1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
holliskuvan perusteella” (Karkama 2008,<br />
143). Sankareissa tällaista selkeää erottelua<br />
kahteen eri kansaan ei ole, mutta ero on<br />
tulkittavissa toisaalta kovempien maskuliinisten<br />
<strong>ja</strong> pehmeämpien feminiinisten<br />
arvojen, toisaalta valtaa palvelevan tieteen<br />
(kovan teknologian) <strong>ja</strong> kulttuurin väliseksi.<br />
Kalevalan keskeinen aihe, jota on yleisesti<br />
pidetty allegoriana hyvän <strong>ja</strong> pahan välisestä<br />
taistelusta, muuttuu Sankareissa eettiseksi<br />
arvotaisteluksi kulttuuristen <strong>ja</strong> teknologisten<br />
pyrkimysten välillä. Ryhmien välillä on<br />
tosin havaittavissa tietynlaista liukumista<br />
(Tästä hyvänä esimerkkinä Ile – Kalevalan<br />
Ilmarisen vastine – kulttuuria edustavana<br />
muusikkona <strong>ja</strong> tiedettä edustavana it-asiantunti<strong>ja</strong>na),<br />
mutta perusasetelma säilyy:<br />
kulttuuria <strong>ja</strong> kovaa teknologiaa edustavat<br />
henkilöhahmot <strong>ja</strong>kautuvat omiin ryhmiinsä<br />
samoin kuin Kalevalassa Poh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Kalevan<br />
kansa ovat erillisiä. Ja vaikka voitta<strong>ja</strong>a ei<br />
selkeästi voidakaan osoittaa, Sankareissa<br />
– aivan kuten myös Kalevalassa – esitetään<br />
profetia (vrt. Karkama 2008, 166) paremmasta<br />
tulevaisuudesta.<br />
Samoin kuin Kalevalassa, myös Sankareissa<br />
käydään taistelua rikkauksia <strong>ja</strong>uhavan<br />
ihmemyllyn omistamisesta. Rouva<br />
Alakorkeen epäilyttävät toimet peittyvät<br />
hermoparantola Sariolan julkisivun taakse.<br />
Parantolassa tehdään omaisten hylkäämille<br />
potilaille tieteellisiä kokeita, joiden tarkoituksena<br />
on kehittää ”aivosähkökäyrien<br />
manipulaatioon <strong>ja</strong> aivojen magneettikentän<br />
osa-antennina käyttämiseen” (Sinisalo<br />
2003, 363) perustuvaa signaaliprosessoria.<br />
Sampo on muuttunut Sinisalon parodisessa<br />
käsittelyssä valtaa ahnehtivan rouva Alakorkeen<br />
himoitsemaksi vallan välineeksi,<br />
jolla hän pystyisi hallitsemaan koko maailmaa<br />
<strong>ja</strong> tarpeen tullen myös tuhoamaan<br />
sen. Kalevalassa käytetään yliluonnollisia<br />
voimia, Sankareissa teknologiaa yhtäläisten<br />
tarkoitusperien saavuttamiseksi. Itse<br />
sampo on sekä Kalevalassa että Sankareissa<br />
10<br />
3/10<br />
teknologisen kehityksen huippusaavutus<br />
(vrt. Hakamies 1999, 82), jota tavoitellaan<br />
Sankareissa teknologian välinein, kun taas<br />
Kalevalassa Sampoon liittyvissä toimissa<br />
käytetään yliluonnollisia voimia.<br />
Toivo paremmasta<br />
Sankarit näyttäytyy allegoriana siirtymisestä<br />
vanhasta järjestyksestä uuteen: se<br />
välittää utooppisen tulevaisuudenkuvan<br />
maailmasta, joka on muuttumassa. Tästä<br />
muutoksesta Auroora kirjoittaa isälleen:<br />
”se maailma on tästedes minun, <strong>ja</strong> se toimii<br />
minun ehdoillani” (Sinisalo 2003, 395). Aurooran<br />
– Ainon, Mar<strong>ja</strong>tan, Neitsyt Marian<br />
<strong>ja</strong> Maria Magdaleenan tyttären – edustama<br />
tulevaisuuden maailma muistuttaa Joanna<br />
Russin romaanissaan The Female Man<br />
kuvaamaa yhteiskuntaa, jossa ei tarvita<br />
feminismejä, koska niiden ideat ovat jo<br />
osa romaanissa kuvatun yhteiskunnan<br />
rakennetta (Lefanu 1989, 178).<br />
Sankareissa ilmenevä siirtymä utopiasta<br />
dystopiaan <strong>ja</strong> takaisin on kaksi<strong>ja</strong>koisuudessaan<br />
scifille tyypillistä. Hirsjärvi (2009,<br />
22) huomauttaa, että scifi on luonteeltaan<br />
dystooppista, mutta ”poh<strong>ja</strong>utuu myös vahvan<br />
kehitysoptimistiseen <strong>ja</strong> utopistiseen<br />
