1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
(työ)elämässä menestymiseen on tutkittu<br />
paljon. Esimerkiksi Hamermeshin <strong>ja</strong> Biddlen<br />
(1994) tutkimuksen mukaan vaatimattoman<br />
näköisiksi luokiteltavat työntekijät<br />
ansaitsevat vähemmän kuin tavallisen näköiset,<br />
jotka puolestaan häviävät palkassa<br />
hyvännäköisiksi luokiteltaville. On arvioitu,<br />
että kauniit ihmiset ovat itsevarmempia<br />
<strong>ja</strong> parempia puhumaan kuin muut työntekijät,<br />
mikä parantaa heidän asemaansa palkkaneuvotteluissa.<br />
Tutkimusten mukaan<br />
työnantajilla on myös taipumus a<strong>ja</strong>tella,<br />
että hyvännäköiset työntekijät selviävät<br />
työtehtävistä paremmin kuin muut (ks.<br />
esim. Mobius & Rosenblat 2006). Lisäksi<br />
on todettu, että ihmiset tekevät ylipäätään<br />
arkielämässä mieluummin yhteistyötä<br />
heidän mielestään ulkoisesti viehättävien<br />
ihmisten kanssa (Mulford, Orbell, Shatto<br />
& Stockard 1998).<br />
Siitä, kuinka paljon ulkonäkö lopulta<br />
vaikuttaa yksilön menestykseen, ei ole<br />
päästy täyteen yksimielisyyteen. Tärkeäksi<br />
kysymykseksi nouseekin se, missä määrin<br />
ulkonäön tärkeys myöhemmällä iällä <strong>ja</strong><br />
korkean elintason tavoittelu yhdistyvät<br />
toisiinsa suomalaisten nuorten elämäntavoitteina<br />
<strong>ja</strong> kuinka ulkonäkökeskeisenä<br />
tulevaisuus tästä näkökulmasta katsottuna<br />
näyttäytyy. Nuoret ovat tulevaisuuden<br />
vaikuttajia, joiden tämänhetkisiä asenteita<br />
<strong>ja</strong> arvo<strong>ja</strong> tarkastelemalla voidaan tehdä<br />
päätelmiä siitä, miltä suomalaisten arvo-<br />
<strong>ja</strong> asennemaailma mahdollisesti näyttää<br />
tulevaisuudessa (ks. esim. Helve 2002,<br />
10). Ennen artikkelin empiiriseen osuuteen<br />
siirtymistä, tarkastellaan sitä, millainen<br />
rooli ulkonäöllä yleisesti ottaen on nuorten<br />
elämässä.<br />
Ulkonäön merkitys kasvavan<br />
sukupolven keskuudessa<br />
Mediakuvien on katsottu muokkaavan<br />
erityisesti nuorten käsitystä siitä, mikä on<br />
kaunista, millainen on hyväksyttävä ruumis<br />
10<br />
3/10<br />
<strong>ja</strong> kuinka paljon ulkonäköön ylipäätään<br />
tulisi kiinnittää huomiota (Grogan 2007,<br />
4; Miles 2000, 80). Nuoruusiässä oma<br />
ruumis on usein varsin kriittisen tarkastelun<br />
kohteena <strong>ja</strong> sen asema keskeinen<br />
oman identiteetin rakennuksessa. Näin<br />
ollen myös ulkonäköön kohdistuva kulutus<br />
korostuu enemmän kuin missään muussa<br />
iässä (Wilska 2001, 62).<br />
Suomalaisten nuorten asenteita tutkittaessa<br />
on havaittu, etteivät nuoret pidä ulkonäköään<br />
yhtä tärkeänä asiana kuin esimerkiksi<br />
omaa terveyttä, työtä tai sosiaalista<br />
elämää, mutta täysin merkityksettömästäkään<br />
asiasta ei ole kyse (Myllyniemi 2005,<br />
44). Valtaosalle nuorista oma ulkonäkö on<br />
tärkeä asia, mutta sukupuolten välillä on<br />
kuitenkin ero<strong>ja</strong>. 30 ikävuotta lähestyvien<br />
nuorten naisten on todettu pitävän ulkonäköä<br />
selvästi tärkeämpänä kuin samanikäisten<br />
miesten, mutta 15–19-vuotiaille<br />
nuorille naisille <strong>ja</strong> miehille ulkonäön on<br />
havaittu olevan yhtä tärkeä asia. (Valtari<br />
2005, 84–86.)<br />
Vuoden 2005 Nuorisobarometrissa tarkasteltiin<br />
ulkonäön tärkeyttä myös tavoitteellisesta<br />
näkökulmasta. Tutkimuksen<br />
mukaan suomalaisista nuorista kolmannekselle<br />
oli tärkeää näyttää hyvältä 35vuotiaana.<br />
Muihin tutkittuihin elämäntavoitteisiin<br />
nähden hyvä ulkonäkö keskiiän<br />
kynnyksellä sai kolmanneksi vähiten<br />
kannatusta (Myllyniemi 2005, 56). Hyvä<br />
ulkonäkö 35-vuotiaana oli tärkeintä alle<br />
20-vuotiaille nuorille, joille oma ulkonäkö<br />
merkitsee myös tällä hetkellä enemmän<br />
kuin heitä vanhemmille. Kaikista parhaiten<br />
hyvältä näyttämisen tavoittelua ennustikin<br />
ulkonäön pitäminen tärkeänä tutkimuksen<br />
tekohetkellä. Yllättävin tulos lienee se, että<br />
nuorille miehille oli hieman tärkeämpää<br />
kuin nuorille naisille näyttää hyvältä 35vuotiaana.<br />
(Valtari 2005, 90, 94.)<br />
Useiden näkemysten mukaan erityisesti<br />
nuorten miesten paineet omasta ulkonäöstä<br />
