1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vihavainen, Marjut. 1995. Calculating the value of household<br />
production in Finland in 1990. The Input-Output<br />
Table. Keskustelumuistioita No 6. Helsinki: Tilastokeskus.<br />
Viitamäki, Heikki <strong>ja</strong> Mustonen, Esko. 2004. Työmarkkinatuelta<br />
ansiotyöhön: Vaikutukset valtion <strong>ja</strong> kuntien<br />
tuloihin <strong>ja</strong> menoihin. VATT-muistio 65. Helsinki,<br />
VATT.<br />
Wikström, Kauko. 1985. Valtion tuloveron rakenne. Tutkimus<br />
tuloveron rakenteesta <strong>ja</strong> sen peruspiirteiden historiallisesta<br />
kehityksestä. Turun yliopiston julkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Sar<strong>ja</strong> C. osa 52. Turku: Turun yliopisto.<br />
Williams, Fiona. 2004: Hoivan uudelleenarviointia sosiaalipolitiikassa.<br />
Janus (12) 1, 6-24.<br />
VNK 1975. Sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa. Tasaarvoasian<br />
neuvottelukunta. Koulutuspoliittisen <strong>ja</strong>oston<br />
mietintö. Valtioneuvoston kanslian julkaisu<strong>ja</strong> 2. Helsinki:<br />
valtioneuvoston kanslia.<br />
VM 2010. Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti.<br />
2010. Valtiovarainministeriön julkaisu<strong>ja</strong> 35. Helsinki;<br />
valtiovarainministeriö.<br />
VM189:00/2009. Asettamispäätös 11.1.2010. Mikrosimulointimallien<br />
rakentaminen <strong>ja</strong> ylläpidon siirtäminen<br />
Tilastokeskukseen.<br />
Välimäki, Anna-Leena. 1999: Lasten päivähoitopuu. Lasten<br />
päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- <strong>ja</strong> 1900-luvuilla.<br />
Helsinki: Suomen Kuntaliitto.<br />
Artikkeli<br />
Ilkka Pietilä <strong>ja</strong> Hanna O<strong>ja</strong>la<br />
Miesten vanheneminen 2000 –luvun Suomessa -<br />
näkökulmia muuttuviin arkielämän käytäntöihin <strong>ja</strong><br />
yhteiskuntapolitiikkaan<br />
Väestö vanhenee nopeaa tahtia kehittyneissä maissa. 2000-luvulla syntyneistä noin puolen ennustetaan<br />
saavuttavan sadan vuoden iän. Väestön vanhenemisen myötä miesten osuus yli 75-vuotiaasta<br />
väestöstä kasvaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia kysymyksiä vanhojen miesten määrän<br />
kasvu tuo arkielämän käytäntöihin <strong>ja</strong> yhteiskuntapolitiikkaan. Artikkelin alussa käydään läpi demografisia<br />
ennusteita <strong>ja</strong> kuvataan väestön vanhenemisen trendejä sukupuolten osalta. Tämän jälkeen<br />
visioidaan tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa, jossa vanhat miehet eivät ole enää marginaalisia<br />
pilkkijöitä <strong>ja</strong> huoltoaseman nurkkapöydän turisijoita, vaan näkyvä osa arkipäivän sosiaalista elämää.<br />
Tulevaisuudessa yksinäisten naisten si<strong>ja</strong>sta ikääntynyt väestö koostuu yhä useammin vanhoista pariskunnista,<br />
mikä muuttaa muun muassa tapaa jolla vanhojen seksuaalisuus näyttäytyy yhteiskunnassa.<br />
Artikkelin lopuksi pohditaan tulevaisuuden vanho<strong>ja</strong> miehiä myös siitä näkökulmasta, millä tavoin<br />
he eroavat sukupolvikokemustensa suhteen ryhmänä aiemmista miessukupolvista. Mitä merkitystä<br />
tulevien vanhojen miesten sukupolvien kannalta voi olla heidän aiempia sukupolvia korkeammalla<br />
koulutustasollaan, kielitaidollaan, tai sillä että suuri osa näistä miehistä on elänyt elämänsä kaupungissa<br />
maaseudun si<strong>ja</strong>sta, <strong>ja</strong> matkustellut useammin Milanossa <strong>ja</strong> Phuketissa kuin Leningradissa <strong>ja</strong><br />
Teneriffalla? Keitä tulevaisuuden vanhat miehet oikeastaan ovat?<br />
Avainsanat: miesten ikääntyminen, tulevaisuuden yhteiskunta, sukupuoli, sukupolvi<br />
Vanheneva väestö sukupuolina<br />
Tässä artikkelissa tarkastellaan ikääntyvää<br />
suomalaista yhteiskuntaa miesten näkökulmasta<br />
<strong>ja</strong> arvioidaan muutoksia, joita<br />
erityisesti vanhojen miesten määrän kasvu<br />
tuo tullessaan niin arkielämän käytäntöihin<br />
kuin yhteiskuntapolitiikkaan. Lisäksi<br />
pohditaan millaisia tulevaisuuden vanhat<br />
miehet ovat <strong>ja</strong> miten he eroavat aiempien<br />
sukupolvien miehistä.<br />
Suomen, kuten useimpien muidenkin<br />
kehittyneiden maiden väestökehitykselle<br />
on tyypillistä väestön nopea ikääntyminen.<br />
Tulevina vuosikymmeninä väestön<br />
vanhenemisen kolme keskeisintä tekijää<br />
ovat alhainen syntyvyys, korkea eliniän<br />
odote <strong>ja</strong> sodan jälkeisten suurten ikäluokkien<br />
vanheneminen. Tilastoista käy ilmi<br />
väestön vanhenemisen nopea tahti. Viime<br />
vuonna yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä<br />
oli 17% <strong>ja</strong> yli 75-vuotiaiden 8%. Vuoteen<br />
2020 mennessä yli 65-vuotiaiden osuuden<br />
arvioidaan kohoavan 23 prosenttiin, 2040<br />
mennessä 27 prosenttiin <strong>ja</strong> vuoteen 2060<br />
mennessä 29 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden<br />
osuuksien ennustetaan muuttuvan vuoden<br />
2020 10 prosentista 16,5 prosenttiin vuonna<br />
2040 <strong>ja</strong> edelleen 17,5 prosenttiin vuonna<br />
2060. (Tilastokeskus 2010.) Eläkeikäisen<br />
väestön osuus siis kasvaa tasaisesti <strong>ja</strong> nopeasti.<br />
Sama kehityssuunta näkyy myös koko<br />
Euroopan tasolla. Vuonna 2005 Euroopan<br />
Unionin väestöstä noin 17 prosenttia oli 65<br />
–vuotiaita tai sitä vanhempia, <strong>ja</strong> vuoteen<br />
2050 heidän osuutensa ennustetaan kohoavan<br />
noin 30 prosenttiin (Eurostat 2007,<br />
54, 62). Suhteellisesti nopeimmin kasvavan<br />
ikäryhmän EU-jäsenmaissa muodostavat<br />
yli 80-vuotiaat (Eurostat 2009, 133, 138).<br />
3/10 3/10<br />
3
Change language