Arvokkaat luonnonalueet Lasse Kosonen Sarjatalvikki on säilynyt vielä Aakkulanharjun alueella. 62 • ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Arvokkaat luonnonalueet 4.1.44. Messukylä, Aakkulanharju Alueella on vielä jäljellä niukasti ja harjujen etelärinteille ominaista kasvilajistoa, jonka edustajia ovat mm. jalkasara (UH-AL-P) ja hietaorvokki. Eteläisen rinteen säilyttäminen on perusteltua, sillä alueella kasvaa muutakin kiintoisaa harjulajistoa: sarjatalvikkia, harjusormisaraa, kanervisaraa, nuokkukohokkia ja tavallisemmasta lajistosta kissankelloa. ** 4.1.45. Haihara, Kaukajärven lounaisranta Rehevässä rantalehdossa kasvaa mm. kotkansiipeä, korpinurmikkaa, kelta- (UH-AL-P) ja valkovuokkoa, mustakonnanmarjaa, lehtoimikkää (mR) sekä keltanokitkeröä. Keltanokitkerö kuuluu lajeihin, jota pidetään valtakunnallisesti taantuneena, vaikkakin Tampereella se on paikoin yleistynyt. Haiharan puistoalueella kasvaa suuria puuyksilöitä ja koko alueella esiintyy vanhoja kartanokulttuurin lajeja: tylppälehtihierakkaa, saksankirveliä (Myrrhis odorata), keltanokitkeröä ja valkopiippoa (Luzula luzuloides). Kohteella kasvaa myös korpinurmikkaa (UH-AL-P) ja puistonurmikkaa (P. chaixii) sekä näiden risteymää P. x pawlowskii, jonka Suomen ainoa kasvupaikka on Haiharassa. Kaukajärven asuntoalueen ja Solkimäen rakentamisen jälkeen alue on osittain pahoin kulunut ja roskaantunut. Hikivuoren pohjoinen pystysuora seinämä on metsälain mukainen kohde, joka todettiin v. 2002 tehdyn tutkimuksen perusteella myös sammaliltaan arvokkaaksi kohteeksi. Sammallajisto sisältää jopa uhanalaista lajistoa. Jyrkänteen länsipäästä löytyi mm. erittäin uhanalainen kolokärpänsammal (Rhabdoweisia crispata, EN). Muuta huomionarvoista harvinaista lajistoa ovat mm. Hypnum imponens, Mnium hornum, Schistostega pennata, Diplophyllum albicans. *** Lisätietoja: Kääntönen, M. 1964: Haiharan Hikivuori, erikoislaatuinen, mutta vähän tunnettu luonnonnähtävyys. - Tammerkoski 26(7): 186-188. Kääntönen, M. 1985: <strong>Tampereen</strong> seudun järviluontoa: Kaukajärvi. - Tammerkoski 7/85: 4-8. Kääntönen, M. 1996: Keltanokitkerön (Picris hieracioides) massaesiintymä Kaukajärven ympäristössä (Tampere, Kangasala). - Talvikki 20: 101-104. Kääntönen, M. 1998: Harvinainen puisto- ja korpinurmikan risteymä (Poa x pawlowskii) Tampereella. -Lutukka 14:29-30. 4.1.46. Kaukajärvi, Levonmäki Levonmäki on Kaukajärven etelärannan monilajinen jyrkännelehto, jossa kasvaa mm. metsälehmusta, vaahteraa, tesmaa, kaiheorvokkia (V), lehtokuusamaa, mustakonnanmarjaa, kotkansiipeä, näsiää (mR), koiranheisiä ja keltavuokkoa (UH-AL-P). Alueen haapojen rungoilla kasvaa raidankeuhkojäkälää (Lobaria Lasse Kosonen Haiharan puiston valkopiippokasvustoa. pulmonaria) ja lähistöllä harvinainen lepänkärpässieni (Amanita friabilis) tyypillisellä kasvupaikallaan leppää kasvavassa metsikössä. Toinen sieniharvinaisuus alueelta on piikkituhkelo (Lycoperdon echinatum, NT), jonka esiintymä on Suomen pohjoisin. Alueen uhkana ovat metsänhoidolliset toimenpiteet. Olisi suotavaa, että alueelle jätettäisiin tarkoituksellakin järeää lahoavaa puustoa. ** 4.1.47. Kaukajärvi, Kaukaniemi Alue muodostaa maisemallisesti, lajistollisesti ja historiallisesti suojelemisen arvoisen luonnonkauniin kokonaisuuden. Niemellä toimi 1900-luvun alussa Bertel Grahnin isännöimä Kaukajärven kartano ja myöhemmin myös Saarioisten taimisto, jonka seurauksena niemellä on rikas kulttuuriperäinen kasvillisuus. Aluetta käyttävät vielä puutarhaviljelijät, joille <strong>kaupunki</strong> on vuokrannut palstoja vuodesta 1982. Alueelta löytyy muiden muassa erikoisia viljelyperäisiä puulajeja, joista jotkut yksilöt ovat jopa valtakunnallisesti suurimpia: banksinmänty (Pinus banksiana), kontortamänty (Pinus contorta), palsamipihta (Pinus balsamea), saarni (Fraxinus exelcior), hopeakuusi (Picea pungens) ja siperiansembra.. Alueen muita puuharvinaisuuksia ovat istutusperäiset punasaarni, tuoksupoppeli ja kynäjalava (R). Rantarinteillä kasvaa runsaasti tuomia ja tervaleppiä jopa läpitunkemattomaksi ryteiköksi asti. Kaupungin viheralueselvityksessä todetaan, että ranta-alueet ovat kasvillisuudeltaan reheviä ja suuresta korkeuserosta johtuen hikeviä, vaikka varsinaiset lähteet puuttuvatkin. Rantatörmien hikevyys näkyy siten, että kotkansiipeä kasvaa paikoitellen melko yl- ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 63
Change language