arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arvokkaat luonnonalueet<br />
nanteessa, mistä johtuen valuma-alueella ei ole muuta<br />
suota kuin lampea ympäröivä suo. Itäpuoleisella kalliolla<br />
on paljaaksi hakattua ja harvennettua metsää.<br />
Lampi on umpilampi, ympäröivän suon muutamat<br />
metsäojat ovat vanhoja ja etenkin länsirannan puusto<br />
on erämaista pystyynkuolleine ja keloutuneine puineen.<br />
4.4.13. Rökäsoja<br />
Rökäsoja saa alkunsa Sahronnevalta ja laskee Kiimajokeen.<br />
Kokonaispituutta purolla on noin 1.5 km, josta<br />
suojelullisesti arvokasta on 0.9 km mittainen osuus<br />
alajuoksulla. Puron uoma on 0.5-1.5 m leveä, savipohjainen<br />
ja sen vesi on samean ruskeaa. Uoma on paikoitellen<br />
erittäin vähävetinen. Puronvartta reunustaa<br />
noin 100 m levyinen koivuvaltainen suo. Rantakoivut<br />
ovat monirunkoisia, pensasmaisia, osittain kuolleita ja<br />
kaatuneita. Koivujen lisäksi puronvarrella kasvaa useita<br />
pajulajeja ja vaivaiskoivua sekä kenttäkerroksessa<br />
mesiangervoa, kastikoita, suursaroja ja rehevää kasvupaikkaa<br />
vaativaa rantayrttiä. Purossa kasvaa paikoitellen<br />
runsaasti pikkulimaskaa ja osittain uoma on kasvanut<br />
umpeen suursaroista.<br />
Puron yläjuoksu on ojitettua rämettä ja alajuoksulla<br />
uoman tuntumassa on viljeltäviä peltoja. Rökäsoja<br />
on kuitenkin maisemallisesti ja kasvistollisesti arvokas<br />
kohde. Puron varrella kasvaa harvinaista villapääluikkaa<br />
sekä uhanalaista punakämmekkää (R), jota on viimeksi<br />
havaittu vuonna 2002 erittäin niukkana. Alueella<br />
ei ole merkitystä virkistyskäytön kannalta, sillä<br />
pensaikkoinen puronvarsi on erittäin vaikeakulkuista.<br />
4.4.14. Keskinen Pirttijärvi<br />
Keskinen Pirttijärvi (21 ha) on kolmen järven muodostaman<br />
ketjun keskimmäinen järviallas, jonka rannat<br />
ovat muista järvistä poiketen rakentamattomia ja<br />
ojittamattomia. Järvi on karu ja kirkasvetinen ja sen<br />
rannat ovat suurelta osin hiekkapohjaisia. Rantaviiva<br />
on monimuotoinen - siinä vaihtelevat kalliomänniköt,<br />
kangasmetsät ja pienet korpipainanteet. Mäntyvaltaiset<br />
rantakalliot ovat maisemallisesti hienoja eivätkä<br />
hakkuut haittaa maisemakuvaa. Puusto on rannassa<br />
muutenkin eheää mutta ei erityisen vanhaa.<br />
Valuma-alueen metsät ovat etupäässä kuusivaltaisia<br />
kangasmetsiä, mutta varsinkin järven länsipuolella<br />
kasvaa myös mäntyä. Metsät ovat osittain hoitamattomia<br />
ja niissä on joitakin lahoavia maahan kaatuneita<br />
puita. Järvi on suosittu virkistysalue ja sen rantoja<br />
kiertävät kuluneet polut.<br />
4.5. Arvokkaat perinnebiotoopit<br />
Viime vuosina vain kiihtynyt maatalouden muutos;<br />
tehomaatalous, laidunnuksen voimakas väheneminen<br />
ja peltojen pusikoituminen ja metsittyminen, on herättänyt<br />
monet tahot vaatimaan suojelutoimia jäljelläoleville<br />
moni-ilmeisille ja rikkaille maaseutuympäristöille.<br />
Laidunnuksen väheneminen suoranaisesti uhkaa<br />
monia kasvi- ja eläinlajeja. Peltoviljelyn tehollistaminen<br />
on vähentänyt monien ennen niin runsaina<br />
esiintyneitä lintulajeja; mm. kottaraisen, peltosirkun,<br />
kivitaskun ja peltopyyn määrät ovat romahtaneet.<br />
Laidunnuksen väheneminen on uhanalaistanut monia<br />
ketojen ja niittyjen kasveja kuten kirkiruoho (R) ja ketokatkero<br />
sekä myös hyönteislajeja kuten tummaverkkoperhonen<br />
(eR, EN). Uhanalaisista lajeistamme 18<br />
% on luonnonlaitumien ja ketojen lajistoa. Koska<br />
luonnonlaiduntaminen on loppunut, joudutaan perinnemaisemia<br />
usein hoitamaan niitoin ja raivauksin.<br />
Monesti nämä hoitotoimenpiteet ovat riittämättömiä,<br />
sillä monia luonnonlaitumia uhkaa rehevöityminen.<br />
Pirkanmaan ympäristökeskus on vuosina 1992-1996<br />
inventoinut Pirkanmaan perinnebiotoopit, jonka mukaan<br />
Tampereelta arvokkaita perinnebiotooppeja löytyi<br />
25 kpl, joiden yhteispinta-ala oli 43.4 ha. Tästä<br />
alasta kovan maan niittyjä oli 13.1 ha, rantaniittyjä<br />
4.3 ha sekä hakoja ja metsälaitumia 18.7 ha. Kartassa<br />
esitellään Pirkanmaan ympäristökeskuksen inventoimat<br />
<strong>Tampereen</strong> perinnebiotoopit (ks. sivu 93).<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 95
Change language