1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Useissa Euroopan maissa 2000-luvulla<br />
syntyneistä lapsista noin puolen ennustetaan<br />
saavuttavan aikanaan sadan vuoden<br />
iän (Christensen ym. 2009).<br />
Väestörakenteen muutoksella on vaikutuksensa<br />
yhteiskuntaan monella eri tasolla.<br />
Taloudellisten <strong>ja</strong> yhteiskuntapoliittisten<br />
seurausten lisäksi väestön vanheneminen<br />
muuttaa myös tapaa jolla vanheneminen<br />
<strong>ja</strong> vanhuus näyttäytyvät yhteiskunnassa.<br />
Väestörakenteen muutos ei kuitenkaan kosketa<br />
vain ikääntyneen väestön määrää vaan<br />
myös sen koostumusta. Tulevaisuuden<br />
vanhusväestö ei ole kaikilta osin laadullisesti<br />
samanlaista kuin olemme tähän asti<br />
tottuneet olettamaan. Yksi tärkeimmistä<br />
laadullisista muutoksista on sukupuoli<strong>ja</strong>kauman<br />
muuttuminen.<br />
Suomessa vanheneminen <strong>ja</strong> vanhuus ovat<br />
näihin päiviin asti määrittyneet niin arkielämän<br />
käytännöissä, mediajulkisuudessa<br />
kuin tieteellisessä tutkimuksessakin paljolti<br />
naisten kautta. Vanhenemisen kielellisiä<br />
kuvauksia hallitsevat ”mummottuneet”<br />
ilmaisut. Arkipuheessa vilisee viittauksia<br />
mummon mökkiin, mummon markkaan <strong>ja</strong><br />
mummon muusiin. Myös vanhuuden kuvia<br />
tiedotusvälineissä hallitsevat vanhat naiset<br />
(Vakimo 2001) <strong>ja</strong> miesten vanhenemisesta<br />
on vain harvo<strong>ja</strong> esimerkkejä tutkimuksessa<br />
(esim. Hänninen 2006, Tiihonen 2007).<br />
Vanhenemisen tutkimuksen <strong>ja</strong> julkisuuden<br />
kuvien painottuminen naisiin selittyy pitkälti<br />
demografisilla seikoilla. Ikääntyneitä<br />
naisia on ollut merkittävästi ikääntyneitä<br />
miehiä enemmän, erityisesti yli 75-vuotiaissa.<br />
Vuoden 2009 tilastojen mukaan 75-vuotiaista<br />
<strong>ja</strong> sitä vanhemmista 65 prosenttia oli<br />
naisia. Ennusteiden mukaan miesten osuus<br />
yli 75-vuotiaista on kuitenkin kasvamassa.<br />
Vuonna 2020 miehiä arvioidaan olevan 75<br />
vuotta täyttäneistä jo 40 prosenttia <strong>ja</strong> vuonna<br />
2040 42 prosenttia. (Tilastokeskus 2010.)<br />
Sukupuolten eliniän odotteiden tasoittuessa<br />
vanheneminen <strong>ja</strong> vanhuus eivät tulevaisuu-<br />
dessa kategorisoidu naisia koskevana asiana<br />
samassa määrin kuin nykyisin.<br />
Väestön vanhenemista on viime vuosina<br />
käsitelty paljon tiedostusvälineissä <strong>ja</strong><br />
muussa julkisessa keskustelussa erityisesti<br />
sen kansantaloudelle <strong>ja</strong> palvelujärjestelmälle<br />
tuottamien paineiden kannalta (ns.<br />
taakkatulkinta, Karisto 2008). On puhuttu<br />
eläkepommista <strong>ja</strong> siitä miten sukupolvien<br />
välinen solidaarisuus joutuu koetukselle<br />
kasvavan huoltosuhteen myötä. Tulevaisuuden<br />
vanho<strong>ja</strong> on käsitelty yhtenäisenä<br />
yhteiskunnan normaalia toimintaa uhkaavana<br />
massana. Ehkä juuri tämän vuoksi<br />
