1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
katkelmassa) ei saa signaaliprosessorin lähdekoodia<br />
kuten Louhikaan ei saa Sampoa.<br />
Kalevalassa ihmemylly menee sirpaleiksi<br />
pudotessaan veteen, Sankareissa tiedonmuruset<br />
leviävät digitaalisille rannoille.<br />
Rouva Alakorkeen johtama Sariolan tutkimuskeskus<br />
si<strong>ja</strong>itsee liminaalisessa, saaren<br />
tapaisessa tilassa. Korkeaa teknologiaa<br />
käyttävä laitos toimii hermoparantolan kulisseissa,<br />
jossa tehdään tutkimuksia työlääntyneiden<br />
omaisten Sariolan moolokinkitaan<br />
työntämille ’pöpeille’. Ihmiskokeiden luonteesta<br />
<strong>ja</strong> vaarallisuudesta kertoo se, että<br />
Sariolaan on ”paljon tulijoita, mutta vähän<br />
lähtijöitä” (Sinisalo 2003, 114). Näin Sariola<br />
rinnastuu Kalevalan Pohjolaan, pimeään<br />
<strong>ja</strong> kylmään, ’miehen syöjä si<strong>ja</strong>an’.<br />
Valta <strong>ja</strong> taistelu vallasta ovat erityisesti<br />
rouva Alakorkeelle ominainen piirre:<br />
hänestä löytyy taistelutahtoa hänen kavutessaan<br />
valtahierarkian huipulle. Rouva<br />
Alakorkee näyttäytyy kovana liikenaisena,<br />
joka ei itse luo teknologisia ihmelaitteita<br />
– kuten ei myöskään Kalevalan Louhi<br />
– mutta hänet esitetään laitteiden tilaa<strong>ja</strong>na<br />
<strong>ja</strong> käyttäjänä. Rouva Alakorkeella ei ole<br />
samanlaisia maagisia kykyjä kuin Louhella,<br />
mutta hänen vahva olemuksensa <strong>ja</strong><br />
päämäärätietoinen toimintansa osoittavat<br />
hänellä olevan ennen kaikkea tehokkaan<br />
hallitsi<strong>ja</strong>n piirteitä. Kalevalaisen Louhen,<br />
Pohjolan hallitsi<strong>ja</strong>n hahmo sisältää useita<br />
pahojen feminiinisten hahmojen nimikkeitä<br />
(Loviatar, Louhi, Syöjätär), jotka ovat peräisin<br />
loitsurunoista (Apo 1995, 95; Vakimo<br />
1999, 60). Tämä pahaa feminiinistä voimaa<br />
edustava aktiivinen shamaani on siirtynyt<br />
Sankareihin koko komeudessaan. Rouva<br />
Alakorkee näyttäytyy luki<strong>ja</strong>lle vahvana,<br />
itsenäisenä <strong>ja</strong> riippumattomana naisena,<br />
kuten suomalaisen fiktion (mukaan lukien<br />
elokuvan) esittelemät poh<strong>ja</strong>laisnaiset<br />
(esim. Niskavuoren naiset, Anu Koivunen<br />
on tarkastellut väitöskir<strong>ja</strong>ssaan Niskavuori-elokuvien<br />
kautta välittyvää naiskuvaa.<br />
10<br />
3/10<br />
Ks. Koivunen 2003), vaikka hän romaanissa<br />
edustaakin korostetusti dystooppista<br />
maailmaa.<br />
Rouva Alakorkee on valmis minkälaisiin<br />
tekoihin tahansa valtansa säilyttämiseksi <strong>ja</strong><br />
päämääriensä saavuttamiseksi, <strong>ja</strong> käyttää<br />
tähän nimenomaan kovaa teknologiaa 6 .<br />
Sankarit haastaa pohtimaan populaarikulttuurin<br />
välityksellä muotoutunutta kuvaa<br />
kyb<strong>org</strong>ista hirviönä (aina Mary Shelleyn<br />
Frankensteinin hirviöstä Terminaattoriin).<br />
Onko hirviö Sankareissa se, joka luodaan<br />
vai se, joka luo? Sariolan sähköaalloin <strong>ja</strong><br />
lääkkein tainnutetut potilaat, rouva Alakorkeen<br />