ovat kasvaneet (ks. esim. Frost 2003).<br />
Nuorten miesten tyytymättömyys omaan<br />
ulkonäköönsä liitetään ennen kaikkea<br />
ruumiin lihaksikkuuteen <strong>ja</strong> sen siltä osin<br />
riittämättömäksi kokemiseen. Esimerkiksi<br />
Popen ym. (2000) tutkimus antaa viitteitä<br />
siitä, että länsimaiset nuoret miehet toivovat<br />
itselleen tämänhetkistä vartaloaan<br />
kiinteämpää <strong>ja</strong> lihaksikkaampaa ruumista.<br />
Laa<strong>ja</strong>n suomalaistutkimuksen mukaan<br />
22–27-vuotiaista suomalaismiehistä jopa<br />
kolmannes on hyvin tyytymätön omien<br />
lihastensa kokoon (Raevuori ym. 2006).<br />
Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että<br />
ulkonäöstä huolehtiminen muodostaa edelleen<br />
merkittävämmän osan nuoren naisen<br />
kuin nuoren miehen identiteettiä. Suomalaisesta<br />
aikuisväestöstä nuoret naiset ovat<br />
selvästi muuta väestöä kiinnostuneempia<br />
huolehtimaan omasta ulkonäöstään (Sarpila<br />
2008; Sarpila, Erola & Wilska 2006),<br />
mikä näkyy esimerkiksi kulutuksessa. Nuoret<br />
naiset arvioivat oman vaatteisiin <strong>ja</strong> kauneudenhoitoon<br />
kohdistuvan kulutuksensa<br />
selvästi suuremmaksi kuin nuoret miehet<br />
(Sarpila 2008; Valtari 2005, 92) <strong>ja</strong> useiden<br />
näkemysten mukaan oppivat jo varhaisessa<br />
iässä työstämään omaa ruumistaan<br />
<strong>ja</strong> rakentamaan naiseuttaan ulkonäköön<br />
kohdistuvan kulutuksen avulla (Wilska<br />
2006, 32; Russell & Tyler 2002).<br />
Tutkimusasetelma, aineisto <strong>ja</strong><br />
käytetty analyysimenetelmä<br />
Edellä esitettyjen tutkimustulosten valossa<br />
on perusteltua olettaa, että niin asenteelliset<br />
kuin sosiodemografisetkin tekijät<br />
erottelevat nuoria korkeakouluopiskelijoita<br />
sen suhteen, kuinka tärkeää hyvän<br />
ulkonäön tavoittelu heille on. Empiirisen<br />
osion tarkoituksena on selvittää, missä<br />
määrin toisaalta halu kuulla kommentte<strong>ja</strong><br />
omasta ulkonäöstä, eli tietynlainen ulkonäkökeskeisyys,<br />
<strong>ja</strong> toisaalta halu saavuttaa<br />
korkea elintaso ovat yhteydessä arvioihin<br />
ulkonäön tärkeydestä myöhemmällä iällä.<br />
Lisäksi tarkastellaan, millainen merkitys<br />
keskeisillä sosiodemografisilla muuttujilla<br />
on suhteessa asennemuuttujiin, kun analyysin<br />
kohteena ovat suomalaiset korkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>t.<br />
Tulosten poh<strong>ja</strong>lta voidaan<br />
esittää tulkinto<strong>ja</strong> siitä, ketkä suomalaisista<br />
korkeakouluopiskelijoista todennäköisimmin<br />
pitävät ulkonäköä tärkeänä asiana ei<br />
ainoastaan nyt vaan myös myöhemmällä<br />
iällä. Tavoitteena on vastata seuraaviin<br />
kysymyksiin:<br />
- Onko halu kuulla kommentte<strong>ja</strong> omasta<br />
ulkonäöstä yhteydessä hyvän ulkonäön<br />
tavoitteluun?<br />
- Onko halu saavuttaa korkea elintaso<br />
yhteydessä hyvän ulkonäön tavoitteluun?<br />
- Erottelevatko sukupuoli, ikä <strong>ja</strong> koulutusala<br />
suomalaisia korkeakouluopiskelijoita<br />
sen osalta, kuinka tärkeäksi he<br />
kokevat hyvän ulkonäön tavoittelun,<br />
kun asennemuuttujien vaikutus otetaan<br />
huomioon?<br />
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu,<br />
että ulkonäön tärkeäksi kokeminen<br />
senhetkisessä elämässä on vahvasti yhteydessä<br />
arvioihin siitä, kuinka tärkeäksi<br />
hyvältä näyttäminen myöhemmällä iällä<br />
koetaan. Halu kuulla kommentte<strong>ja</strong> omasta<br />
ulkonäöstä kertoo omaa kieltään ulkonäön<br />
keskeisestä asemasta korkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>n<br />
elämässä. Toisin sanoen kommenttien<br />
kuulemisen halua voidaan perustellusti<br />
pitää yhtenä ulkonäön tärkeäksi kokemisen<br />
tai ulkonäkökeskeisyyden mittarina.<br />
Ulkonäöstään vähemmän välittävät yksilöt<br />
tuskin huomautuksia kaipaavat; ne ovat<br />
heille luultavasti enemmän yhdentekeviä.<br />
Toisaalta kommentte<strong>ja</strong> karttavien joukossa<br />
on varmasti myös sellaisia, jotka voivat olla<br />
hyvinkin tarkko<strong>ja</strong> omasta ulkonäöstään<br />
mutta eivät negatiivisen palautteen pelossa<br />
halua muiden kommentoivan heidän<br />
ulkoista olemustaan.<br />
11<br />
3/10
Change language