1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sukupolven sisäinen eriytyminen muuttuisi<br />
radikaalisti tulevaisuudessa. Luokka <strong>ja</strong><br />
asema voivat tuottaa hyvin erilaista vanhuutta<br />
eri miesryhmille. Se, että vanho<strong>ja</strong><br />
ihmisiä on tulevaisuudessa enemmän, tuo<br />
näkyviin sukupolven sisäistä heterogeenisuutta.<br />
Tähän asti käsitys vanhoista on ollut<br />
Lähteet<br />
Christensen Kaare, Doblhammer Gabriele, Rau Roland,<br />
Vaupel James W (2009): Ageing populations, the challenges<br />
ahead, Lancet 9696/2009, s. 1196-1208.<br />
Eurostat (2007): Eurostat Yearbook. Europe in figures.<br />
Office for Official Publications of the European Communities,<br />
Luxembourg.<br />
Eurostat (2009): Eurostat Yearbook. Europe in figures.<br />
Office for Official Publications of the European Communities,<br />
Luxembourg.<br />
Hearn Jeff (1995): Imaging the aging of men. Teoksessa:<br />
Images of Aging. Cultural representations of later<br />
life, s. 97-115. Toim. M. Featherstone & A. Wernick.<br />
Routledge, London.<br />
Hänninen Jorma (2006): Vanhan miehen ruumis <strong>ja</strong> hegemoninen<br />
maskuliinisuus, Gerontologia 2/2006, s. 67-74.<br />
Järvinen Katriina & Kolbe Laura (2007): Luokkaretkellä<br />
hyvinvointiyhteiskunnassa. Nykysukupolven kokemuksia<br />
tasa-arvosta. Kir<strong>ja</strong>pa<strong>ja</strong>, Helsinki.<br />
Karisto Antti (2004): Kolmas ikä - uusi näkökulma väestön<br />
vanhenemiseen. Teoksessa: Ikääntyminen voimavarana.<br />
Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5, s. 91-103.<br />
Valtioneuvoston kanslian julkaisusar<strong>ja</strong> 33/2004.<br />
Karisto Antti (2008): Satumaa. Suomalaiseläkeläiset Espan<strong>ja</strong>n<br />
aurinkorannikolla. SKS, Helsinki.<br />
verrattain staattinen <strong>ja</strong> yhtäläinen, mutta<br />
tulevaisuudessa yksi yhtenäinen vanhuus<br />
pirstoutuu erilaisiksi elämänkokemuksiksi<br />
<strong>ja</strong> -käytännöiksi, jotka ovat eri tavoin<br />
yhteydessä yhteiskunnan rakenteellisiin<br />
tekijöihin.<br />
Karisto Antti & Konttinen Riikka (2004): Kotikatua,<br />
kotiruokaa, kaukomatkailua. Tutkimus ikääntyvien<br />
elämäntyyleistä. Palmenia-kustannus, Helsinki.<br />
Palosuo Hannele ym. (toim.) (2007): Terveyden eriarvoisuus<br />
Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen<br />
muutokset 1980-2005. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö,<br />
julkaisu<strong>ja</strong> 23/ 2007, Helsinki.<br />
Tiihonen Arto (2007): Painia ikämiessar<strong>ja</strong>ssa – ikääntyneiden<br />
moisten mahdollisuudet toteuttaa erilaisia<br />
miehisyyksiä. Teoksessa: Ikääntyminen <strong>ja</strong> sukupuoli.<br />
Seminaariesityksiä 20.-21.11.2006, s. 30-35. Toim.<br />
A. Tiihonen & I. Syrén. Oraita 1/2007. Ikäinstituutti,<br />
Helsinki.<br />
Tilastokeskus (2010): Tilastokeskuksen px-web –tietokannat.http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp.<br />
Tolonen Tar<strong>ja</strong> (toim.) (2008): Yhteiskuntaluokka <strong>ja</strong> sukupuoli.<br />
Vastapaino, Tampere.<br />
Vakimo Sinikka (2001): Paljon kokeva, vähän näkyvä.<br />
Tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä<br />
<strong>ja</strong> vanhan naisen elämänkäytännöistä. SKS,<br />
Helsinki.<br />
Artikkeli<br />
Virpi Honkanen<br />
Onko naisilla tulevaisuutta yrittäjinä?<br />
Artikkelissa käsitellään yrittäjiksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen naisten menestymistä työmarkkinoilla<br />