luomat kyb<strong>org</strong>it eivät ole Harawayn<br />
kyb<strong>org</strong>imanifestin hybridisubjekte<strong>ja</strong> vaan<br />
sellaisia eräänlaisen lobotomian avulla aikaansaatu<strong>ja</strong><br />
kastroitu<strong>ja</strong> epäihmisiä, joita<br />
Samuel R. Delanyn mukaan Harawayn hahmottelemat<br />
tulevaisuuden kyb<strong>org</strong>it voivat<br />
olla (Matti Savolainen lukee artikkelissaan<br />
Samuel R. Delanyn teosta Longer Views,<br />
Extended Essays [1996]. Ks. Savolainen<br />
2001, 85). Näin rouva Alakorkeesta tulee<br />
hirviömäinen luo<strong>ja</strong>jumalatar, jonka aikeena<br />
on käyttää Sariolan potilaita omiin tarkoituksiinsa.<br />
Sankarit osallistuu Harawayn<br />
kyb<strong>org</strong>imanifestiä kritikoiviin kuvatessaan<br />
rouva Alakorkeen kauhua <strong>ja</strong> pelkoa herättäviä<br />
toimia.<br />
Rouva Alakorkeen häikäilemätön toisten<br />
ihmisten hyväksikäyttö <strong>ja</strong> hänen johtamansa<br />
tutkimuslaitoksen ihmiskokeet<br />
rakentavat luki<strong>ja</strong>n eteen kuvan kovan teknologian<br />
vaaroista. Yhteiskuntaa uhanneesta<br />
aseesta jää murusia jäljelle, <strong>ja</strong> myöhemmin<br />
maanpaossa olevan rouva Alakorkeen ennustama<br />
pandemia, ”outo <strong>ja</strong> hirmuinen<br />
keuhkoinfluenssa-aalto” (Sinisalo 2003,<br />
371) iskee Zombie-skandaalin kourissa<br />
olevan maahan. Louhi lähettää Kalevan<br />
kansan kimppuun taute<strong>ja</strong>, jotka muuntuvat<br />
Sankareissa vihjeeksi biologisesta aseesta.<br />
Sariolan hämäräperäisistä, vaarallisista <strong>ja</strong><br />
oudoista kokeista liikkuu huhu<strong>ja</strong>: tuntemat-<br />
toman viruksen aiheuttama epidemia lienee<br />
”kosto Zombie-aivonsyöjien rakentajien<br />
maalle” (Sinisalo 2003, 372).<br />
Vapahta<strong>ja</strong>tar<br />
Sankareissa uutta, utopistista maailmanjärjestystä<br />
edustaa Auroora (oikealta<br />
nimeltään Ataentsic), Oonan <strong>ja</strong> Rexin (Kalevalan<br />
Ainon <strong>ja</strong> Väinämöisen) biologinen<br />
tytär (!). Auroora elää nuoruutensa isänsä,<br />
rock-tähti Rexin varjossa, mutta romaanin<br />
lopussa hän murtautuu isänsä edustamasta<br />
patriarkaalisesta järjestyksestä <strong>ja</strong> alkaa laulaa<br />
omaa, uudentyylistä musiikkia. Tähän<br />
murtautumiseen liittyy myös Aurooran<br />
seksuaalisen identiteetin löytyminen,<br />
vaikka hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan<br />
ei ole varmuutta (Sinisalo 2003,<br />
391). Romaanissa annetaan vinkki ideaaliyhteiskunnasta,<br />
joka ei ole enää yhden,<br />
mies- tai naissukupuolen edustama vaan<br />
jossa sukupuolella ei ole väliä.<br />
Aurooran merkityksellisyys koko romaanin<br />
keskeisimpänä hahmona selittyy hänen<br />
äitinsä Oonan kautta. Aurooran äitinä Oonaan,<br />
romaanin Pièta-tyyppiseen naishahmoon<br />
liittyy Kalevalan Ainon lisäksi myös<br />
Mar<strong>ja</strong>tan merkityksiä, mutta Oona on vielä<br />
monikerroksisempi. Kalevalan Mar<strong>ja</strong>tta on<br />
käsitetty kansanrunouden Neitsyt Marian<br />
