1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
teellista kilpailua työn arvosta, palkoista,<br />
asemasta yhteiskunnassa jne.<br />
Belgian keskuspankissa työskennelleen<br />
ekonomin <strong>ja</strong> professori Bernard Lietaerin<br />
sekä hänen kumppaneidensa tri Robert<br />
Ulanowiczin <strong>ja</strong> tri Sally Goernerin (2008,<br />
6) näkemysten mukaan koko nykyinen<br />
bkt-vetoinen tuottavuusa<strong>ja</strong>ttelu <strong>ja</strong> talousjärjestelmä<br />
merkitsee pelkkiä ongelmia,<br />
ongelmia, ongelmia jne., katsoi sitä mistä<br />
näkökulmasta tahansa. Lietaerin <strong>ja</strong> kumppaneiden<br />
mielestä (Lietaer et al. 2008, 1,<br />
8, 17) kyse on rakenteellisesta ongelmasta,<br />
sillä bkt ei pysty erottamaan kestävän<br />
talouden <strong>ja</strong> taloudellisen kuplan välillä <strong>ja</strong><br />
tuottaa mittavia koko talousjärjestelmää<br />
koskevia katastrofe<strong>ja</strong>, joita hallitukset eivät<br />
enää voi <strong>ja</strong>tkossa pelastaa. Tilalle Lietaer<br />
et al. ehdottavat aluetalouksien verkosto<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> korottomia aluerahajärjestelmiä,<br />
jotka eri puolilla Eurooppaa ovat alkaneet<br />
voimakkaasti edetä (ks. esim. nettihaulla<br />
regionalgeld tai regiogeld-zinsfrei-ethischlokal-auch-besser11099).<br />
Lietaer et al. (2008, 17-21) perustelevat<br />
näkemyksiään luonnon taloudenpidolla<br />
– luonto ei pyri maksimaaliseen tehokkuuteen<br />
vaan optimaaliseen tasapainoon<br />
kahden vastakkaisen navan, tehokkuuden<br />
<strong>ja</strong> kuormitettavuuden eli monimuotoisuuden<br />
<strong>ja</strong> verkottuneisuuden asteen välillä.<br />
Optimi vaatii kuitenkin lähes kaksi kertaa<br />
enemmän kuormitettavuuden kestävyyttä<br />
kuin tehokkuutta. Jos painotetaan vain<br />
tuottavuutta, mikä tahansa systeemi käy<br />
epävakaaksi. voi mielestäni hyvin verrata<br />
atomivoiman kritiikkiin suhteessa ha<strong>ja</strong>utettuun<br />
uusiutuvan energian tuotantoon.<br />
Sovellettuna naisvaltaisiin aloihin voisi<br />
todeta, että juuri naisvaltaiset alat huolehtivat<br />
monin tavoin yhteiskunnallisesta tai<br />
kestävyydestä <strong>ja</strong> kuormitettavuudesta <strong>ja</strong><br />
niiden epävakaus taloudellisissa paineissa<br />
on tuhoisaa koko yhteiskunnalle. Koska<br />
tuottavuuden moraalisia, eettisiä tai eko-<br />
logisia aspekte<strong>ja</strong> ei kuitenkaan huomioida<br />
bkt-ssa tilanne mahdollistaa myöskin<br />
haavoittuvien ihmisryhmien tai herkkien<br />
luonnonvarojen riiston tuottavuuden nimissä.<br />
Rakenteellinen kuri- <strong>ja</strong> pakkovalta,<br />
jolle nykyinen talousjärjestelmä perustuu,<br />
polkee <strong>ja</strong>lkoihinsa herkkävireiset-kehämäiset<br />
palauteprosessit sekä kiintymyksen<br />
<strong>ja</strong> myötätunnon merkityksen niin ihmisten<br />
välisessä vuorovaikutuksessa, työelämässä<br />
kuin suhteessa luontoon. Vähitellen näiden<br />
herkkien prosessien huomiotta jättäminen<br />
kasautuu erilaisiksi kaaosvaikutuksi – niin<br />
