1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Katsaus<br />
Jukka Lehtonen<br />
Seksuaalitietoinen koulu vuonna 2025<br />
Seksuaalisuus, sukupuoli <strong>ja</strong> niihin liittyvä<br />
moninaisuus kietoutuvat monin säikein<br />
koulujen arkisiin käytänteisiin. Näin oli<br />
aiemmin, näin on nyt <strong>ja</strong> vastakin. Seksuaalisuuden<br />
eri puolista ollaan tietoisempia 15<br />
vuoden päästä <strong>ja</strong> kouluissa seksuaalisuus on<br />
yhteiskunnallisena <strong>ja</strong> kulttuurisena ilmiönä<br />
merkittävämpi tavoitteiden <strong>ja</strong> toiminnan<br />
kohde kuin nykyään. Tämä hei<strong>ja</strong>stuu kouluyhteisöjen<br />
toimintaperiaatteissa, opettajien<br />
koulutuksessa sekä uusien pedagogisten<br />
ratkaisujen etsimisessä <strong>ja</strong> kehittämisessä.<br />
Tarkastelen kehitystä muutaman heteronormatiivisuuteen<br />
1 sekä seksuaalisuuteen<br />
<strong>ja</strong> sukupuolen moninaisuuteen liittyvän<br />
teeman kautta. Käsittelen kouluväkivaltaa,<br />
opetustavoitteita <strong>ja</strong> pedagogisia ratkaisu<strong>ja</strong>,<br />
koulutusvalinto<strong>ja</strong>, koulujen hyvinvointipalvelu<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> moninaisuuden arvostamisen<br />
hei<strong>ja</strong>stumista siihen, miten lasten, nuorten<br />
<strong>ja</strong> heidän vanhempiensa sekä koulun työntekijöiden<br />
seksuaalisuus otetaan huomioon<br />
koulussa.<br />
Koululaitoksessa on pyritty kasvattamaan<br />
kunnon kansalaisia <strong>ja</strong> tavallisesti<br />
tämä on samalla tarkoittanut sitä, että pojiksi<br />
määritellyistä lapsista on kasvatettu<br />
heteromiehiä <strong>ja</strong> tytöiksi mielletyistä lapsista<br />
heteronaisia (ks. Lehtonen 2010a). Aina<br />
tämä kasvatus ei ole tuottanut tavoiteltua<br />
tulosta, mutta ainakin normit heteroseksuaalisuudesta<br />
sekä odotusten kaltaisesta<br />
sukupuolen tuottamisesta ovat rakentuneet<br />
paalutuksiksi, joihin nuoret ovat kiinnittyneet<br />
rakentaessaan elämäänsä. Tästä<br />
koulutusjärjestelmän valtasuhteistosta <strong>ja</strong><br />
1 0<br />
3/10<br />
arvojärjestyksestä on tavallisesti vaiettu.<br />
Seksuaalisuuden <strong>ja</strong> sukupuolen kirjoa ei<br />
ole tunnistettu <strong>ja</strong> tunnustettu. Seksuaalisuus<br />
on määritelty lähinnä teemaksi, jolta<br />
lapsia <strong>ja</strong> nuoria pitäisi toisaalta suojella, <strong>ja</strong><br />
toisaalta biologiseksi hormonimyrskyksi<br />
murrosiässä, joka selittää automaattisen<br />
heteroseksuaalisuuden. Koulu pyrkii antamaan<br />
nuorille välineitä kohdata luonnolliseksi<br />
hahmottuva murrosikäseksuaalisuus<br />
tarjoamalla abstraktia tietoa ruumiin<br />
muutoksista, kondomiopastusta heteroyhdynnän<br />
varalle <strong>ja</strong> vinkkejä siihen, miten<br />
kohdata parisuhteessa tyttöjen <strong>ja</strong> poikien<br />
erot. Hormoniseksuaalisuus on näin saatu<br />
hallittavaksi <strong>ja</strong> asiallisella tiedolla on <strong>ja</strong>ettu<br />
käsitystä seksuaalisuudesta kauniina <strong>ja</strong><br />
luonnollisena asiana, joka toteutuu naisen<br />
<strong>ja</strong> miehen pysyvässä parisuhteessa. Seksuaalisuudesta<br />
on rakennettu kuva paitsi hetero-<br />
myös aikuis- <strong>ja</strong> parisuhdekeskeiseksi.<br />
Se on kuvattu yksityiseksi asiaksi, jota<br />
selittävät biologiset faktat <strong>ja</strong> psykologiset<br />
kehitysteoriat. Tällainen suppea lähestymistapa<br />
seksuaalisuuteen on riittämätön<br />
eikä perustu tieteellisiin tuloksiin ihmisen<br />
moninaisuudesta. Se ei vastaa lasten,<br />
nuorten <strong>ja</strong> heidän perheidensä tarpeita eikä<br />
anna sopivia välineitä seksualisoituneen<br />
kulttuurin ristiriitatilanteisiin.<br />
Heteronormatiivisuuden<br />
kyseenalaistaminen<br />
Patricia Hill Collins esittää vaiheteorian<br />
siitä, miten koulu huomioi sukupuolen <strong>ja</strong><br />
naiset opetussuunnitelmassa <strong>ja</strong> käytännön<br />
opetuksessa (Hill Collins, 1991, 367-381).<br />
Sovelsin aiemmassa tutkimuksessani hänen<br />
teoriaansa seksuaalivähemmistöjen<br />
(Lehtonen, 1995, 65-66) <strong>ja</strong> heteronormatiivisuuden<br />
näkökulmasta (Lehtonen, 2003).<br />