näkemykseen tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan<br />
ongelmia”. Tämä pätee myös<br />
Sankareista lopulta välittyvään kuvaan,<br />
vaikka sen selkeästi kriittinen ote antaa<br />
kerronnan edetessä ajoittain hyvinkin pessimistisen<br />
kuvan maailmamme tilasta <strong>ja</strong><br />
suunnasta, johon valittu tie mahdollisesti<br />
voi johtaa. Sankareissa käsitellään henkilöhahmojen<br />
tarinoiden välityksellä teemo<strong>ja</strong>,<br />
jotka ovat aiheuttaneet pelkoa erityisesti<br />
parina viime vuosikymmenenä. 8 Pelon voimakkuus<br />
johtuu ennen kaikkea tiedonkulun<br />
kiihtyneestä nopeudesta. Toisaalta tieto on<br />
valtaa, <strong>ja</strong> teknologian kehityksellä on myös<br />
positiiviset puolensa.<br />
Sankareita voi lukea allegoriana samoin<br />
kuin Kalevalaakin. Karkaman mukaan Ka-<br />
levala voidaan tulkita myös allegoriaksi,<br />
”joka esittää myyttisen kertomuksen historiallisesta<br />
<strong>ja</strong> yhteiskunnallisesta kehityksestä”<br />
(Karkama 2008, 165–166). Hän seuraa<br />
tässä Lönnrotin käsitystä, jonka mukaan<br />
mytologiassa hei<strong>ja</strong>stuvat yhteiskunnalliset<br />
valtasuhteet <strong>ja</strong> yhteiskunnallinen tilanne<br />
yleensä (Karkama 2008, 165). Lönnrot<br />
ei kuitenkaan ymmärtänyt allegorisuutta<br />
samalla tavalla kuin monet muut tutki<strong>ja</strong>t:<br />
esimerkiksi Kalevan <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong>n kansojen<br />
välistä sotaa on pidetty hyvän <strong>ja</strong> pahan<br />
taistelun allegoriana, mutta Lönnrot itse<br />
näki siinä allegorisena kuvana sen, miten<br />
kulttuurien <strong>ja</strong> sivistyksen muodot seuraavat<br />
toisiaan <strong>ja</strong> miten uskonnon kehityksessä<br />
voidaan nähdä miten muinainen usko sulautuu<br />
uusiin uskonnon kehitysvaiheisiin eli<br />
se, millä tavalla kansanomaisesta uskosta<br />
Lähteet<br />
Apo, Satu 1995, Naisen väki. Tutkimuksia suomalaisten<br />
kansanomaisesta kulttuurista <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ttelusta. Helsinki:<br />
Hanki <strong>ja</strong> jää.<br />
Attebury, Brian 2002, Decoding Gender in Science Fiction.<br />
New York and London: Routledge.<br />
Baignent, Michael, Leigh, Richard & Lincoln, Henry 2005,<br />
Pyhä veri, Pyhä Graal. Suom. T. Haarala. (Alkup. The Holy<br />
Blood and the Holy Grail. 1982.) Helsinki: Bazar.<br />
Barr, Marleen & Smith, Nicholas D. (toim.) 1983, women<br />
and Utopia. Critical Interpretations. Lanham – New York<br />
– Lanham: University Press of America.<br />
Blomberg, Kristian, Hirsjärvi, Irma & Kovala, Urpo (toim.),<br />
Fantasian monet maailmat. Helsinki: BTJ Kir<strong>ja</strong>stopalvelu<br />
Oy.<br />
Hakamies, Pekka 1999, Ilmarinen <strong>ja</strong> kansanomaiset teknoutopiat.<br />
Teoksessa U. Piela, S. Knuuttila & T. Kupiainen<br />
(toim.), Kalevalan hyvät <strong>ja</strong> hävyttömät. Suomalaisen<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuuden Seuran Toimituksia 746. Helsinki: SKS.<br />
79–92.<br />
Heininen, Lassi Strand, Kari & Taulavuori, Kari (toim.)<br />
2005, Northern Dimensions and Environments. Northern<br />
Sciences Review. Thule Institute, University of Oulu.<br />
Hirsjärvi, Irma 2009, Faniuden siirtymiä. Suomalaisen<br />
science fiction -fandomin verkostot. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen<br />
julkaisu<strong>ja</strong> 98. Jyväskylän yliopisto.<br />
Jokinen, Arto 2003a, Miten miestä merkitään? Johdanto<br />
maskuliinisuuden teoriaan <strong>ja</strong> kulttuuriseen tekstintutkimukseen.<br />
Teoksessa A. Jokinen (toim.), Yhdestä puusta.<br />
Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa.<br />
