1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tulevaisuuden ennusteita <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisuutta,<br />
joissa naiset joko kärsivät entistä enemmän<br />
teknologisoituvassa kyb<strong>org</strong>-avaruudessa,<br />
tai tulevaisuutta hallitsee ”naisten maailmanjärjestys”.<br />
Kirjoituksessa kuvatut<br />
Bouldingin <strong>ja</strong> Eislerin teoriat eivät vain<br />
anna uudenlaista visiota tulevaisuudesta<br />
vaan ovat myös oman aikansa purevaa <strong>ja</strong><br />
aikamme arvo<strong>ja</strong> pal<strong>ja</strong>stavaa yhteiskuntakritiikkiä.<br />
Sukupuolten suhteiden skenariointi <strong>ja</strong>tkuu<br />
Jeff Hearnin artikkelissa, jossa hän<br />
taitavasti ristiintaulukoi sukupuolten välisen<br />
eron kasvun/sukupuolten samankaltaistumisen<br />
<strong>ja</strong> tasa-arvon lisääntymisen/<br />
epätasa-arvon lisääntymisen vaihtoehdot.<br />
Samantyyppisellä ristiintaulukoinnilla hän<br />
tutkii seksuaalisuuden mahdollisia tulevaisuuksia.<br />
Nämä skenaariot on rakennettu<br />
tunnistaen, että sukupuolten suhteiden <strong>ja</strong><br />
seksuaalisuuden kehitys on syvässä vastavuoroisessa<br />
yhteydessä muuhun yhteiskunnallis-poliittis-taloudelliseen<br />
muutoksen.<br />
<strong>Meta</strong>skenaariona on taustalla globalisaatio,<br />
jonka Hearn täsmentää transnationalisaatioksi.<br />
<strong>Kaarina</strong> <strong>Kailo</strong>n kirjoituksen tavoitteena<br />
on kuvata kaksi mahdollista tulevaisuuden<br />
kehityssuuntaa uusliberalistisen vaihtotalouden<br />
<strong>ja</strong> sen taustalla vaikuttavan lah<strong>ja</strong>talouseetoksen<br />
taisteluna ihmisten mielistä<br />
<strong>ja</strong> yhteiskunnan ydinarvoista. <strong>Kailo</strong> kuvaa<br />
näiden heuristisesti vastakkain aseteltujen<br />
talous- <strong>ja</strong> tasa-arvoparadigmojen erilaista<br />
logiikkaa <strong>ja</strong> ihmiskuvaa sekä suhtautumista<br />
huolenpitoon, luontoon <strong>ja</strong> vaihtoon. <strong>Kailo</strong>n<br />
kontribuutiona on osoittaa mitä uutta<br />
feministinen lah<strong>ja</strong>talousteoria voi tuoda<br />
sellaiseen tulevaisuudentutkimukseen,<br />
jossa naistapaisen hoivan <strong>ja</strong> leimallisesti<br />
miehisen talouden hierarkkinen dualismi<br />
korvataan nämä <strong>ja</strong>ot ylittävällä ihmisyyden<br />
normilla (homo donans). <strong>Kailo</strong> esittelee<br />
joitain modernin lah<strong>ja</strong>talouden uusia tuulia<br />
<strong>ja</strong> pohtii näiden ilmiöiden mahdollisuuksia<br />
edesauttaa ekososiaalisesti kestävämmän<br />
<strong>ja</strong> tasa-arvoisemman tulevaisuuden rakentamista.<br />
Anita Haata<strong>ja</strong> analysoi sukupuolten tasaarvoa<br />
<strong>ja</strong> oikeudenmukaisuutta erilaisissa<br />
toteutetuissa <strong>ja</strong> mahdollisissa verotusratkaisuissa.<br />
Hän osoittaa, miten tulevaisuudentutkimuksen<br />
menetelmin voidaan<br />
ennalta arvioida erilaisten poliittisten ratkaisujen<br />
vaikutuksia <strong>ja</strong> nostaa tällainen<br />
arviointityö välttämättömäksi osaksi poliittista<br />
valmistelua <strong>ja</strong> päätöksentekoa.<br />
Ilkka Pietilä <strong>ja</strong> Hanna O<strong>ja</strong>la ennakoivat<br />
mitä merkitsee vanhojen miesten määrän<br />
