1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kyseenalaistettaisiin myös heteroseksuaalisuus<br />
pysyvänä selkeänä, vaikkakin usein<br />
nimeämättömänä, kategoriana. Seksuaalisuus,<br />
sukupuoli, identiteetti <strong>ja</strong> tietoisuus<br />
pitäisi ymmärtää suhteina eikä objekteina.<br />
Ne pitäisi käsittää toisiinsa linkittyneinä <strong>ja</strong><br />
osin päällekkäisinä sekä monikerroksisina.<br />
Kiinnostusta pitäisi suunnata ihmisten erilaisuuden<br />
ymmärtämiseen <strong>ja</strong> tulkitsemiseen<br />
sen si<strong>ja</strong>an, että keskitytään käsittelemään<br />
ihmiskategorioiden välisiä ero<strong>ja</strong>. Samalla<br />
kyseenalaistuisi tiukka vastakkainasettelu<br />
homo/hetero- <strong>ja</strong> nais/mies -<strong>ja</strong>koihin. Pitäisi<br />
kiinnittää huomiota siihen, miten seksuaalisuus<br />
<strong>ja</strong> sukupuoli rakentuvat <strong>ja</strong> ymmärtää<br />
niiden muuttumisen mahdollisuus. Kiinnostuneita<br />
pitäisi olla seksuaalisuudesta,<br />
haluista <strong>ja</strong> nautinnoista, jotka jäävät usein<br />
tiedostamattomina syrjään opetussuunnitelman<br />
teossa. Tulisi luoda muoto<strong>ja</strong>, joilla<br />
heteronormatiivisuus tehdään näkyväksi<br />
<strong>ja</strong> avoimeksi uudelleentulkinnalle <strong>ja</strong> kritiikille.<br />
Jatkaisin Daviesin <strong>ja</strong> Sumaran<br />
opetussuunnitelmaperiaatteita lisäämällä<br />
listaan ohjeen siitä, että seksuaalisuutta <strong>ja</strong><br />
sukupuolta tarkasteltaessa tulee intersektionaalisuutta<br />
korostaen ottaa huomioon<br />
myös sosiaalisen luokan, asuinpaikan/lokaalisuuden,<br />
ruumiillisuuden, etnisyyden,<br />
iän, mahdollisen vammaisuuden <strong>ja</strong> muiden<br />
erojen näkökulmat sekä näiden erojen<br />
kietoutuminen toisiinsa.<br />
Seksuaalitietoisemman <strong>ja</strong> yhdenvertaisuutta<br />
rakentavan koulukulttuurin mahdollistavia<br />
toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa.<br />
Käsittelen seuraavaksi, millaiseksi<br />
koulu muuttuisi, jos näin tapahtuisi.<br />
Kouluväkivallan ehkäisy <strong>ja</strong><br />
pedagogiset ratkaisut<br />
Opetta<strong>ja</strong>-lehden teettämässä seksuaalivähemmistöaiheissa<br />
kyselyssä opetta<strong>ja</strong>t<br />
arvelivat, ettei koulu ole turvallinen paikka<br />
ei-heteroseksuaalisille nuorille (Puustinen<br />
& Tikkanen, 2010). Silti harvat heistä il-<br />
1<br />
3/10<br />
maisivat haluaan muuttaa käytäntöjään tai<br />
saada lisätietoa seksuaalivähemmistöistä.<br />
Vuonna 2025 kouluissa <strong>ja</strong> oppilaitoksissa<br />
on ryhdytty tavoittelemaan aktiivisesti<br />
turvallista koulua kaikille sukupuoleen <strong>ja</strong><br />
seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä unohtamatta.<br />
Päiväkodeissa, peruskouluissa<br />
<strong>ja</strong> oppilaitoksissa laaditaan toiminnalliset<br />
tasa-arvo- <strong>ja</strong> yhdenvertaisuussuunnitelmat,<br />
joilla oppilaat <strong>ja</strong> työntekijät yhdessä pyrkivät<br />
löytämään toimivia keino<strong>ja</strong> lisätä tasaarvoa<br />
<strong>ja</strong> oikeudenmukaista kohtelua sekä<br />
ehkäistä seksuaalista häirintää, nimittelyä<br />
<strong>ja</strong> sukupuoleen liittyvää kiusaamista. Nykyään<br />
toiminnallista tasa-arvosuunnittelua<br />
edellytetään vain toisen <strong>ja</strong> korkea-asteen<br />
oppilaitoksilta. Niistä vain harvat tekevät<br />
suunnitelman <strong>ja</strong> niistäkin monet jäävät<br />
puutteelliseksi (Ikävalko, 2010). Koulujen<br />
<strong>ja</strong> oppilaitosten suunnittelutyötä seurataan<br />
tulevaisuudessa opetushallinnossa <strong>ja</strong> puutteellisesta<br />
suunnittelutyöstä huomautetaan<br />
<strong>ja</strong> rangaistaan tarpeen mukaan. Oppilaitoksissa<br />
<strong>ja</strong> kouluissa suhtaudutaan seksualisoituneeseen<br />
<strong>ja</strong> sukupuolittuneeseen<br />
väkivaltaan vakavasti <strong>ja</strong> niissä on selvät<br />
ohjeistukset <strong>ja</strong> keinot, mikäli ongelmia<br />
esiintyy. Homottelua, huorittelua tai seksuaalista<br />
häirintää ei vähätellä eikä siltä<br />
suljeta silmiä. Koulukiusaamisen vastaisissa<br />
kampanjoissa <strong>ja</strong> koulujen väkivallan<br />
ehkäisysuunnitelmissa teemat ovat vahvasti<br />
esillä <strong>ja</strong> kouluyhteisöjen jäsenet tietävät,<br />
että kielletyistä teoista seuraa rangaistus.<br />
Lapset, nuoret <strong>ja</strong> koulun työntekijät kokevat<br />
koulunsa turvallisemmaksi. He eivät pelkää<br />
nais- <strong>ja</strong> homokielteistä leimaamista, nimittelyä<br />
<strong>ja</strong> väkivaltaa, sillä he tietävät että siihen<br />
puututtaisiin aktiivisesti, jos sitä ilmenisi.<br />
Opetta<strong>ja</strong>t ovat saaneet perus- <strong>ja</strong> täydennyskoulutuksessaan<br />
eri teemakokonaisuuksiin<br />
integroidusti tietoa <strong>ja</strong> näkemyksiä<br />
seksuaalisen <strong>ja</strong> sukupuolen kirjosta sekä<br />
keinoista, joilla seksuaaliseen <strong>ja</strong> sukupuolen<br />
tasa-arvoon päästään kouluyhteisöissä<br />
<strong>ja</strong> opetuksessa. He ovat harjoitelleet osana<br />
opetta<strong>ja</strong>koulutustaan pedagogisia ratkaisu<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> ongelmatilanteiden ratkaisua niin, että<br />
heidän seksuaalitietoisuutensa <strong>ja</strong> -osaamisensa<br />
on vahvaa. Tämä harjoittelu <strong>ja</strong> kehitystyö<br />
<strong>ja</strong>tkuu oppilaitos- <strong>ja</strong> koulutasoilla.<br />
Koulun työntekijät pohtivat <strong>ja</strong> analysoivat<br />
omia käytänteitään <strong>ja</strong> pyrkivät purkamaan<br />
heteronormatiivisia lähtökohtia omassa<br />
opetustyössään <strong>ja</strong> kouluarjen ratkaisuissa.<br />
Tätä lähtökohtaa tuetaan seikkaperäisellä<br />
normikriittisellä tavoiteasettelulla kansallisessa<br />
<strong>ja</strong> kunnallisessa opetussuunnitelmatyössä.<br />
Oppilaille tarjotaan mahdollisuus<br />
oppia kriittisyyttä oppiaineistojen <strong>ja</strong> heitä<br />
ympäröivän sähköisen <strong>ja</strong> muun median<br />
sekä kulttuurin hetero- <strong>ja</strong> sukupuolinorme<strong>ja</strong><br />
ylläpitäville tavoille <strong>ja</strong> periaatteille. Opetussisällöissä<br />
<strong>ja</strong> -menetelmissä on mukana<br />
tapo<strong>ja</strong>, joilla sukupuolirajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> -<strong>ja</strong>ottelu<strong>ja</strong><br />
kyseenalaistetaan <strong>ja</strong> joilla lisätään sukupuoleen<br />
liittyvää joustokykyä <strong>ja</strong> neuvottelutaitoa.<br />
Sukupuoli <strong>ja</strong> seksuaalisuus eivät<br />
tällöin tunnu lapsista <strong>ja</strong> nuorista ensisi<strong>ja</strong>ssa<br />
ra<strong>ja</strong>avilta <strong>ja</strong> poissulkevilta, vaan moninaisuutta<br />
<strong>ja</strong> mahdollisuuksia korostavilta.<br />
Pakottavista sukupuoli<strong>ja</strong>otteluista on<br />