Tampere University Press. 7–13.<br />
Jokinen, Arto (toim.) 2003b, Yhdestä puusta. Maskuliinisuuksien<br />
rakentuminen populaarikulttuureissa. Tampere<br />
University Press.<br />
<strong>Kailo</strong>, <strong>Kaarina</strong> 1987, Emil Peta<strong>ja</strong>'s Star Mill or the Sampo's<br />
Shifted Axis. Ural-Altaische Jahrbücher/Ural-Altaic<br />
Yearbook. Vol. 59. Bloomington, Indiana: Eurolingua.<br />
107-117.<br />
<strong>Kailo</strong>, <strong>Kaarina</strong> 2000, Monoculture, Gender and Nationalism:<br />
siirrytään kristinuskoon (Karkama 2008,<br />
166). Sankarit viittaa samalla tavalla myös<br />
itsensä ulkopuolelle, vaikka nyt ei siirrytäkään<br />
enää kristinuskoon vaan johonkin<br />
uuteen maailmanjärjestykseen. Äärimmäisin<br />
keinoin <strong>ja</strong> väärin perustein muutosta ei<br />
kuitenkaan voi syntyä. On siirryttävä vanhasta<br />
”sankaria<strong>ja</strong>sta” uuteen tasa-arvoiseen,<br />
pehmeitä arvo<strong>ja</strong> edustavaan maailmanjärjestykseen.<br />
Sariolan kyberneettinen tila on<br />
dystooppinen kauhukuva, joka puretaan<br />
romaanin lopussa: tapahtuu positiivinen<br />
käänne pois koko yhteiskuntaa uhkaavasta<br />
tuhosta. Loppuratkaisu antaa uutta toivoa<br />
<strong>ja</strong> esittää utopistisen tulevaisuudenkuvan:<br />
on syntynyt uuden a<strong>ja</strong>n airut, uusia sano<strong>ja</strong><br />
laulava, taivaan kannen takaa maailmaamme<br />
pudonnut jumalatar, Ataentsic.<br />
Kalevala as a Tool of Acculturation. Teoksessa R. Räsänen<br />
& V. Sunnari (toim.), Ethical Challenges for Teacher<br />
Education and Teaching. Special Focus on Gender and<br />
Multicultural Issues. Acta Univ. Oul. 13-37.<br />
<strong>Kailo</strong>, <strong>Kaarina</strong> 2002, Sukupuoli, teknologia <strong>ja</strong> valta. Nais- <strong>ja</strong><br />
miesrepresentaatiot Kalevalasta Ööpiseen. Teoksessa<br />
R. Smeds, K. Kauppinen, K. Yrjänheikki & A. Valtonen<br />
(toim.), Tieto <strong>ja</strong> tekniikka. Missä Nainen? Tekniikan<br />
Akateemisten liitto TEK. 241-259.<br />
<strong>Kailo</strong>, <strong>Kaarina</strong>. 2005, Mythic Women of the North. Between<br />
Reality and Fantasy.Teoksessa L. Heininen, K. Strand<br />
& K. Taulavuori (toim.), Northern Dimensions and Environments.<br />
Northern Sciences Review. Thule Institute,<br />
University of Oulu. l73-223.<br />
Kalevala, 1849. Helsinki: SKS.<br />
Karkama, Pertti 2008, Kalevala <strong>ja</strong> kansallisuusaate. Teoksessa<br />
U. Piela, S. Knuuttila & P. Laaksonen (toim.), Kalevalan<br />
kulttuurihistoria. Suomen Kir<strong>ja</strong>llisuuden Seuran<br />
toimituksia 1179, Tiede. Helsinki: SKS. 124–169.<br />
Koivunen, Anu 2003, Performative Histories, Foundational<br />
Fictions. Gender and Sexuality in Niskavuori Films.<br />
Helsinki: Finnish Literature Society.<br />
Koivunen, Hannele 1994, The Woman Who Understood<br />
Completely. A Semiotic Analysis of the Mary Magdalene<br />
Myth in the Gnostic Gospel of Mary. Imatra: International<br />
Semiotics Institute.<br />
Koivunen, Hannele 2005, Madonna <strong>ja</strong> Huora. Helsinki:<br />
Otava.<br />
Kuusi, Matti, Laaksonen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.)<br />
1986, Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden<br />
satoa. Kalevalaseuran vuosikir<strong>ja</strong> 66. Helsinki: SKS.<br />
Lefanu, Sarah 1989, Popular writing and feminist intervention<br />
in science fiction. Teoksessa D. Longhurst (toim.),<br />
Gender, Genre and Narrative Pleasure. London: Unwin<br />
Hyman. 177–191.<br />
Longhurst, Derek (toim.), Gender, Genre and Narrative<br />
Pleasure. London: Unwin Hyman.<br />
McHale, Brian 1987, Postmodernist Fiction. London and<br />
10<br />
3/10
Change language