1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nummenmaa, Lauri (2004): Käyttäytymistieteiden tilastolliset<br />
menetelmät. Tammi: Helsinki.<br />
Pope, Harrison G. & Gruber, Amanda J. & Mangweth,<br />
Barbara & Bureau, Ben<strong>ja</strong>min & deCol, Christine & Jouvent,<br />
Ronald & Hudson, James I. (2000): Body image<br />
and perception among men three countries. American<br />
Journal of Psychiatry 157:8, 1297–1301.<br />
Raevuori, Anu & Keski-Rahkonen, Anna & Bulik, Cynthia<br />
M. & Rose, Richard J. & Rissanen, Aila & Kaprio,<br />
Jaakko (2006): Muscel dissatisfaction in young adult<br />
men. Clinical Practice and Epidemiology in Mental<br />
Health 2:6, 1–8.<br />
Rossi, Leena-Mai<strong>ja</strong> (2005): Halukasta & Mukautuvaa.<br />
Katumainonta arjen heteroseksualisoi<strong>ja</strong>na. Teoksessa<br />
Nikunen, <strong>Kaarina</strong> & Paasonen, Susanna & Saarenmaa,<br />
Laura (toim.): Jokapäiväinen pornomme. Media seksuaalisuus<br />
<strong>ja</strong> populaarikulttuuri. Vastapaino, Tampere,<br />
86–112.<br />
Russell, Rachel & Tyler, Melissa (2002): Thank heaven for<br />
little girls: ‘Girl heaven’ and the commercial context of<br />
feminine childhood. Sociology 36: 3, 619–637.<br />
Räsänen, Pekka & Wilska, Terhi-Anna (2007): Finnish<br />
Students’ Attitudes towards Commercialised Sex.<br />
Journal of Youth Studies 10:5, 557–575<br />
Sarlio-Lähteenkorva, Sirpa & Silventoinen, Karri & Lahelma,<br />
Eero (2004): Relative Weight and income different<br />
levels of socioeconomic status. American Journal of<br />
Public Health 94, 468–472.<br />
Sarpavaara, Harri (2004): Ruumiillisuus <strong>ja</strong> mainonta.<br />
Tampereen yliopistopaino: Tampere.<br />
Sarpila, Outi & Räsänen, Pekka (2010): Naisten <strong>ja</strong> miesten<br />
kauneuskulutus muuttuu hitaasti. Hyvinvointikatsaus<br />
2/2010, 45–47.<br />
Sarpila, Outi (2008): Viideltä saunaan <strong>ja</strong> kuudelta kuorintaan?<br />
Miesten ulkonäöstä huolehtiminen <strong>ja</strong> ulkonäköön<br />
kuluttaminen 2000-luvun Suomessa. Turun kauppakorkeakoulu:<br />
Turku.<br />
Viitteet<br />
1 Aineistonkeruu toteutettiin kohdistettuna otantana seuraavien<br />
oppilaitosten päätoimisille perustutkinto-opiskelijoille:<br />
Turun kauppakorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu,<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto,<br />
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Turun yksikkö) <strong>ja</strong><br />
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Helsingin, Loh<strong>ja</strong>n,<br />
Kauniaisen, Suolahden <strong>ja</strong> Joutsenon yksiköt).<br />
Otoksessa tavoiteltiin edustavuutta eri oppiaine- <strong>ja</strong><br />
opintosuuntauksissa ottamalla mukaan 20-70 prosenttia<br />
kunkin oppilaitoksen opiskelijoista. Hieman yli puolet<br />
Liite 1<br />
1<br />
3/10<br />
Sarpila, Outi & Erola, Jani & Wilska, Terhi-Anna (2006):<br />
Mitä miehen tulee olla? Nuoret miehet <strong>ja</strong> ulkonäköön<br />
kuluttaminen 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimus<br />
24:2, 61–73.<br />
Shilling, Chris (2003): The body and social theory. Sage:<br />
London.<br />
Tilastokeskus (2010): Yliopistoissa 168 500 opiskeli<strong>ja</strong>a<br />
vuonna 2009. WWW-dokumentti. (Luettu 24.6.2010)<br />
Tilastokeskus (2009): Ammattikorkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>t koulutuksen<br />
si<strong>ja</strong>intimaakunnan, ammattikorkeakoulun <strong>ja</strong><br />
koulutustyypin mukaan 2009. WWW-dokumentti.<br />
(Luettu 24.6.2010)<br />
Tilastokeskus (2008): Kotitalouksien kulutus 2001–2006.<br />
WWW-dokumentti <br />
(Luettu 10.9.2009)<br />
Valtari, Maarit (2005): Ulkonäön merkitys, elämätavoitteet<br />
<strong>ja</strong> niiden yhteydet kulutukseen. Teoksessa Wilska,<br />
Terhi-Anna (toim.): Erilaiset <strong>ja</strong> samanlaiset. Nuorisobarometri<br />
2005. Nuorisoasiain neuvottelukunta 31:<br />
Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto 59:<br />
Helsinki, 82–97.<br />
Wilska, Terhi-Anna (2006): Teknopo<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tyylitytöt.<br />
Sukupuoli lasten <strong>ja</strong> nuorten kulutuksen määrittäjänä.<br />
Teoksessa Lehtimäki, Hanna & Suoranta, Juha<br />
(toim.): Kasvatta<strong>ja</strong>n brändikir<strong>ja</strong>. Finn lectura: Helsinki,<br />
27–43.<br />
Wilska, Terhi-Anna (2001): Tuotteistettu nuoruus kulutusyhteiskunnassa.<br />
Teoksessa Puuronen, Anne & Välimaa,<br />
Raili (toim.): Nuori ruumis. Nuorisotutkimusseura 23:<br />
Tampere, 60–70.<br />
Wolf, Naomi (1991): Kauneuden myytti. Karisto: Hämeenlinna.<br />
sähköisen kutsukirjeen saaneista vastasi kyselyyn<br />
määräa<strong>ja</strong>ssa. Sukupuolen osalta aineisto edustaa hyvin<br />
kaikkia suomalaisia yliopisto- <strong>ja</strong> ammattikorkeakorkeakouluopiskelijoita,<br />
joista vuonna 2009 oli naisia 54 %<br />
(aineistossa 56 %) (Tilastokeskus 2009; 2010).<br />
2 Kyselyssä käytetty vastausskaala (1 = täysin samaa mieltä,<br />
5 = täysin eri mieltä) on tulkinnan helpottamiseksi<br />
käännetty toisinpäin.<br />
3 Yhtään tilastollisesti merkitsevää interaktiota ei havaittu.<br />
”Opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> sukupuolimoraali 2007” -kyselyn lomakkeen tässä artikkelissa hyödynnetyt kysymykset:<br />
- Oletko? 1) Mies 2) Nainen<br />
- Mikä on syntymävuotesi? _____<br />
- Minkä alan opinto<strong>ja</strong> pääasiallisesti suoritat (valitse yksi vaihtoehto suuntautumisesi mukaan)? Sosiaali- <strong>ja</strong><br />
hoiva-ala, Humanistinen ala, Kaupan, talouden <strong>ja</strong> hallinnon ala, Tekninen ala, Jokin muu ala<br />
- Kuinka hyvin alla esitetyt väittämät kuvaavat omaa toimintaasi? Valitse lähinnä mielipiteitäsi oleva<br />
vaihtoehto (1= täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä)<br />
- Haluan kuulla kommentte<strong>ja</strong> ulkonäöstäni myös tuntemattomilta ihmisiltä<br />
- Kuinka tärkeää sinulle on, että 35-vuotiaana olet saavuttanut seuraavia asioita? Arvioi alla esitettyjä<br />
väittämiä <strong>ja</strong> valitse lähinnä mielipidettäsi oleva vaihtoehto (1=täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä): On<br />
tärkeää, että minulla on silloin korkea elintaso, On tärkeää, että minua pidetään silloin hyvännäköisenä<br />
Artikkeli<br />
Ivana Milojevic <strong>ja</strong> Sohail Inayatullah<br />
Feministinen kritiikki <strong>ja</strong> tulevaisuuden visiot<br />
Tässä artikkelissa esitämme aluksi eräitä ennakointe<strong>ja</strong> siitä, miten naisten asema tulee lähivuosikymmeninä<br />
kehittymään. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, miten <strong>ja</strong> miksi naisnäkökulma tulevaisuudentutkimuksessa<br />
on jäänyt toistaiseksi varjoon. Tässä on keskeinen Ziauddin Sardarin käsite<br />
