arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luonnonsuojelualueet<br />
1.2.10. Takahuhti, Kokkolankatu 8:n piha<br />
Omakotitalon pihalla sijaitsevaan rauhoitettuun siirtolohkareeseen<br />
liittyy 1400-luvulta periytyvä tarina,<br />
jonka mukaan jättiläinen olisi hurjistunut pyhäpäivänä<br />
pellolla töitä paiskineelle väelle ja yrittänyt heittää<br />
sitä kivellä.Toisen tarinan mukaan jättiläinen olisi<br />
yrittänyt syystä tai toisesta heittää tällä kivellä Messukylän<br />
kirkkoa, mutta epäonnistunut.<br />
Takahuhdin ko., kortteli 4953, tontti 4<br />
Peruskarttalehti 2123 12 A<br />
Lääninhallituksen päätösnro 614/VI, 11.5.1960<br />
Hirviniemessä sijaitsevassa rantakalliossa esiintyy<br />
1900 miljoonaa vuotta vanhoja hiilipussifossiileja (Corycium<br />
enigmaticum). Hiilipussit ovat syntyneet savipalloista,<br />
joiden pintaan on muinoin tarttunut eliöpitoista<br />
liejua. Savipallojen ympärille kertynyt orgaaninen<br />
aines näkyy kiven pinnassa hiilikerroksena. Kohde<br />
on kärsinyt ilkivallasta.<br />
Myllyniemi-muodostuman metaturbidiiteissa tavataan<br />
ellipsoidimaisia tai pallomaisia pienirakeisia kappaleita.<br />
Niitä ympärön hiilestä rikkaan aineksen iskostama<br />
reunus, joka rapautuu ympäristöään herkemmin. Sederholm<br />
kutsui kappaleita nimellä Corycium enigmaticum ja<br />
arveli niiden olevan pussimaisten levien jäänteitä ja<br />
muodoiltaan aitoja fossiileja. - Coryciumin hiiliaines on<br />
hiilen isotooppikoostumuksen perusteella eloperäistä. Se<br />
syntyi alkeellisen mikrobitoiminnan tuloksena, mutta Coryciumin<br />
muoto ei ole fossiilin muoto. Corycium-fragmentteja<br />
ilmeisesti muodostui, kun turbidiittivyöry tempasi<br />
mukaansa aiemmin kerrostuneista pienirakeisista sedimenteistä<br />
palasia, joiden pintaan tarttui eloperäistä aineista<br />
kappaleiden pyöriessä vyöryssä (Lehtinen ym<br />
1998).<br />
Hirviniemen kylä, Metsä-Kiikkinen RN:o 14<br />
1.2.11. Pappila., Pappilankadun itäpää,<br />
Tanhuankadun reuna<br />
Omakotitalon pihalla kasvavat neljä lehmusta on<br />
rauhoitettu juuristoineen. Aiemmin paikalla kasvoi<br />
viisi isokokoista lehmusta, jotka olivat rauhoitettuja.<br />
Eteläisimmän lehmuksen rauhoitus lakkautettiin ja<br />
puu kaadettiin 29.10.1999 liian lahovikaisena ja vaarallisena.<br />
Pappilan kadut 028K<br />
Peruskarttalehti 2123 12 A<br />
Lääninhallituksen päätösnro 360/VII, 2.8.1973<br />
1.2.12. Ristinarkku, Veijanmäenkatu 15<br />
Koivu on rauhoitettu juuristoineen.<br />
Takahuhdin kylä, Grönlund RN:o 10:4<br />
Peruskarttalehti 2123 12 A<br />
Ympäristöviraston päätösnro 747/92/yvi3433, 17.11.1992<br />
Peruskarttalehti 2123 12 B<br />
Lääninhallituksen päätösnro 102/VI, 15.2.1962<br />
Lisätietoja:<br />
Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. 1998: Suomen kallioperä.<br />
Suomen Geologinen Seura, 375 ss.<br />
1.2.14. Hirviniemi, Hirviniementieltä<br />
(Lampun jälkeen n. 300 m) pohjoiseen<br />
lähtevää metsäautotietä n. 700 m<br />
“Kurusen männyksi” kutsuttu mänty on rauhoitettu<br />
juuristoineen. Aikaisemmin rauhoituspäätökseen<br />
kuului myös pienikokoinen (4 m pitkä) käärmekuusi,<br />
joka kuitenkin on kuollut ja tahallisesti hävitetty paikalta.<br />
Täten käärmekuusen osalta rauhoitus on lakkautettu.<br />
Hirviniemen kylä, Junkkari RN:o 5:31<br />
Peruskarttalehti 2123 12 B<br />
Lääninhallituksen päätösnro 769/VI, 9.4.1969<br />
1.2.13. Hirviniemi, Alasenlahti (Myllyniemi)<br />
1.2.15. Teisko, Kortejärvestä n. 1 km<br />
luoteeseen<br />
Vanha ja korkea mänty, joka nykyisin on jo keloutunut,<br />
on rauhoitettu juuristoineen.<br />
Vattulan kylä, Kortejärvi RN:o 4<br />
Peruskarttalehti 2124 10 C<br />
Lääninhallituksen päätösnro 94/VI, 27.1.1959<br />
30 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language