Heteronormatiivisuuden näkökulmasta<br />
vaiheet koulun kehittymisasteen mukaisesti<br />
ovat seuraavat:<br />
1. Heteronormatiivisuuden läpäisemä koulu,<br />
jossa ei-heteroseksuaalisuutta <strong>ja</strong><br />
sukupuolirajojen rikkomista ei ole<br />
huomioitu <strong>ja</strong> kaikkien edellytetään<br />
mukautuvan heteronormatiivisiin lähtökohtaoletuksiin.<br />
2. Heteronormatiivisuuden läpäisemä koulu,<br />
jossa ei-heteroseksuaalisuutta <strong>ja</strong><br />
sukupuolirajojen rikkomista käsitellään<br />
poikkeavuutena <strong>ja</strong> erikoisuutena<br />
suhteessa luonnolliseen <strong>ja</strong> tavalliseen<br />
heteroseksuaaliseen maskuliinisuuteen<br />
<strong>ja</strong> heteroseksuaaliseen feminiinisyyteen.<br />
3. Heteronormatiivisuuden läpäisemä koulu,<br />
jossa ei-heteroseksuaalisuus <strong>ja</strong> sukupuolirajojen<br />
rikkominen nähdään<br />
vaihtoehtona kuitenkin niin, ettei heteronormatiivisuutta<br />
kritisoida.<br />
4. Heteronormatiivisuuden osittain läpäisemä<br />
koulu, jossa ei-heteroseksuaalisuus<br />
<strong>ja</strong> sukupuolirajojen rikkominen on<br />
näkyvää <strong>ja</strong> arvostettua kuten myös<br />
heteroseksuaalisuus <strong>ja</strong> heteroseksuaalinen<br />
maskuliinisuus <strong>ja</strong> heteroseksuaalinen<br />
feminiinisyys. Perinteiset<br />
valta-asetelmat menettävät tällöin<br />
merkitystään.<br />
5. Heteronormatiivisuuteen kriittisesti suhtautuva<br />
koulu, jossa opiskelijoiden,<br />
opettajien <strong>ja</strong> koulun ulkopuolinen moninaisuus<br />
tunnustetaan <strong>ja</strong> huomioidaan<br />
eri tasoilla, <strong>ja</strong> jossa pyritään aktiivisesti<br />
eroon heteronormatiivisuudesta <strong>ja</strong> sen<br />
aiheuttamista ongelmista.<br />
Esitin vuonna 2003 väitöskir<strong>ja</strong>tutkimuksessani,<br />
että suurin osa suomalaisista<br />
kouluista on vaiheessa kaksi <strong>ja</strong> kolme,<br />
jolloin heteronormatiivisuuden läpäisemässä<br />
koulukulttuurissa on vain pieniä<br />
säröjä muistuttamassa siitä, etteivät kaikki<br />
ihmiset toteuta odotettua heteroseksuaalista<br />
maskuliinisuutta tai heteroseksuaalista<br />
feminiinisyyttä (Lehtonen, 2003). Olen<br />
edelleen samaa mieltä. Koulujen <strong>ja</strong> koulun<br />
sisäisten ryhmien tai yksittäisten opettajien<br />
<strong>ja</strong> opiskelijoiden välisiä ero<strong>ja</strong> ei voi liiaksi<br />
korostaa, mutta vain harvoissa kouluissa<br />
on pyritty aktiivisesti uudistamaan yhteisiä<br />
käytäntöjä normikriittisemmiksi. Vaiheisiin<br />
neljä <strong>ja</strong> viisi vaaditaan koko koulun<br />
kulttuurin läpäisevää toimintaohjelmaa<br />
<strong>ja</strong> kaikkien koulun toimijoiden aktiivista<br />
osallistumista muutosprosessiin. Uskon,<br />
että vuonna 2025 suurehko osa kouluista<br />
<strong>ja</strong> oppilaitoksista on edennyt vaiheisiin<br />
neljä <strong>ja</strong> viisi.<br />
Dennis Sumara <strong>ja</strong> Brent Davies (1998,<br />
214-218) yrittivät rakentaa uudenlaista<br />
opetussuunnitelmaa, joka kyseenalaistaisi<br />
heteronormatiiviset lähtökohdat, <strong>ja</strong><br />
he puhuvat siitä käsitteellä queer-opetussuunnitelma<br />
(Queer Curriculum). He<br />
hahmottelevat lähtökohtia queer-opetussuunnitelmalle<br />
<strong>ja</strong> esittelevät ideoita, joita<br />
olen mukaillut suomalaiseen kontekstiin<br />
sopivammaksi. Näiden melko yleisluonteisten<br />
periaatteiden omaksuminen koulu-<br />
<strong>ja</strong> opetuskäytänteiden tasolla tekisi<br />
mahdolliseksi heteronormatiivisuuden<br />
purkamisen. Ensinnäkään seksuaalisuutta<br />
ei pidä käsitellä opetussuunnitelmassa<br />
niinkään yhtenä erityisalana tai tietämisen<br />
kohteena vaan pikemminkin tietämisen<br />
tapana. Seksuaalisuus <strong>ja</strong> sukupuoli pitää<br />
ymmärtää liittyvänä kaikkeen tietämiseen.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an että keskityttäisiin lesbo-,<br />
homo,- bi- tai trans-identiteetteihin, tulisi<br />
huomio kiinnittää heteroseksuaalisuutta <strong>ja</strong><br />
sukupuolta normittavaan a<strong>ja</strong>ttelumalliin,<br />
jonka ympärille sijoittuvat moninaiset halut<br />
<strong>ja</strong> nautinnot pitäisi tehdä näkyviksi. Näin<br />
1 1<br />
3/10
Change language