tulevaisuuden kolonisaatio, jota kuvaa osuvasti Jim Datorin luonnehdinta ”ainoat tärkeät tulevaisuudentutki<strong>ja</strong>t<br />
maailmassa ovat muutamat vanhat, valkoiset amerikkalaiset miehet”. Naisille vaarallisin<br />
tulevaisuuden kolonisaation alue on lisääntyminen, jossa teknisillä keksinnöillä voidaan tehdä nainen<br />
jopa kokonaan tarpeettomaksi. Esitetyt naisnäkökulmat tulevaisuuteen eroavat miehisten tulevaisuuskuvien<br />
<strong>ja</strong> visioiden valtavirrasta siten, että naisten hallitsemissa yhteiskunnissa valllitsee parempi<br />
tasa-arvo, ne elävät sopusoinnussa luonnon kanssa <strong>ja</strong> niissä on vallalla jonkinlainen kestävä kehitys.<br />
Koska myöskään miehisen tulevaisuudentutkimuksen teoriat <strong>ja</strong> metodit eivät välttämättä sovellu<br />
naisille, ovatkin merkittävimmät naisnäkökulmaiset tulevaisuuskuvat utooppisia, kuvataan haluttua<br />
yhteiskuntaa. Näistä analysoimme Elise Bouldingin <strong>ja</strong> Riane Eislerin visioita. Lopuksi esitämme<br />
kaksi vastakkaista skenaariota naisten asemasta: Globaali patriarkaatti <strong>ja</strong> Tasa-arvoon perustuva<br />
tulevaisuus. Naisnäkökulman voimakkaampi esilletulo tulevaisuudentutkimuksessa rikastaisi sekä<br />
miesten että naisten tulevaisuusnäkemyksiä.<br />
Avainsanat: naisten asema, naisten visiot, feministiset utopiat, tulevaisuuden kolonisointi, sukupuolten<br />
suhteet, pehmeä yhteiskunta, kumppanuusyhteiskunta<br />
Ei tarvitse olla asiantunti<strong>ja</strong> huomatakseen,<br />
että mihin tahansa katsomme, menneisyyteemme<br />
tai nykyisyyteemme, paikallisyhteisöömme<br />
tai ympäri maailmaa, yksi<br />
tosiasia pysyy miltei universaalina: yhteiskunta<br />
kohtelee aina naisiaan huonommin<br />
kuin miehiään.<br />
Jos nykyiset trendit <strong>ja</strong>tkuvat, naiset tulevat<br />
kärsimään väkivallasta, köyhyydestä,<br />
aliravitsemuksesta, laillisesta <strong>ja</strong> taloudellisesta<br />
syrjinnästä pitkälle vuosisadallamme.<br />
Naiset kohtaavat enemmän vaikeuksia<br />
kuin miehet monilla elämänalueilla, ennen<br />
kaikkea siksi, että yhteiskuntiamme kontrolloivat<br />
edelleen miehet <strong>ja</strong> miehiset arvot.<br />
Ratkaisevat tulevaisuuden kontrollin alueet,<br />
politiikka <strong>ja</strong> useimmat muut institutionaaliset<br />
<strong>ja</strong> henkilökohtaiset päätöksenteon alueet<br />
jäävät yhä naisten ulottumattomiin.<br />
Yhdistyneiden kansakuntien ennakoin-<br />
tien mukaan naisten asema tulee paranemaan<br />
vähän, mutta vielä vuonna 2200 naiset<br />
ovat kaukana tasa-arvon saavuttamisesta.<br />
Näiden ennakointien mukaan maailman<br />
tulotasossa naisten osuus lisääntyy 10 prosentista<br />
20 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.<br />
Vuoteen 2200 mennessä se saavuttaa<br />
40 prosenttia. Naisten osuus omaisuudesta<br />
lisääntyy nykyhetken ”huimasta” yhden<br />
prosentin osuudesta 3 prosenttiin vuoteen<br />
2025 <strong>ja</strong> 20 prosenttiin vuoteen 2200.<br />
Vuonna 2025 naiset muodostavat vielä<br />
enemmistön köyhistä (60%), lukutaidottomista<br />
(55%), pakolaisista (70%) <strong>ja</strong> sairaista<br />
(57%). (Encyclopedia 1996, s. 400) Naiset<br />
voivat kuitenkin vielä toivoa elävänsä pitempään<br />
kuin miehet, koska naisten odotettu<br />
elinikä tulee olemaan korkeampi kuin<br />
miesten, vaikka tämä ei olekaan seurausta<br />
sosiaalisista <strong>ja</strong> humaaneista yrityksistämme<br />
1<br />
3/10
Change language