luonnon tuhoina kuin laa<strong>ja</strong>mittaisina masennuksen<br />
<strong>ja</strong> muina mielenterveyden <strong>ja</strong><br />
’väkivallan’ ongelmina sekä erityisesti<br />
naisten seksuaalisuuden globaalina teollistumisena<br />
<strong>ja</strong> kaupallistumisena.<br />
Esimerkiksi Saksan v. 2002 voimaantulleen<br />
prostituutiolain seurantaraportin (Bericht<br />
der Bundesregierung . . ., 25.01.2007,<br />
6) mukaan prostituutio on pääasiallisesti<br />
psyykkisesti <strong>ja</strong> fyysisesti kuormittavaa, riskialtista<br />
<strong>ja</strong> vaarallista toimintaa, jota usein<br />
harjoittavat erityisen haavoittuvat ryhmät,<br />
jotka ovat kohdanneet lapsuuden väkivaltaa,<br />
seksuaalista väkivaltaa <strong>ja</strong> väkivaltaa<br />
työpaikoilla. Seksityö näyttäytyy myöskin<br />
osittain valintana – mielenterveyspalveluiden<br />
käyttö koetaan vähemmän houkuttelevana<br />
vaihtoehtona kuin seksityö.<br />
Hämmästyttävää on, että jopa YK-perustaisen<br />
ILON raportissa (Lim, 1998,<br />
lehdistötiedote) on esitetty seksityön laillistamista<br />
verotulojen lisäämiseksi. Etelä-<br />
Aasiassa pelkän suoran seksityön arvoksi<br />
esitetty 2—14% bkt:sta. Näin sen si<strong>ja</strong>an,<br />
että asetettaisiin kyseenalaiseksi nykyinen<br />
rakenteellisen väkivallan talousjärjestelmä,<br />
jossa seksityöllä sekä sen lisääntymisellä<br />
lama-aikoina on maailmanlaajuinen yhteys<br />
ihmiskauppaan <strong>ja</strong> väkivaltaan. Huolimatta<br />
bkt-mittarin voimakkaasta kansainvälisestä<br />
kritiikistä, siitä ei ole käytännössä<br />
luovuttu. Kertaakaan aihe ei tiettävästi<br />
ole ollut ammattiliittojen <strong>ja</strong> työntarjoajien<br />
välisten neuvottelujen saati hallitusneuvottelujen<br />
teemana.<br />
Työterveyspsykologian kannalta väkivallan<br />
käsitteen kulttuurihistoriallinen<br />
avaaminen mahdollista uusia tulkinnan<br />
mahdollisuuksia. Bkt:n mukainen naisvaltaisten<br />
alojen työn vaikuttavuuden arvotta<br />
jääminen verrattuna teollisuustuotannon <strong>ja</strong><br />
-palvelujen aloihin on suurimmalle osalle<br />
alan työntekijöitä täysin tuntematon asia.<br />
Arkityössä olen joutunut kysymään, mitä<br />
tietämättömyydestä seuraa. Tietämättömyys<br />
<strong>ja</strong> siitä seuraava tiedostamattomuus<br />
merkitsee eräänlaista rakenteellisen väkivallan<br />
näkymätöntä seinää. Siihen törmätään,<br />
siitä ahdistutaan, mutta tilanteissa,<br />
joissa julkisen sektorin naisvaltaisten työntekijöiden<br />
kokemustiedon ylitse käytetään<br />
tilastollisiin ’kannattavuuslukuihin’<br />
<strong>ja</strong> suoritemittauksiin perustuvaa valtaa,<br />
alistutaan <strong>ja</strong> hämmennytään.<br />
Kuten Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin<br />
surullisen kuuluisa tilanne v.<br />
2006 (Länsi-Suomen lääninhallituksen<br />
huomautus 30.03.2006) <strong>ja</strong> sen <strong>ja</strong>tkuminen<br />
vielä v. 2008 osoitti, miten resurssipulan<br />
takia vanhuksia nöyryytettiin pyytämällä<br />
