Perusopetuksen opetussuunnitelma - Lahti

116
RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE
Ruotsi viittomakielisille ­opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin suomi viittomakielisille ­opetuksen
tavoitteita ja sisältöjä.
7.4 Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).
RUOTSIN KIELI
Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme
ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa
oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja
pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli
edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito­ ja
kulttuuriaine.
AIHEKOKONAISUUDET LAHDESSA
Toisen kotimaisen kielen opetussuunnitelman teoreettisena pohjana on Eurooppalainen
viitekehys, jossa vieraan kielen taitoa tarkastellaan kielenkäyttäjän ajattelun, ilmaisun ja
yleisen kommunikaation välineenä. Kieltenopetuksen lähtökohtana on saada oppilas
tietoiseksi kielen merkityksestä todellisena viestinnän välineenä ja luoda hänelle
myönteinen asenne kielten opiskelua, vieraita kieliä ja kulttuureita kohtaan.
Ihmisenä kasvaminen (1)
Eri työskentelytapoja ja tehtävätyyppejä käyttämällä autetaan oppilasta tunnistamaan ja
kehittämään omaa oppimistyyliään ja toimimaan yhdessä tasa­arvoisena ryhmän
jäsenenä. Pyrkimyksenä on, että oppilas kehittää itseään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Erilaisten työskentelytapojen ja aihepiirien kautta oppilas oppii käsittelemään ja
ilmaisemaan tunteitaan ja kunnioittamaan toisten tunteita ja ajatuksia.
Kulttuuri­identiteetti ja kansainvälisyys (2)
Lähtökohtana on oma kulttuuri­identiteetti. Kielten opiskelussa tutustutaan vieraisiin
kulttuureihin, jolloin opitaan suvaitsevuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Olennaista on
myös tapakulttuuriin tutustuminen. Tavoitteisiin päästään monipuolisten työtapojen avulla.
Kansainvälinen yhteistyö, kuten ystävyyskoulut, kirjeenvaihto, sähköposti ja projektimatkat,
on luonteva tapa/keino pyrkiä noihin tavoitteisiin.
Viestintä ja mediataito (3)
Kielten opiskelu on jatkuvaa viestintää sen kaikissa muodoissa. Kielen hallinnan neljä osaaluetta
(kuullun ja luetun ymmärtämisen taito, suullinen kielitaito sekä kirjallisen
tuottamisen taito) kehittyvät asteittain monipuolisia työtapoja käyttäen. Kielitaidoissa
painotetaan viestintäfunktioita eli kaiken viestinnän aitoutta ja toimivuutta
kohdekulttuurissa.