vastineeksi <strong>ja</strong> Kalevalan sanotaan kertovan<br />
siirtymästä uuteen aikaan, pakanuudesta<br />
kristinuskoon. Mar<strong>ja</strong>tan – <strong>ja</strong> siten myös<br />
Oonan – merkitykset lisääntyvät kalevalaisen<br />
Mar<strong>ja</strong>tan syntytaustoihin rinnastettuna.<br />
Hannele Koivunen (2005, 220) kertoo,<br />
että Elias Lönnrot rakensi Mar<strong>ja</strong>tasta <strong>ja</strong><br />
hänen po<strong>ja</strong>staan kertovan runon yhdistäen<br />
Maria-aiheisten runomuotoisten, kalevalamittaisten<br />
keskiaikaisten legendojen, Luo<strong>ja</strong>n<br />
virren, Mataleenan virren, Marketta<br />
<strong>ja</strong> Hannus -runon <strong>ja</strong> Väinämöisen tuomio<br />
-runon aineksia (Koivunen 2005, 220). Oonan<br />
hahmo taas on saanut enemmän Maria<br />
Magdaleenaan, gnostilaiseen Magdalan<br />
Mariaan viittaavia piirteitä.<br />
Rexistä sanotaan, että hän on käpertyneenä<br />
oman napansa ympärille kolmekymmentäkolme<br />
vuotta. Miksi juuri kolmekymmentäkolme<br />
vuotta, jota pidetään<br />
Kristuksen ikänä, eikä kolmekymmentä,<br />
jonka Väinämöinen oli veen emosen kohdussa?<br />
Se, että Oonalla on seksuaalinen<br />
suhde Rexiin <strong>ja</strong> hän synnyttää tyttären,<br />
viittaa taas gnostilaisiin evankeliumeihin,<br />
joiden perusteella on pohdittu Jeesuksen<br />
suhdetta Maria Magdaleenaan. Koivunen<br />
tarkastelee väitöskir<strong>ja</strong>ssaan Filippoksen<br />
evankeliumia, jossa Magdaleenaa kuvataan<br />
Herran kumppaniksi <strong>ja</strong> kerrotaan,<br />
että Kristuksella on tapana suudella Maria<br />
Magdaleenaa usein suulle. Tutki<strong>ja</strong>t ovat<br />
olleet eri mieltä näiden suudelmien laadusta.<br />
Gnostilaisen käsityksen mukaan<br />
Maria Magdaleena oli älykäs opetuslapsi,<br />
jota Kristus rakasti enemmän kuin muita,<br />
mutta joidenkin tutkijoiden mukaan hän oli<br />
Jeesuksen puoliso <strong>ja</strong> varhaisten legendojen<br />
mukaan pakeni Jeesuksen kuoleman jälkeen<br />
maasta <strong>ja</strong> synnytti myöhemmin lapsen. 7<br />
Näin Oonan <strong>ja</strong> Aurooran tarina syvenee.<br />
Nuoressa, omaa identiteettiään etsivässä<br />
Oonassa metaforisoituu naiseuden moneus.<br />
Hänen tarinassaan yhdistyvät Ainon, Mar<strong>ja</strong>tan<br />
<strong>ja</strong> Mataleenan monien merkitysten<br />
kautta naiseuden koko olemus, seksuaalisuus,<br />
voima <strong>ja</strong> viisaus. Oona synnyttää<br />
tyttären, Aurooran, <strong>ja</strong> siirtyy itse syklisessä<br />
kierrossa uuteen vaiheeseen. Tarina on<br />
profetia Suuren Jumalattaren edustaman<br />
utopistisen a<strong>ja</strong>n alkamisesta.<br />
Hyvän <strong>ja</strong> pahan taistelu<br />
Lönnrot rakensi kansallisten haasteiden<br />
innoittamana Kalevalaan maailmantilan,<br />
jossa kaksi kansaa – Kalevan <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong>n<br />
kansa – asettuu vihollisina toisiaan vastaan.<br />
Näin hän sai aikaiseksi ”sellaisen myyttisen<br />
maailmantilan, joka perusteli kansallisen<br />
yhteenkuuluvuuden tunteen tärkeyttä vi-<br />
10<br />
3/10
Change language