arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Natura-alueet
mainita liuskaraunioinen (Asplenium septentrionale),
häränsilmä, hirvenkello (Campanula cervicaria, VU),
hietaorvokki, kirkiruoho (R, VU), pussikämmekkä
(UH-AL), valkolehdokki (R), yövilkka, kotkansiipi,
lehtoimikkä (mR), pahtanurmikka (UH-AL), ahosilmäruoho
(Euphrasia rostkoviana ssp. fennica, VU, V) ja
tummaraunioinen. Laiduntaminen, joka piti aikaisemmin
alueiden ketolajistoa yllä, on nykyään loppunut.
Mustalaisvuoren tienoiden hakkuut ovat myös
osittain muuttaneet kasvistoa. Alueilla kasvaa rikkaan
putkilokasviston lisäksi arvokasta sammal- ja jäkälälajistoa,
kuten Cratoneuron filicinum ja silmälläpidettäväksi
katsottu sirppihuurresammal (Palustriella falcata,
NT), vaarantuneeksi (VU) katsottu röyhelökarve
(Cetrelia olivetorum) ja kalliokeuhkojäkälä (Lobaria
scrobiculata, NT). Tikankontin kasvupaikan kalliolla
kasvaa harvinainen jäkälä, Caloplaca chrysodeta. Osa
alueesta ( Järvenpää-Majaketo) on perustettu luonnonsuojelualueeksi
vuonna 1991 (ks. 1.1.9.). Peräjärven
lännenpuoleiset alueet kuuluvat lisäksi valtakunnalliseen
soidensuojeluohjelmaan. ***
Lisätietoja:
Kääntönen, M. & Lahtonen, T. 1980: Tampereen pohjoispuoleisen
liuskealueen kasvistollisia erikoisuuksia Teiskon Viitapohjassa.
- Luonnon Tutkija 84: 188-189.
Piittalanmäki-Posti, entisen seuraintalon
paikka, etelään viettävät rinteet
Itse mäellä kasvaa rehevää lehtolajistoa, Piittalan talon
laidunrinteellä on kasvanut harvinaista toukotaskuruohoa
(Thlaspi caerulescens ssp. brachypetalum) ja muita
ketolajeja, mutta alue on metsitetty ja lajisto lienee
paljolti kadonnut. Seuraintalon valuvesiletolla kasvaa
hetesaraa (UH-AL-P), kelta- ja äimäsaraa, soikkokaksikkoa
(R), röyhysaraa (VU) ja muita tavanomaisempia
lajeja. Alue on arvokas kokonaisuus, jossa syvennetyt
tieojat ja pelikenttä ovat jo kuitenkin muuttaneet
vesien valumasuuntia ja uhkaavat kosteikon säilymistä.
Myös Piittalanmäen lehtoaluetta on muokattu
voimakkaasti. Noin puolet rinteen metsästä on aukkokaadettu
ja alue on voimakkaasti ruohottunut, mikä
heikentää lehtolajiston elinmahdollisuuksia. Alueen
eteläosat kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.
**
Lasse Kosonen
Ketokatkero on suuresti taantunut laidunnuksen
loputtua. Sillä on Teiskossa kaksi kasvupaikkaa.
3.4. Iso - Murron haat
Maakunnallisesti arvokkaalla Viitapohjan maisemaalueella
sijaitsevien Iso-Murron hakojen arvo on lähinnä
harvinaisessa kasvillisuudessa. Näillä kallioisilla
hakasaarekkeilla laidunnettiin jopa 50 vuoden ajan,
kunnes se loppui 1980-luvun aikana. Nyttemmin hakoja
ympäröiville pelloille on istutettu kuusta ja koi-
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 41