laskemaan alleen (Malmberg, 20.9.2008<br />
). Koukkuniemen vanhainkodin tilannetta<br />
aikoinaan radiossa kommentoinut Länsi-<br />
Suomen läänin terveystarkasta<strong>ja</strong> totesi,<br />
että kyse oli vain jäävuoren huipusta. (ks.<br />
myös valtiopäiväasiakir<strong>ja</strong>t, Välikysymys<br />
2/2006 vp: Vanhustenhoidon laadun <strong>ja</strong><br />
voimavarojen turvaaminen http://www.<br />
eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/<br />
ptk_41_2006_p.shtml)<br />
Saksalainen ns. suhdelääketiedettä (Beziehungsmedizin)<br />
edustava syöpälääkäri<br />
Herbert Kappauf (Kappauf, s.1) vertaakin<br />
nykyisen talousoh<strong>ja</strong>uksen tilanteessa ihmissuhteiden<br />
muodostumista terveydenhuollossa<br />
<strong>ja</strong> lääkärin työssä bordellitoimintaan.<br />
Kun terveydenhuollon työ sairaan<br />
ihmisen hoitamisessa vaatisi kokonaisvaltaista<br />
kohtaamista, käytännön tilanteet<br />
’tehotaloudessa’ supistuvat laskutettavien<br />
toimenpiteiden sar<strong>ja</strong>ksi, jossa hymystäkin<br />
laskutettaisiin, jos kehdattaisiin.<br />
Olen ihmetellyt, miksi ylläkuvattu<strong>ja</strong><br />
tuottavuusvaatimuksiksi puettu<strong>ja</strong> ilmiöitä<br />
ei tunnisteta markkinatalouden <strong>ja</strong> -kurin väkivaltaiseksi<br />
<strong>ja</strong> rankaisevaksi kasvatusstrategiaksi,<br />
joka lopulta hei<strong>ja</strong>stuu kaikkeen<br />
ihmisten väliseen käyttäytymiseen? Eikö<br />
yleisesti ymmärretä, mitä rakenteellinen<br />
väkivalta aiheuttaa työelämässä <strong>ja</strong> miten<br />
selviytymisestä hinnalla millä hyvänsä<br />
tulee yleinen strategia ihmistenvälisessä<br />
vuorovaikutuksessa?<br />
Rakenteellisen väkivallan ehkäisyä <strong>ja</strong><br />
purkamista ei usein myöskään edistä työuupumuksen<br />
jne. määrittely yksilöllisiksi masennuksiksi.<br />
Lääketieteelliset luokitukset,<br />
joita terveydenhuollossa käytetään, eivät<br />
tunne yhteisödiagnoose<strong>ja</strong> tai rakenteellisen<br />
väkivallan ilmiötä. Vaihtoehdoksi jää yksilön<br />
määrittyminen sairaaksi, masentuneeksi<br />
jne. Vaikka ongelmallisista työolosuhteista<br />
irrottautuminen voi voimaannuttaa,<br />
niin pahimmillaan masennuksen usein<br />
lääkekeskeinen hoito toimii muinaisten<br />
noitavainojen tapaan – ylläpitää ilmiön<br />
kierrettä yhteiskunnassa. Kokemukseni<br />
mukaan työolo<strong>ja</strong> ei hevin muuteta vaan<br />
työntekijät kiertävät tervehdyttyään tai<br />
uupumisen uhatessa työpaikoista toiseen<br />
paremman toivossa. Rakenteellisen väkivallan<br />
yhteiskunnallinen tunnistaminen <strong>ja</strong><br />
rakenteiden purkaminen on siksi kansanterveydellisesti<br />
elintärkeää molempien sukupuolten<br />
kannalta – miten se voi tapahtua,<br />
siihen alkuperäiskansojen lah<strong>ja</strong>taloudet<br />
voivat antaa mallia.<br />
Lah<strong>ja</strong>taloudet sukupuolten välisen<br />
kumppanuuden uusintajina<br />
Australian aborignaalien Yolngu yhteisöä<br />
edustavan tutki<strong>ja</strong> Helen Watson Verranin<br />
3/10 3/10
Change language