoksi suojelualueelta kaatuu puita tämän
tästä. Kulutusta aiheuttavat ilmeisesti ratsastus ja
suunnistus, joista alueelle on jo syntynyt polkuverkosto.
Lisäksi alueen läpi on tehty tie, joka on lohkaissut
ison osan lehdosta. Alue liittyy laajempaan,
yhteensä noin kymmenen hehtaarin suuruiseen rauhoitettuun
lehtokokonaisuuteen.
Peruskarttalehti 2123 09 B
Kääntönen, M. 2000: Ylöjärven Valkeekiven purolehdon
kasvistosta ja kasvillisuudesta (EH). - Talvikki 24:56-60.
1.1.14 Tummaverkkoperhosniityt
Vuoden 1997 alussa tuli voimaan uusi luonnonsuojelulaki,
jonka mukaan ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä
voidaan rauhoittaa myös pieniä alueita esim. jonkin
kasviesiintymän tai perhosniityn turvaamiseksi.
Tätä onkin käytetty uhanalaisen tummaverkkoperhosen
esiintymispaikkojen suojeluun Aitolahdella ja Teiskossa.
Yhteensä on rauhoitettu 11 niittyä, yhteispintaalaltaan
9.9 hehtaaria. Valtaosa niityistä on yksityisomistuksessa.
Suojellut niityt ovat seuraavat:
1. Aitolahti, Orikorpi, 1.0 ha, 29.5. 2000
2. Aitolahti, Myllypuro, 0.1 ha, 29.5. 2000
3. Aitolahti, Mutianniitty, 4.7 ha, 27.12. 2002
4. Aitolahti, Mutianniitty, etelä, 0.4 ha, 27.12. 2002
5. Nurmi, Tiikonoja, 0.2 ha, 27.12.2002
6. Aitolahti, Pihlajisto, 1.6 ha, 12.6.2003
7. Aitolahti, Männistö, 0.1 ha, 12.6.2003
8. Teisko, Pohtola, Hepokatti, 0.3 ha, 7.10.2003
9. Aitolahti, Palo, Tuomisto, 0.1 ha, 7.10.2003
10. Teisko, Pohtola, Heinäsenjärvi, 1.2 ha, 7.10.2003
11. Teisko, Pohtola, Ruohosuo, 0.2 ha, 6.11.2003
Peruskarttalehdet 2123 12, 2124 10
26 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET