1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org

Taulukko 2. Tietotekniikan liiton (TTL:n) jäsenmäärä ja sukupuolijako (TTL 1998;
TTL 2010).
teemiset virat; naisten osuus akateemisten
virkojen haltijoista – varsinkin professuureista
– on huomattavasti pienempi kuin
heidän osuutensa suoritetuista tohtorin
tutkinnoista (Tiainen 2006).
Heikot signaalit
Käytännössä tulevaisuus ei useinkaan
toteudu kehitystrendin mukaisena, vaan
ympäröivän tilanteen muutokset vaikuttavat
toteutumaan. Tulossa olevia muutoksia
pyritään ennakoimaan tunnistamalla ilmiön
kannalta relevantteja heikkoja signaaleja.
Olen tunnistanut kaksi mahdollista muutosta,
jotka voisivat lisätä naisten osuutta
IT-ammattilaisista.
Ensimmäinen heikko signaali on esimerkit
IT-alan menestyjänaisista. Australialaisessa
tutkimuksessa kuvataan kymmenen
IT-alalla menestyvän naisen toimintastrategiaa.
He saavat etua hyvistä sosiaalisista
taidoistaan ja rakentavat toimivan verkoston.
Menestymisen edellytyksenä on, että
he ovat onnistuneet tasapainottamaan työn
ja perheen. (Pringle et al. 2000.) Nämä
naiset ovat esimerkkejä, jotka rikkovat
stereotyyppistä kuvaa IT-osaajasta; he eivät
ole miehiä eivätkä he pyri toimimaan
miesmäisesti, vaan heidän tapauksessaan
naiseus ja äitiys on mahdollista yhdistää
IT-osaamiseen.
Toinen heikko signaali on mahdollinen
muutos IT-puheessa. IT-ammattilaisuus on
määrittynyt tekniikan osaamisen kautta. Se
tarkoittaa, että tekniikan kehittyminen on
itseisarvoisesti tavoiteltavaa ja laitteisiin
sisältyviin kaikkiin mahdollisuuksiin on
tutustuttava (Davidson et al. 2001) – ja
11
3/10
jäsenmäärä naisten osuus miesten osuus
vuosi 1998 14 000 24 % 76 %
vuosi 2010 16 000 29 % 71 %
tämä tulee esille myös siinä, miten ITammattilaiset
puhuvat työnsä ja alansa
tulevaisuudesta (Tiainen 2009). Nyt on
nähtävissä puhetta, jossa itse teknisen välineen
ominaisuuksien asemasta keskiöön
nousee välineen hyöty käyttäjille (esim.
Tuuva-Hongisto et al. 2006).
Mikäli tapahtuu muutosta toiminnan
päämäärissä ja relevantista osaamisessa,
tulee tilaa myös toisenlaiselle IT-asiantuntijuudelle.
Jo aiemmin tämän kaltaista
ammattilaisuutta on ollut; esimerkiksi uusien
toimintatapojen luomista asiakkaiden
tarpeiden määrittelyyn (Vehviläinen 1994).
Kuitenkin se on määrittynyt IT-asiantuntijuuden
reuna-alueelle tai sen ulkopuolelle.
Jos tulevaisuudessa tällaisen toiminnan katsotaan
kuuluvan IT-asiantuntijan osaamisalueeseen,
naisten toimintatila on aiempaa
suurempaa ja silloin ala näyttäytyy naisille
aiempaa kiinnostavampana.
Loppukeskustelu
Tietotekniikan käyttöalueet ovat laajentuneet
voimakkaasti tietotekniikan
60-vuotisen historian aikana. Samalla ITammattien
kirjo ja IT-ammattilaisten määrä
on moninkertaistunut. Kuitenkin naisten
osuus IT-ammattilaisista on säilynyt yhtä
vähäisenä kuin aiemmin (osuus on 20-30
%). Kun tarkastellaan IT-ammattilaisten
sukupuolijakaumaa, niin se on ollut
samanlainen 1970-luvulta nykypäivään.
Tämän kehitystrendin jatkumo ennustaa,
että nykyinen vinouma säilyy myös tulevaisuudessa.
IT-alan miehisyys näkyy työntekijöiden
sukupuolijakaumassa. Lisäksi se näkyy
myös stereotyyppisenä ajatteluna, jossa
aiemmat uskomukset ja luokittelun perustat
määräävät, mitä ympäröivästä maailmasta
havaitaan. Uskomuksena on, että IT-osaajat
ovat miehiä. Tämän uskomuksen taustalla
on sekä tekniikan että asiantuntijuuden
linkittyminen maskuliinisuuteen.
Jotta nykyinen tilanne ei jatkuisi tulevaisuudessa,
tarvitaan poikkeaman aiheuttava
muutos ympäristössä. Mahdollista muu-
Lähteet
Bereiter Carl and Scardamalia Marlene (1993): Surpassing
Ourselves; An Inquiry into the Nature and Implications
of Expertise. Peru, Illinois, USA: Open Court.
Camp T. (1997): The Incredible Shrinking Pipeline, Comm
ACM 40(10): 103-110.
van Dam A. (1997): Post-WIMP User Interfaces, Communications
of the ACM, 40(2): 63-67.
Davidson A.L., Schofield J., & Stock J. (2001): Professional
cultures and collaborative efforts: A case study of
technologists and educators working for change. The
Information Society, 17, 21-32.
Gürer D.W. (1995): Pioneering Women In Computer
Science, Comm ACM 38(1):45-54.
Harding Sandra (1986): The Science Question in Feminism.
New York: Cornell University Press.
Kolehmainen Sirpa (1999): Naisten ja miesten työt: Työmarkkinoiden
segregoituminen Suomessa 1970-1990.
Tilastokeskus, tutkimuksia 227.
Kuosa Tarja (1999): Technology, Human, and Society
Centred Visions of the Future of Technology. AI &
Society 13: 176-192.
Lie Merete (1995): Technology and Masculinity: The
Case of Computer, European J. of Women’s Studies,
2(3), pp. 379-394.
Nieminen-Sundell Riitta (2003): Tietokonepoika – kuinka
tuotetaan sukupuolittuneita käytäntöjä, koneita ja
ihmisiä. Kirjassa S. Talja ja S. Tuuva (Toim.) Tietotekniikkasuhteet,
kulttuurinen näkökulma. Suomalaisen
kirjallisuuden seura, Hakapaino, Helsinki, ss. 41-55.
Pringle Rosemary, Nielsen Sue, von Hellens Liisa, Greenhill
Anita, and Parfitt Lynne (2000): Net Gains, Success
Strategies of Professional Women in IT. In E. Balka
& R. Smith (Eds.) Proceedings of IFIP TC9 WG9.1
Seventh International Conference Women, Work and
Computerization. June 8-11, 2000 Vancouver, British
Columbia, Canada. Kluwer Academic Publishers.
pp. 26-33.
tosta ennakoivina heikkoina signaaleina
olen tunnistanut IT-alan menestyjänaisten
toimintastrategiat ja tietotekniikkaa koskevan
puheen muuttumisen teknologiakeskeisestä
kohti käyttötilanteita. Näihin
molempiin sisältyy muutos IT-ammattilaisen
asiantuntijuusalueissa. Tämä muutos
avartaa osaamisaluetta ja parantaa naisten
toimintamahdollisuuksia.
Raskin J. (1997): Looking for a Human Interface: Will
Computers Ever Become Easy to Use? Communications
of the ACM, 40(2): 98-101.
Tiainen Tarja (2006): Constructing Gender Bias in Computer
Science, In EM Trauth (Ed.), Encyclopedia
of Gender and Information Technology. Idea Group
Reference, London, UK. pp. 135-140.
Tiainen Tarja (2009): Information Systems Specialist
Predispositions – Technology-Centricity and Masculinity.
LAB Lambert Academic Publishing. Köln. 103
p. 978-3-8383-0141-9.
TTL (1998): Tietotekniikan liitto ry, Tietoja jäsenistöstä,
http://www.ttlry.fi/ (11.7.2000).
TTL (2010): Tietotekniikan liitto, http://www.ttlry.fi/
(10.6.2010).
Tuuva-Hongisto Sari, Talsi Noora ja Uotinen Johanna
(2006): Hei ihmistä varten! Teknologiapolitiikka,
kansalaislähtöisyys ja arki. Suomen kansatietouden
tutkijain seura. Gummerus, Vaajakoski. 125 s.
Vehviläinen Marja (1994): Living Through the Bounderies
of Information Systems Extertise - a Work History of
Finnish Woman System Developer. In A. Adam & J.
Emms & E. Green & J. Owen (Eds.) Proceedings of
the IFIP TC9 WG9.1 Fifth International Conference
on Women, Work and Computerization: Breaking New
Boundaries - Building New Forms, Manchester, U.K.
2-5.6.1994. Amsterdam: Elsevier, pp. 107-120.
Vehviläinen Marja (1999): Gender and Computing in
Retrospect: The Case of Finland, IEEE Annals of the
History of Computing, 21(2), pp. 44-51.
Vehviläinen Marja (2002): Tekninen nationalismi, kirjassa
T. Gordon, K. Komulainen ja K. Lempiäinen (Toim.),
Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli, Vastapaino,
Tampere, ss. 211-229.
11
3/10