tulevaisuuden ikääntynyttä väestöä ei ole<br />
juurikaan pohdittu sen sisäisen heterogeenisyyden,<br />
esimerkiksi sukupuolen, kannalta.<br />
Tulevaisuudessa vanhojen miesten<br />
osuuden kasvu muuttaa kuitenkin monia<br />
arkisia käytäntöjä, <strong>ja</strong> sillä on vaikutuksensa<br />
myös yhteiskuntapolitiikkaan. Seuraavina<br />
vuosikymmeninä vanho<strong>ja</strong> ihmisiä ei voida<br />
pitää vain sukupuolettomina vanhoina,<br />
vaan entistä enemmän vanhoina naisina<br />
<strong>ja</strong> miehinä.<br />
Mitä vanhojen miesten määrän<br />
kasvu muuttaa yhteiskunnassa?<br />
Tulevaisuuden Suomessa on entistä<br />
enemmän vanho<strong>ja</strong> miehiä. Tämän vuoksi<br />
yksinäisten leskinaisten si<strong>ja</strong>sta ikääntynyt<br />
väestö koostuu yhä useammin vanhoista<br />
pariskunnista. Tällä on vaikutuksensa<br />
muun muassa palveluiden järjestämiseen.<br />
Esimerkiksi palvelutaloissa on tulevaisuudessa<br />
asukkaina yhä useammin vanho<strong>ja</strong><br />
pariskuntia. Näille pariskunnille eivät<br />
nykyiset yksiöt välttämättä enää riitä, varsinkin<br />
kun tulevaisuuden ikääntyneet ovat<br />
kertyneen varallisuutensa myötä tottuneet<br />
asumaan aiempia sukupolvia väljemmin.<br />
30 neliöön yhdistetyn makuuhuone-keittiöolohuoneen<br />
si<strong>ja</strong>sta tulevat palvelutalojen<br />
asukkaina olevat pariskunnat voivat hyvinkin<br />
pitää selviönä, että asuvat vanhoinakin<br />
huomattavasti tilavammissa asunnoissa,<br />
joissa tilat on <strong>ja</strong>ettu erilaisten arkielämän<br />
toimintojen mukaan. Kun huoneistokohtainen<br />
sauna on viime vuosikymmeninä<br />
tullut uudisrakentamisessa itsestään selväksi<br />
asunnon osaksi, on vaikeaa kuvitella,<br />
että tulevaisuuden ikäihmiset haluaisivat<br />
palvelutaloissa asuessaan luopua yhteisistä<br />
säännöllisistä saunahetkistä, jonka<br />
a<strong>ja</strong>nkohdan he itse päättävät. Tällä tavoin<br />
vanhojen pariskuntien yleistyminen saattaa<br />
vaatia Suomeen syntyneen palveluasuntoverkon<br />
uudenaikaistamista.<br />
Vanhojen pariskuntien määrän kasvu<br />
vaikuttaa myös siihen, kuinka <strong>ja</strong> millaisena<br />
ikääntyneiden seksuaalisuus näyttäytyy<br />
yhteiskunnassa. Vaikka a<strong>ja</strong>tus Viagran<br />
voimalla aktiivista seksielämää ylläpitävistä<br />
ikämiehistä saattaa vielä vaikuttaa<br />
huvittavalta, on selvää, että seksuaalinen<br />
aktiivisuus ei tulevaisuudessa enää rajoitu<br />
nuoriin <strong>ja</strong> työikäisiin, eikä edes ns.<br />
nuoriin eläkeläisiin. Paitsi että seksuaalinen<br />
aktiivisuus oletettavasti <strong>ja</strong>tkuu yhä<br />
pidempään terveyden <strong>ja</strong> toimintakykyisyyden<br />
säilymisen myötä, ikääntyneiden<br />
seksuaalisuus myös tulee eri tavoin esiin<br />
yhteiskunnassa nykyistä enemmän. Kun<br />
1960-luvun seksuaalisen vapautumisen<br />
jälkeen aikuisuutensa eläneet ovat vanho<strong>ja</strong>,<br />
he eivät välttämättä suostu siinäkään iässä<br />
toimimaan kategorisen ”ikätapaisesti” kieltämällä<br />
tai piilottamalla seksuaalisuutensa.<br />
Tottuneina tietotekniikan käyttäjinä myös<br />
yli 75-vuotiaat saattavat etsiä tulevaisuudessa<br />
itselleen väliaikaista tai pysyvää<br />
seuraa erilaisista gerodeitti tai -chat –palveluista.<br />
Vaikka tällä hetkellä monia ikäihmisille<br />
suunnattu<strong>ja</strong> tuotteita mainostetaan<br />
häveliäästi visualisoimalla asiakaskunta<br />
todellista nuoremmaksi (ks. Karisto 2004),<br />
on todennäköistä, että jossakin vaiheessa<br />
ikääntyneille ryhdytään kehittämään nykyistä<br />
merkittävästi enemmän palvelu<strong>ja</strong>.<br />
Tästä kasvavasta asiakassegmentistä ha-<br />
lunnevat hyötyä myös erilaisten eroottisten<br />
palveluiden tuotta<strong>ja</strong>t. Myös pariskunnille<br />
ryhdytään luultavasti markkinoimaan erilaisia<br />
lemmenlomia <strong>ja</strong> muita palveluita,<br />
jotka nykyistä selvemmin artikuloivat seksuaalisuutta<br />
vanhuudessa.<br />
Tulevaisuuden ikääntyneet ovat kasvaneet<br />
aiempia sukupolvia arvoiltaan selvästi<br />
monimuotoisemmassa <strong>ja</strong> sallivammassa<br />
yhteiskunnassa, mikä näkynee erityisesti<br />
suhteessa seksuaalisuuteen, parisuhteeseen<br />
<strong>ja</strong> perheeseen. Seksuaalisuutta koskevien<br />
<strong>ja</strong> sitä säätelevien arvojen <strong>ja</strong> normien liberalisoituminen<br />
tuo näkyviin myös ei-heteroseksuaalisuuden<br />
<strong>ja</strong> ei-heteropariskunnat<br />
osana vanhuutta. Siinä missä aiempien<br />
sukupolvien elämä kietoutui vankasti ydinperheen<br />
ympärille, <strong>ja</strong>tkossa perhemalleissa<br />
on enemmän vaihtelua. Parinmuodostus <strong>ja</strong><br />
avioituminen myöhemmällä iällä yleistyy<br />
kuten myös parisuhteet, joissa ei <strong>ja</strong>eta<br />
samaa taloutta (ns. LAT-suhteet), <strong>ja</strong> joissa<br />
sitoutumisen aste ei noudattele perinteisten<br />
parisuhteiden kaavaa <strong>ja</strong> mittareita. Tämä<br />
muuttaa paitsi a<strong>ja</strong>tusta ydinperheestä myös<br />
käsityksiä sukupolvien välisistä suhteista<br />
<strong>ja</strong> isovanhemmuudesta. Biologisen isovanhemmuuden<br />
rinnalle tulee joustavampia<br />
ylisukupolvisia suhteita. Kuvaavaa tilanteen<br />
uutuudesta on se, ettei mummo- <strong>ja</strong><br />
pappapuolille ole olemassa vakiintunutta<br />
sanastoa.<br />
Vanhenevien sukupolvien elämänkäytännöt<br />
muuttavat kulttuurista ymmärrystä<br />
seksuaalisuudesta, joka vanhuuden osalta<br />
on ollut monissa länsimaissa rajoittunut.<br />
Samalla sillä on perustavia vaikutuksia<br />
yhteiskunnan perusinstituutioihin. Tämä<br />
kuvastaa sitä, että tulevaisuuden vanhojen<br />
elämät eroavat merkittävästi siitä mitä<br />
olemme tottuneet a<strong>ja</strong>ttelemaan vanhuudesta.<br />
Seksuaalisuudesta <strong>ja</strong> ruumiillisuudesta<br />
puhuttaessa on myös syytä pohtia sitä,<br />
millaisia vaikutuksia vanhojen miesten<br />
määrän kasvulla on kulttuurissa vallitseviin<br />
3/10 3/10
Change language