lisääntymistrendi heille itselleen <strong>ja</strong> koko<br />
yhteiskunnalle. Yhtäältä syntyy uusia vaikutta<strong>ja</strong>-<br />
<strong>ja</strong> myös kulutta<strong>ja</strong>ryhmiä <strong>ja</strong> toisaalta<br />
vanhusten eriytyminen erilaisiin ryhmiin<br />
lisääntyy radikaalisti. Tästä on yhteiskuntapoliittisia<br />
seurauksia <strong>ja</strong> tämä uusien aktiivisten<br />
ikä-miesten joukko muuttaa myös<br />
kuvaa vanhuudesta radikaalilla tavalla.<br />
Virpi Honkasen <strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Tiaisen kirjoituksissa<br />
tutkitaan naisen asemaa kahdessa<br />
eri ammatissa: Honkanen paneutuu<br />
naisyrittäjyyteen <strong>ja</strong> Tiainen puolestaan<br />
naisten asemaan tietotekniikan ammateissa.<br />
Molemmissa todetaan naisten asema<br />
näillä miesvaltaisilla toimialoilla miesten<br />
asemaa huonommaksi <strong>ja</strong> pohditaan ilmiön<br />
syitä. Molemmissa myös pohditaan<br />
erilaisia näillä aloilla vaikuttavien naisten<br />
tulevaisuuden kehityskulku<strong>ja</strong>.<br />
Tiainen käsittelee artikkelissaan sitä,<br />
mitä tietotekniikan <strong>ja</strong> maskuliinisuuden<br />
kytkös tarkoittaa <strong>ja</strong> miltä IT-asiantuntijuuden<br />
sukupuolen tulevaisuus näyttää.<br />
Hän arvioi tulevaisuuden kehitystä kahden<br />
tulevaisuudentutkimuksen menetelmän<br />
avulla: kehitystrendien tarkastelun <strong>ja</strong><br />
muutosta enteilevien heikkojen signaalien<br />
avulla. Honkanen puolestaan tutkii työssä<br />
menestymisen ero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> samanlaisuutta niin<br />
palkansaa<strong>ja</strong>- kuin yrittäjänaisten välisinä<br />
<strong>ja</strong> ryhmien sisäisinä eroina Italiassa, Sak-<br />
sassa, Hollannissa, Suomessa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
käyttäen ns. Reflex-dataa. Kansainvälisen<br />
vertailun avulla Honkanen tekee johtopäätöksiä<br />
sukupuolen merkityksestä työssä<br />
menestymiseen, tuottaen tietoa, johon<br />
naisia ehdoin tahdoin yksityisyrittäjäksi<br />
kannustavien päättäjien <strong>ja</strong> vaikuttajien olisi<br />
mielestämme syytä tutustua. Honkasen<br />
tuloksien tulisi innoittaa pohtimaan kenen<br />
edun mukaista on turvallisemman kunnallisen<br />
palkkatyön ideologinen korvaaminen<br />
usein vastentahtoisella tai vaihtoehdottomalla<br />
yrittäjyydellä, jolloin julkinen sektori<br />
itse asiassa siirtää taloussuhdanteiden riskit<br />
<strong>ja</strong> tuottamattomaksi leimatun palkkatyön<br />
kulut työntekijöille.<br />
Irma Heiskanen tuo väkivallantutkimuksen<br />
valtavirrasta poikkeavia näkökulmia<br />
väkivallan syntyihin syviin. Hän lähestyy<br />
väkivaltaa ilmiönä, joka on sisäänrakennettu<br />
vallitsevien patriarkaalisten yhteiskuntien<br />
instituutioihin, kieleen <strong>ja</strong> käytäntöihin.<br />
Hän esittää, että väkivallasta pääsemiseksi<br />
tarvitaan muutos yhteiskuntarakenteissa,<br />
perusarvoissa <strong>ja</strong> patriarkaalisessa kurinpitovallassa.<br />
Hän kuvaa lah<strong>ja</strong>talouteen<br />
perustuvan yhteiskunnan vaihtoehtoa, joka<br />
edellyttää molempien sukupuolten kasvattamista<br />
myötätuntoon <strong>ja</strong> herkkyyteen.<br />
Eliisa Pitkäsalo analysoi scifi- kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong><br />
