arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Arvokkaat luonnonalueet
4.1.64. Aitolahti, Sorilanlammi-
Utukanlammi
Alue on merkittävä vaateliaiden vesi- ja rantakasvien
kasvupaikka ja myös linnuston ja maiseman kannalta
suojelun arvoinen. Lajistosta voidaan mainita vesihierakka,
korpialvejuuri, nuokkurusokki, litteä-, tylppälehti-
ja pikkuvita. Litteävita kuuluu harvinaisiin kasveihin
koko Pirkanmaalla. Sorilanlammen eteläpuolella
sijaitsee luonnonsuojelualueeksi perustettu katajaketo
(ks. 1.1.6.). **
4.1.65. Aitolahti, Sorila, Myllypuron varsi
Viitapohjan-Palon tienristeyksestä 250 m
Paloon
Edustavaa puronvartta ja koskea ympäröivässä lehdossa
kasvavat mm. lehtoleinikki, jalkasara (UH-AL-P),
mäkilehtoluste ja punaherukka. Alue on uhanalaisen
tummaverkkoperhosen (Melitaea diamina, eR, EN)
yksi valtakunnallisesti vähälukuisista esiintymisalueista
(s. 92). *
4.1.66. Aitolahti, Iso-Lumoja
Järven kaakkoisrannalla Myllypuron alkupäässä on
yksi harvoista Pirkanmaan nuijasaran (Carex buxbaumii,
UH-AL-E) esiintymistä. Vuoden 1999 tarkastelussa
lajia kasvoi nevareunuksella melko runsaasti.
Kasvupaikka on erittäin helppo säilyttää, joten rauhoitus
olisi järkevä ratkaisu. Laji on Etelä-Suomen
järvialueella harvinainen ja kohde mukana soidensuojelun
perusohjelman inventoinnissa. Puron alun nevarannoilla
kasvaa lisäksi juurtosaraa, leväkköä
(Scheuchzeria palustris), luhtakuusiota, valkopiirtoheinää
(Rhynchospora alba), villapääluikkaa ja hanhenpajua
(Salix repens).**
(Iso-Lumojalle menevän tien varrelta vanhojen
peltojen väliseltä haavikolta löytyi v. 1999 pussikämmekkää
neljä yksilöä (UH-AL), yövilkkaa, sinivuokkoa
(mR), viitaorvokkia (Viola x ruprechtiana) ja runsaasti
mäkilehtolustetta sekä koiranvehnää, tarkistettu
vuonna 1999).
4.1.67. Aitolahti, Aitoniemi, puronvarsi
Keskisen talon länsipuolella
Asutuksen tuntumassa sijaitseva alue on kivikkoista
tiivismuotoista purolehtoa, jossa kasvaa musta- ja punaherukkaa,
lehtopalsamia, kotkansiipeä, taikinamarjaa,
purolitukkaa ja sinivuokkoa (mR). Puron rannalla
kasvaa pitkärunkoisia puita, mm. kolme komeata 25
m korkeata tervaleppää. *
4.1.68. Aitolahti, Vääräjärvi, Korvenvuori
Korvenvuoren etelärinne ja louhikko ovat maisemallisesti
edustavia. Etelänpuoleisessa notkelmassa kasvaa
korpi- ja lehtokasvillisuutta, mm. korpisorsimoa (V)
ja puumaisia lehmuksia. Kalliolla kasvaa runsas jäkälälajisto,
josta kannattaa mainita Pertusaria corallina,
pikkuokajäkälä ja koskikarvajäkälä (Ephebe hispidula).
Alueen Kaitavedentien puoleiset rinteet ovat nykyisin
lähes aukkokaadettu. Korvenvuoren länsipää
tayttää metsälain vaatimukset luonnontilaisesta jyrkänteestä.
***
4.1.69. Tarastenjärven kaatopaikan
Tiikonojan keto
Tarastenjärven kaatopaikan luoteispuolella, lähellä
Tiikonojaa sijaitsee ketomainen laikku. V. 2002 paikalla
kasvoi ahonoidanlukkoa (Bothrychium multifidum,
NT), 45 yksilöä viidessä eri ryhmässä. Seuralaisena
kasvoi kelta-apila (NT). Aluetta on käytetty varastoalueena,
johon liittyen ketolaikkukin on joskus
tasoitettu sepelillä. Talvella 2002-03 kaupunki perusti
alueelle katukivien varastoalueen, jonka seurauksena
ketolaikkukin kärsi vaurioita. Syyskesällä 2003 kohde
rajattiin köydellä. Samassa yhteydessä paikalta laskettiin
18 yksilöä ahonoidanlukkoa, monet kitukasvuisia
ja itiöpesäkkeettömiä. **
Ahonoidanlukolla on Tampereella vain kaksi kasvupaikkaa.
Lasse Kosonen
4.1.70. Teisko, Pitkäjärvi,
Pitkäjärvenojan suu
Alue on rehevää kallionalus- ja puronvarsilehtoa, jossa
kasvaa mm. isoja lehmuksia. Konnanliekoa (Lycopodiella
inundata) kasvoi ainakin 1980-luvulla Pitkäjärvestä
pohjoiseen lähellä Levonsalmea. *
72 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET