arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
Kari Korte<br />
Teiskossa on vielä muutamia lettovillan kasvupaikkoja.<br />
4.1.84. Teisko, Hankajärvi, järven<br />
länsipään lounaisranta<br />
Karulla rannalla kasvaa Pohjois-Suomelle ja merenrannoille<br />
tyypillinen, mutta sisämaassa harvinainen<br />
ruohokanukka, jota vuonna 1999 havaittiin muutama<br />
kymmenen yksilöä. Uhkana ruohokanukalle ovat lähes<br />
rantaan ulottuva paljaaksihakkuu ja huvila-asutus.<br />
*<br />
4.1.85. Teisko, Ahvenlammen laskuoja<br />
Ahvenlammen laskupuro on arvokas hetesaran kasvupaikka.<br />
**.<br />
4.1.86. Teisko, Hankajärven länsipuolinen<br />
mäki ja Myllykorpi<br />
Mäen länsipuoliset rinteet ovat suhteellisen vanhaa<br />
kuusimetsää ja rehevää korpea ja lehto, joiden lajistoa<br />
ovat mm. hiirenporras, lehtokorte, mustakonnanmarja,<br />
lehto-orvokki, lehtoleinikki, kevätlinnunherne<br />
(mR), lehtokuusama, koiranheisi, näsiä (mR) ja kevätlinnunsilmä.<br />
Länsirinteen korpipainanteet ovat paikoin<br />
reheviä saniaislehtoja, joissa kasvaa viittä kämmekkälajia:<br />
hertta- ja soikkokaksikkoa (R), valkolehdokkia<br />
(R), harajuurta, maariankämmekkää sekä<br />
muusta lajistosta myös lettovillaa (UH-AL). Lisäksi<br />
mäelle vievältä metsätieltä löytyi <strong>Tampereen</strong> seudulle<br />
kohtalaisen harvinaista jäkkiä.<br />
Alempana rinteellä ja Myllykorvessa olevat pienet<br />
ojitetut suolaikut ovat lettomaisia, joiden lajistoa ovat<br />
ainakin olleet mm. äimäsara ja lettovilla (UH-AL).<br />
Molempien lajien arvellaan kuitenkin jo hävinneen.<br />
Erityisesti kannattaa mainita rinteen alaosilla ja pellon<br />
reunalla kasvava kullero. Sitä on kasvanut mäelle vievän<br />
metsätien alkupään kummallakin puolella, joista<br />
kuitenkin eteläisempi esiintymä on tuhoutunut jäätyään<br />
maamassojen alle. Pohjoisempana kasvoi vuonna<br />
1998 kulleroa kolmessa laikussa. Sen sijaan vuonna<br />
1999 lajia ei havaittu tunnetulla Myllykorven etelälaidan<br />
kasvupaikallaan. Myllykorven muuta huomionarvoista<br />
lajistoa on mm. korpiorvokki.<br />
Suuri osa Myllykorven ja rinteiden alaosan metsistä<br />
on avokaadettu ja ainakin v. 1999 kuivana kesänä<br />
korpipainanteet olivat kuivuneet ja ruohottuneet eikä<br />
lehtolajistoa ollut havaittavissa. Kohteen uhkana onkin<br />
kuivuminen. Harvinaisen kasvilajiston säilyttämiseksi<br />
alue olisi hyvä jättää luonnontilaiseksi tai jos<br />
metsiä käsitellään, niin erittäin varovasti. Joidenkin<br />
rehevien ruoho- ja heinäkorpien (mm. lettovillaa kasvava<br />
korpi) osalta kohteet ovat lähes luonnontilaisina<br />
metsälakikohteita. ***<br />
4.1.87. Teisko, Savonkylä, Iso-Viljamoinen,<br />
Myllyojan varret<br />
Leveän ojan varrella on merkittäviä rantasoita, joiden<br />
lajeista mainittakoon rentovihvilä, rimpivihvilä (Juncus<br />
stygius) ja hernesara. Nämä alueet ovat myös <strong>Tampereen</strong><br />
harvoja hentosuolakkeen (Triglochin palustris)<br />
kasvupaikkoja. Lisäksi ojanvarrella kasvaa äimäsaraa ja<br />
äimä- ja harmaasaran harvinaista risteymää. ***<br />
4.1.88. Teisko, Sikolammesta Paarlahteen<br />
laskevan puron varsi<br />
Alue on rehevää lehtoa, jossa Sikolammin puolella<br />
kasvaa mm. korpinurmikkaa (UH-AL-P), runsaasti<br />
kotkansiipeä, lehtoarhoa, velholehteä ja lehtoleinikkiä.<br />
Puronvartta alemmaksi siirryttäessä tulevat vastaan<br />
lehmus, humala, rantaminttu ja lehto-orvokki. Muuta<br />
alueen lehtolajistoa ovat lehtokorte, kevätlinnunherne<br />
(mR), tesma, sinivuokko (mR), lehtokuusama, metsäruusu,<br />
koiranvehnä, mustakonnanmarja, näsiä (mR) ja<br />
kevätlinnunsilmä. Lajiston monipuolisuuden suojelemiseksi<br />
alueen rauhoitus olisi perusteltua. Karja on<br />
74 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Change language