arvokkaat luontokohteet - Tampereen kaupunki

Arvokkaat luonnonalueet
botomentosum-rusokasta ja pajuilla suomukääpää
(Polyporus squamosus). Kohde olisi suojelemisen arvoinen.
***
Lisätietoja:
Lahtonen, T. 1992: Tekolammikoiden vesi- ja rantakasvillisuus
Tampereella. - Talvikki 16:64-71.
4.1.50. Linnainmaa, haavikkolehto
Rehevässä koilliseen viettävässä haavikkolehdossa
kasvaa vaateliaita putkilokasveja: lehmusta, runsaasti
soikkokaksikkoa (R) ja mäkilehtolustetta, lehtokuusamaa,
näsiää (mR), lehto-orvokkia ja taikinamarjaa.
Alueella kasvaa myös jalkasaraa (UH-AL-P), aholeinikkiä,
mustakonnanmarjaa, koiranvehnää, mätässaraa,
suokelttoa, kevätlinnunhernettä (mR), tesmaa,
valko- ja keltavuokkoa (UH-AL- P) sekä sinivuokkoa
(mR). Erikoisuutena koilliseen viettävällä rinteellä
kasvaa noin kolmisenkymmentä ns. mukurahaapaa,
joiden runko on muotoutunut oudon muhkuraiseksi.
Kohteelta löytyi liito-oravan papanoita
syksyllä 2001. Alueen puustoa harvennettiin vuoden
1999 keväällä. **
Lisätietoja:
Lahtonen, T. 1993: Tampereen tunnetut jalkasaraesiintymät (Carex
pediformis subsp. rhizodes). - Talvikki 17(2): 128-139.
Lasse Kosonen
Linnainmaan mukurahaavat ovat huomiotaherättäviä.
4.1.51. Kauppi, Tuomikallion eteläosa
Alueella on upea kallio, jossa kasvaa mm. kalliohatikkaa,
ketoneilikkaa (NT), kissankäpälää, runsaasti kalliokieloa,
kesämaksaruohoa ja suppujäsenruohoa (Scleranthus
annuus ssp. polycarpos), sekä kalliojyrkänne ja
sen alainen lehtoalue, jossa esiintyy mm. lehmusta,
haisukurjenpolvea, lehtoarhoa, lehtopalsamia ja kaiheorvokkia
(V). Jäkälistä mainitsemisen arvoinen on
harvinainen pallopäätinajäkälä (Stereocaulon pileatum).
Alueen suojeluarvoa lisää vanha jyhkeä kuusikko. Ulkoilijoiden
aiheuttama maaston kuluminen on kuitenkin
jo selvästi havaittavissa. Jyrkänteellä ja sen alaisella
metsiköllä olisi aineksia metsälain mukaiseksi kohteeksi,
mutta kuluneisuuden vuoksi se ei täytä metsälain
luonnontilaisuuden vaatimuksia. Kohteen metsiä
olisi hoidettava vanhoina metsinä ja kallioita varjeltava
liialta kulumiselta.**
4.1.52. Niihama, Soukonvuoren lehto
Kokonaisuudessaan alue on arvokasta, pääosin kuusivaltaista
vanhaa metsää, joka paikoin lähentelee metsälain
mukaista vanhaa metsää laho- ja maapuineen.
Soukonvuoren rinteen alla koivujen ja vanhojen haapojen
osuus kuitenkin lisääntyy. Kasviston puolesta
alue on suurimmaksi osaksi hyvin rehevää lehtoa mutta
myös osin lehtokorpea ja tuoretta kangasta. Alueella
ovat edustettuina kaikki merkittävät lehtokasvit,
kuten kotkansiipi, lehto-orvokki, valko- ja keltavuokko
(UH-AL-P), näsiä (mR), kevätlinnunherne (mR),
mustakonnanmarja, salokeltano, tesma, mustaherukka,
kevätlehtoleinikki, lehtokuusama, pussikämmekkä
(UH-AL), kevätlinnunsilmä, metsävirna, lehtoimikkä
(mR) ja vaahtera, joiden lisäksi alueella kasvaa suuri
määrä lehtokorven kosteutta vaativia lajeja, kuten velholehti.
Tähtitalvikki kasvaa alueella poikkeuksellisen
yleisenä. Lähes luonnontilaisten lehtolaikkujen, rehevien
korpien sekä Niihamanjärveen laskevan puron
osalta kohteet ovat metsälain mukaisia. Lisäksi pyörätien
eteläpuolella on kaksi metsälain mukaista lähdettä/
tihkupintaa.
Lehtokokonaisuuteen sisältyy polun eteläpuolella
oleva pieni haapaa ja näsiää (mR) kasvava mäki.
Eläinlajistosta mainittakoon mäyrä, joka on pesinyt
alueella vuosikausia. Vuoden 1999 kesällä karhun kerrottiin
liikuskelevan alueella. Alue on otettu huomioon
vanhojen metsien kartoituksessa ja se kannattaisi
rauhoittaa ja jättää kehittymään luonnonvaraisena.
Osa alueesta voisi olla hoidettua lehtoa. Marraskuussa
2001 kaatui alueelta melko paljon puita, joista osa
jätettiin alueelle lahoamaan.**
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 65