Arvokkaat luonnonalueet 4.1.58. Kumpula, Aitovuoren eteläpuolen louhikkorotko Sekametsää kasvava rotko on maisemallisesti vaikuttava ja lajistollisesti merkittävä. Alueella kasvavat mm. hajuheinä (Dir II, R, NT, V), lehmus ja ketunlieko (Huperzia selago). V. 2003 hajuheinää ei löydetty paikalta. Alue on liitetty Kangasalasta <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>in vuoden 1988 alussa. Rotko kalliojyrkänteineen ja louhikkoineen on lähes luonnontilaisena metsälain mukainen kohde. ** Lisätietoja: Lahtonen, T. 1982: Hajuheinä, Cinna latifolia, <strong>Tampereen</strong> seudulla. - Talvikki 6(1): 10-21. 4.1.59. Aitolahti, Juoponlahden eteläinen niemeke Niemenkärjessä ja pohjoisrannassa kasvaa arvokkaita rantalajeja, joista monet ovat pohjoisilla äärirajoillaan: rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), vesi- ja suomenhierakka sekä hirssisara (Carex panicea). Lisäksi Juoponlahden perukassa kasvaa punakoisoa. Niemenkärjessä on lisäksi pari edustavaa katajaa. Uhkana alueen luonnontilalle on rakentaminen. * 4.1.60. Aitolahti , Laalahden laitumet Alueella sijaitsee jo vuosisadan alusta asti laidunnettu monipuolinen hevoslaidun. Laidun oli 20 vuotta pois käytöstä, kunnes hevoslaidunnus aloitettiin uudelleen 1990-luvun alussa. Läntisin laidun on kolmen hehtaarin suuruinen, kaunis kallioinen mäki, jolla komeita katajikkoja lukuun ottamatta kasvaa vain vähän muuta puustoa. Noin puolet laitumesta on tuoretta ja kosteata heinäniittyä ja toinen puoli tuoretta pienruohoniittyä sekä kallioketoa. Alueen kasvilajistosta voisi mainita paimenmataran (Galium album), niittynätkelmän (Lathyrus pratensis), ahomansikan (Fragaria vesca) ja niittyleinikin (Ranunculus acris). Hyönteislajistosta kohteelta on havaittu harvinaista isonaamiokukkakärpänen (Doros profuges, eR, VU). Laitumien arvot ovat myös maisemassa ja kulttuurihistoriassa. Kohteen säilyminen vaatisi laitumien hoitoa joko laiduntamalla tai niittämällä. Kohde on mainittu Pirkanmaan perinnebiotooppijulkaisussa. * Lisätietoja: Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K. ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. - Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristöjulkaisu 125. 4.1.61. Aitolahti, kirkon ja järven välinen puronnotko Puronnotko on 1950-luvulta lähtien ollut mukana <strong>Tampereen</strong> merkittävien luontokohteiden kartoituksissa. Lisäksi alue on paikallisesti merkittävänä lehtokohteena mukana valtakunnallisen lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä. Purolehto on vain vähän yli hehtaarin suuruinen ja kokonaisuudessaan notkelmassa, jonka laiteet ovat multavia rinteitä. Notkossa on rikas puronvarsilajisto, josta mainittakoon lehtokuusama, taikinamarja, keltavuokko (UH-AL-P), mäkilehtoluste, humala, lehtopalsami, kotkansiipi, mustakonnanmarja, koiranheinä, kevätlehtoleinikki, lehtoleinikki ja lehto-orvokki sekä kookkaat tuomet, lehmukset ja tervalepät. Tuomet ja vadelmapensaat tekevät lehdosta ryteikköisen ja hankalakulkuisen. Puronvarsilehdon merkittävimpänä kasvilajina voidaan pitää humalaa, jonka runsas esiintymä lienee luonnonvarainen. Purokivien sammalista kannattaa mainita koskikoukkusammal (Dichelyma falcatum). Alue kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on metsälain kriteerit täyttävä kohde. *** Lisätietoja: Kääntönen, M. 1992: <strong>Tampereen</strong> Aitolahden kirkon humalalehdon kasvisto. - Talvikki 16(1): 13-21. 4.1.62. Aitolahti, Hirviniemi, Keso Keson talon luona sijaitsee suppea-alainen lehtotäplä, jossa valtalajeina ovat lehtoleinikki ja keltavuokko (UH-AL-P). Muita alueen lajistoon kuuluvia lajeja ovat kevätlehtoleinikki, mustakonnanmarja ja taikinamarja. Keltavuokon esiintymät ovat pohjoisilla äärialueillaan ja siksi säilyttämisen arvoisia. Aitolahtea pohjoisempia keltavuokkokasvustoja on vain Ylöjärven Valkeekivenlahden lehdossa. * 4.1.63. Aitolahti, Kivitokeenlahti Lahdelta noin 300 m koilliseen kasvaa soikkokaksikkoa (R), häränsilmää, aholeinikkiä, kapealehtipajua ja niukasti lehtoneidonvaippaa (R). Tosin v. 1999 ei tehty havaintoa soikkokaksikosta eikä lehtoneidonvaipasta johtuen ilmeisesti kuivasta kesästä. Lisäksi alueen alapuolisella kosteikolla kasvaa rantaminttua ja mutakuopissa isolimaskaa. Alueelta noin 350 metriä eteläkaakkoon kasvavat Aitolahti-Teiskon ainoat jänönsalaatit. Kohde sijaitsee Kiikkisensolantien päässä noin 50 metriä Näsijärven rannasta. Jänönsalaattia kasvoi paikalla vuonna 2002 kymmenkunta yksilöä. * 70 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Arvokkaat luonnonalueet Lasse Kosonen Aitolahden kirkon notkossa ryöppyää kevätpuro vallattomana. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 71
Change language