oppiaineiden osalta päästy eroon, eivätkä<br />
oppilaat joudu opiskelemaan esimerkiksi<br />
liikuntaa tai käsityökasvatusta sen perusteella,<br />
määritelläänkö heidät tytöiksi vai<br />
pojiksi. Lapset <strong>ja</strong> nuoret saavat käsitöiden<br />
<strong>ja</strong> liikunnan tunneilla kasvatusta taitoihin,<br />
jotka koetaan mielekkäiksi riippumatta heidän<br />
sukupuolestaan. Nykyinen malli, jossa<br />
naisopetta<strong>ja</strong>t opettavat tytöille tyttöliikuntaa<br />
<strong>ja</strong> tekstiilitöitä <strong>ja</strong> miesopetta<strong>ja</strong>t pojille<br />
poikaliikuntaa <strong>ja</strong> teknisiä töitä, koetaan arveluttavaksi<br />
<strong>ja</strong> sukupuolittunutta työmarkkinajärjestelmää<br />
<strong>ja</strong> heteroydinperhemallia<br />
uusiviksi. Tällöin naiserityisiksi miellettyjä<br />
alo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> osaamista on usein vähätelty<br />
verrattuna arvostetumpiin mieserityisiin<br />
aloihin <strong>ja</strong> tapoihin työskennellä. Opettajien<br />
käsityö- <strong>ja</strong> liikuntakasvatuskoulutuksessa<br />
on luovuttu vanhoista erillismalleista eikä<br />
oppiaineita sukupuoliteta <strong>ja</strong> arvoteta nykyisen<br />
kaltaisesti. Tämä edistää myös sukupuolittuneiden<br />
<strong>ja</strong>tkokoulutusvalintojen<br />
purkamista. Kun nykyään ammatillisessa<br />
toisen asteen koulutuksessa koulutuslinjoille<br />
hakeudutaan hyvin sukupuoli<strong>ja</strong>kautuneesti,<br />
vuonna 2025 sukupuoli merkitsee<br />
vähemmän eikä seksuaalisuuskaan ra<strong>ja</strong>a<br />
valinto<strong>ja</strong> niin paljon kuin nykyisin. Osa<br />
nuorista jättää nykyisin valitsematta alo<strong>ja</strong><br />
sen takia, että heidän seksuaalisuutensa<br />
tai sukupuolensa kyseenalaistettaisiin<br />
siellä. Kampaa<strong>ja</strong>ksi opiskeleva poika leimataan<br />
homoksi. Toisaalta vuonna 2025<br />
ei koulutuksen sukupuolisegregaatiota<br />
pyrittäisi purkamaan kampanjoilla, joissa<br />
korostetaan heterofeminiinisyyden tai<br />
heteromaskuliinisuuden säilymistä, vaikka<br />
opiskeluala olisikin toisen sukupuolen<br />
dominoima. Nykyisistä tosimiehiä lähihoita<strong>ja</strong>ksi<br />
–tyylistä kampanjoista olisi<br />
luovuttu eikä armei<strong>ja</strong>ssa vapaaehtoista<br />
asepalvelusta suorittavista naisista haastateltavaksi<br />
mediaan olisi valittu vain niitä,<br />
joilla sattuu olemaan meikkiä <strong>ja</strong> pitkät<br />
hiukset. Seksuaalinen suuntautuminen olisi<br />
kuitenkin tunnistettu tekijäksi, joka saattaa<br />
vaikuttaa koulutus- <strong>ja</strong> ammattialoille valikoitumisessa.<br />
Ei-heteroseksuaaliset välttelevät<br />
seksuaalivähemmistökielteiseksi<br />
arvelemiaan alo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> valikoituvat neutraaleille<br />
tai seksuaalivähemmistömyönteisille<br />
aloille keskimääräistä useammin (Lehtonen,<br />
2004, 2010b). 15 vuoden päästä<br />
varsinkin kielteisen ilmapiirin maineessa<br />
olevat rakennus-, liikenne- <strong>ja</strong> tekniset alat<br />
ovat pyrkineet parantamaan mainettaan <strong>ja</strong><br />
samalla opetuskäytänteitään kyseenalaistamalla<br />
heteromaskuliinisuuden normiksi<br />
asettavia käytänteitään.<br />
Moninaisuus voimavarana<br />
Koulut osallistuvat aktiivisesti ei-heteroseksuaalisten<br />
<strong>ja</strong> trans-nuorten tukemiseen.<br />
1 3<br />
3/10
Change language