sekä hahmotellaan naisyrittäjyyden mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Suomalaisten<br />
naisyrittäjien menestymistä verrataan palkkatyössä olevien naisten sekä yrittäjä- <strong>ja</strong> palkkatyömiesten<br />
menestymiseen kansainvälisessä kontekstissa (Nor<strong>ja</strong>, Hollanti, Saksa <strong>ja</strong> Italia). Reflex-aineiston<br />
mahdollistamat kansainväliset vertailut auttavat ymmärtämään suomalaisten korkeakoulutettujen<br />
naisten yrittäjyyttä <strong>ja</strong> työssä menestymisen ehto<strong>ja</strong>. Naisilla on sinänsä tulevaisuutta yrittäjinä, mutta<br />
onko tulevaisuus loistelias kaikille?<br />
Avainsanat: naisyrittäjyys, työssä menestyminen, vertaileva tutkimus, tulevaisuus<br />
Johdanto<br />
Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana<br />
naisten asema on muuttunut merkittävästi.<br />
Naiset ovat saavuttaneet yrittäjinä poliittista<br />
vaikuttavuutta <strong>ja</strong> naisyrittäjyyden<br />
tutkiminen on lisääntynyt eri tieteenaloilla.<br />
Naisyrittäjyyttä voidaan pitää merkityksellisenä<br />
sekä yksilöille, yhteisöille<br />
että eri maille (Minniti & Naude, 2010).<br />
Naisyrittäjyyttä on viime aikoina pyritty<br />
myös edistämään työpoliittisilla toimenpiteillä.<br />
Hyvänä esimerkkinä tästä on<br />
työministerin asettama naisyrittäjyyden<br />
edistämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli<br />
selvittää naisyrittäjyyden nykytila <strong>ja</strong> laatia<br />
ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi<br />
(TEM, 2010). Yrittäjyyttä onkin tarjottu<br />
naisille palkkatyötä joustavampana mahdollisuutena<br />
esimerkiksi perheen <strong>ja</strong> työn<br />
yhteensovittamisessa (Komulainen &<br />
Sinisalo, 2006).<br />
Naisyrittäjyydestä on kuitenkin tehty harvakseltaan<br />
tutkimusta verrattuna miesten<br />
yrittäjyyteen. Tutki<strong>ja</strong>t ovat usein kiinnostuneempia<br />
miesten yrittäjyydestä. Osaltaan<br />
se johtuu siitä, että naisyrittäjyydestä ei ole<br />
juuri kerätty dataa sekä siitä, että naisyrittäjyys<br />
on käsitetty toissi<strong>ja</strong>iseksi miesyrit-<br />
täjyyteen nähden (Ahl, 2002). Naisten<br />
toissi<strong>ja</strong>inen rooli yrittäjinä tuli esille myös<br />
Euroopan komission rahoittamassa vertailevassa<br />
tutkimuksessa vuosina 1997-2000.<br />
Projektin fokuksessa oli maahanmuuttajien<br />
<strong>ja</strong> naisten menestyminen yrittäjinä kuudessa<br />
Euroopan maassa, Italiassa, Kreikassa, Saksassa,<br />
Britanniassa, Tanskassa <strong>ja</strong> Ruotsissa.<br />
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että<br />
epäsäännöllisellä työuralla on merkittävä<br />
vaikutus naisten päätöksiin ryhtyä yrittäjäksi.<br />
Naisyrittäjiltä puuttuvat yleensä myös<br />
tärkeät, liiketoiminnassa tarvittavat miesten<br />
hallinnassa olevat verkostot (Kupferberg,<br />
2001). Toisaalta, Suomessa vuonna 2008<br />
naisten osuus yrittäjistä oli kolmannes,<br />
mikä on eurooppalaisittain korkeahko<br />
luku. Palkansaa<strong>ja</strong>naisia on kuitenkin noin<br />
miljoona enemmän (1,103 milj.), joten<br />
palkansaa<strong>ja</strong>naisiin nähden naisyrittäjien<br />
ongelmat ovat saaneet runsaasti huomiota<br />
(Julkunen, 2009).<br />
Käsittelen artikkelissani lähinnä korkeakoulutettujen<br />
yrittäjiksi ryhtyneiden<br />
naisten menestymistä. Tulokset perustuvat<br />
väitöskir<strong>ja</strong>ani ”yrittäjiksi ryhtyneiden<br />
korkeakoulutettujen työssä menestyminen<br />
viidessä Euroopan maassa” (Honkanen,<br />
2010). Tutkimuksessa analysoitiin vuonna<br />
3/10 3/10
Change language