Perusopetuksen opetussuunnitelma - Lahti

114
työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamiseen ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia
valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroista ja kohteliaisuuskeinoista ja
oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
löytää itseään kiinnostavaa tieto­ ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella
valintojaan
on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,
novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin
kansanperinnettä
tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyypillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja
pystyy jakamaan luku­ ja katselukokemuksensa muiden kanssa
osaa puhua kielen äänne­, muoto­ ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista
ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy
vertailemaan suomen kieltä äidinkieleensä; hänellä on käsitys saamen ja suomen kielisukulaisuudesta
ja suomen sukukielistä
tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
ymmärtää kielen muuttumista ja suomen kielen aseman muiden kielten joukossa
tuntee Suomen kielitilanteen ja tietää Suomen virallisista kielistä, ymmärtää äidinkielen sekä kaksi­ ja
monikielisyyden merkityksen puhujalle ja kielen merkityksen identiteetille.
SUOMI VIITTOMAKIELISILLE
Suomi viittomakielisille ­opetuksen yleisenä tavoitteena on oppilaan kielellisen kehityksen tukeminen
siten, että oppilas saavuttaa mahdollisimman korkeatasoisen kaksikielisyyden, jonka varassa voi
opiskella ja toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen­ että viittomakielisessä yhteisössä. Tavoitteena
on lisäksi, että oppilas on kiinnostunut suomen kielestä, siihen perustuvasta vuorovaikutuksesta ja
monipuolisesta viestinnästä ja että hän käyttää suomen kieltä tiedonhankinnan ja itseilmaisun välineenä
kehittäen aktiivisen viestijän ja lukijan taitojaan osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Tarkoituksena
on, että oppilas oppii vertaamaan suomen kielen ja viittomakielen rakennetta ja ilmaisutapoja sekä
nauttii suomenkielisen kirjallisuuden lukemisesta ja saa runsaasti virikkeitä siitä. Opetuksessa käytettävät
tekstit ja kirjallisuus valitaan siten, että oppilas saa tietoa myös viittomakielisestä yhteisöstä, sen
historiasta ja perinteistä.
Viittomakielisen oppilaan suomen kielen opetuksen osa­alueet ovat lukeminen, kirjoittaminen, tekstin
ymmärtäminen ja kirjallisuus sekä mahdollisuuksien mukaan puhuminen. Opetuksen yksilöllisten
tavoitteiden valintaan vaikuttavat oppilaan kielellinen tausta, viittomakielen ja suomen kielen taitotaso,
oppimisvalmiudet ja kuulon taso.
Viittomakieli äidinkielenä ja suomi viittomakielisille ­oppimäärät sisältävät osin samankaltaisia
keskeisiä kielen oppimisen ja viestinnän sisältöjä. Oppimäärät tukevat toisiaan ja syventävät äidinkielen
oppimista ja kaksikielisyyttä sekä toimivat pohjana muiden kielten oppimiselle.
Vuosiluokilla 12 opetuksen pääpaino on suomen kielen perustaitojen oppimisessa, jonka pohjalta
lähdetään rakentamaan kielellistä taitoa suomen kielessä. Tavoitteena on rohkaista oppilasta käyttämään
jo osaamaansa ja koulussa oppimaansa suomen kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Vuosiluokilla 35 opetuksessa painotetaan suomen kielen käyttöä tietojen ja taitojen hankkimisen
sekä itseilmaisun välineenä. Opetuksen tavoitteena on myös oppia suomen kielen käyttö­ ja tyylisäännöt
erilaisissa vuorovaikutus­ ja viestintätilanteissa.