Johanna Sinisalon kir<strong>ja</strong>a ’Sankarit’<br />
rinnastaen sen henkilöitä <strong>ja</strong> tapahtumia<br />
Kalevalaan. Hän keskittyy kahteen toisiaan<br />
peilaavaan naishahmoon: rouva Alakorkee<br />
<strong>ja</strong> Louhi. Sammon vastineelle tässä tarinassa<br />
käy yhtä huonosti kuin Sammolle:<br />
sen menettävät kaikki. Taistelu kulttuurin<br />
<strong>ja</strong> teknologian välillä päättyy molempien<br />
häviöön. Kir<strong>ja</strong>n lopussa tuodaan näyttämölle<br />
uutta utopistista maailmaa edustava<br />
sankari Auroora, joka luo toivoa paremman<br />
maailman suhteen.<br />
Jouko Huttunen pohtii meneillään olevia<br />
<strong>ja</strong> mahdollisia kehityskulku<strong>ja</strong> isyydessä.<br />
Hän toteaa, että isyyskeskustelu <strong>ja</strong> isyy-<br />
den tutkimus ovat kulkeneet sillä tavoin<br />
käsi kädessä, että isyyden historiallinen<br />
tutkimus on jäänyt varjoon. Isyyden muutoksen<br />
keskeisiä juonteita ovat, että isyys<br />
on alettu nähdä aktiivisena toimijuutena,<br />
että isyys on alettu nähdä äitiyden rinnalla<br />
tasavahvana vanhemmuutena <strong>ja</strong> että isyyttä<br />
on alettu luonnehtia yhä enemmän samoilla<br />
määreillä kuin äitiyttä. Hän kuvaa isyyden<br />
kehitystrendejä ohenevan <strong>ja</strong> vahvistuvan<br />
isyyden termein <strong>ja</strong> kallistuu johtopäätökseen,<br />
että vahvistuva isyys on valtaamassa<br />
alaa – ne jotka eivät tätä hyväksy eivät<br />
kenties hanki lapsia lainkaan.<br />
Jukka Lehtosen kirjoitus lähtee liikkeelle<br />
nykya<strong>ja</strong>n kouluissa rakennetusta hetero-,<br />
aikuis- <strong>ja</strong> parisuhdekeskeisyydestä, jonka<br />
seksuaalitietoisia vaihtoehto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> queer<br />
- opetussuunnitelmaa hän hahmottelee<br />
vuonna 2025 toteutuviksi kaavailtuina<br />
uudistuksina. Tulevaisuuden koulussa<br />
esimerkiksi ”hormoniseksuaalisuuden<br />
hallinnan” si<strong>ja</strong>an uudistetaan oppisisällöt,<br />
kouluyhteisöjen toimintaperiaatteet,<br />
opettajien koulutus <strong>ja</strong> kehitetään uusia<br />
moniarvoisempia pedagogisia ratkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Lehtonen tarkastelee kehitystä myös seksuaalisuuteen<br />
<strong>ja</strong> sukupuolen moninaisuuteen<br />
liittyvien yhteiskunnallisesti tärkeiden<br />
teemojen kautta (kouluväkivalta, koulutusvalinnat,<br />
koulujen hyvinvointipalvelut <strong>ja</strong><br />
moninaisuuden arvostaminen). Maahanmuutta<strong>ja</strong>-<br />
<strong>ja</strong> vammaisnäkökulmat integroituvat<br />
Lehtosen ennakkoluulottomaan<br />
tulevaisuuskuvaan, <strong>ja</strong> hän kuvaa kasvatustieteessä<br />
toivottavasti käyttöönotettavaa<br />
erilaisten kehitysvaiheiden mallia, johon<br />
tulevaisuuden ihannekoulun kehittämisen<br />
edistysaskeleita voidaan peilata.<br />
Tui<strong>ja</strong> Koivunen, Katariina Mäkinen <strong>ja</strong><br />
Hanna O<strong>ja</strong>la nostavat esiin yhteiskuntapoliittiset<br />
muutokset, joiden myötä sukupuolen<br />
järjestykset ovat muuttumassa. He<br />
analysoivat kolmea naistenlehden artikkelia<br />
<strong>ja</strong> kysyvät miten sukupuolittuneesta<br />
3/10 3/10
Change language