1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hyvän ulkonäön <strong>ja</strong> korkean elintason<br />
tavoittelun välistä yhteyttä ei ole tarkasteltu<br />
aikaisemmissa tutkimuksissa. Näiden<br />
kahden muuttu<strong>ja</strong>n välisen yhteisvaihtelun<br />
tarkastelu on mielenkiintoista, sillä sen<br />
perusteella on mahdollista arvioida, missä<br />
määrin hyvä ulkonäkö <strong>ja</strong> aineellisen menestyksen<br />
saavuttaminen kietoutuvat yhteen<br />
nuorten elämäntavoitteina. 35 vuotta on<br />
ikä, jona työnteko <strong>ja</strong> oman uran luominen<br />
muodostavat keskeisen osan monen korkeasti<br />
koulutetun elämää. Koska harva<br />
perii omaisuuksia tai saa lottovoiton, on<br />
työelämässä menestyminen yleisesti ottaen<br />
korkean elintason edellytys, minkä tavoittelussa<br />
hyvästä ulkonäöstä voi olla hyötyä.<br />
Osa korkeakouluopiskelijoista on saattanut<br />
omaksua tämänkaltaisen a<strong>ja</strong>ttelumallin.<br />
Asennemuuttujien välisten yhteyksien<br />
tarkastelun lisäksi katsotaan, mikä merkitys<br />
sukupuolella, iällä <strong>ja</strong> opiskelualalla<br />
on tarkasteltavan ilmiön kannalta, kun<br />
asennemuuttujien vaikutus otetaan huomioon.<br />
Tällaista tarkastelua ei suomalaisilla<br />
aineistoilla ole aikaisemmin tehty.<br />
Tarkastelun tavoitteena on tuottaa malli,<br />
josta nähdään ilmiön kannalta keskeisten<br />
asennemuuttujien merkitys suhteessa keskeisiin<br />
sosiodemografisiin muuttujiin.<br />
Aineistona artikkelissa käytetään internet-kyselyaineistoa<br />
1 , joka kerättiin<br />
suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden<br />
keskuudessa keväällä 2007. Kyselyyn vastasi<br />
1 208 18−30-vuotiasta yliopisto- <strong>ja</strong><br />
ammattikorkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>a eri puolilta<br />
Suomea. Vastaa<strong>ja</strong>joukko koostuu eri koulutusalojen<br />
(kauppatieteellinen, teknillinen,<br />
humanistinen sekä sosiaali- <strong>ja</strong> hoiva-ala)<br />
edustajista. Aineisto edustaa ikä- <strong>ja</strong> sukupuoli<strong>ja</strong>kaumiensa<br />
osalta melko hyvin<br />
valittujen oppilaitosten opiskelijoita, mutta<br />
se ei ole edustava kaikkiin Suomen yliopisto-<br />
<strong>ja</strong> ammattikorkeakouluopiskelijoihin<br />
nähden. (Räsänen & Wilska 2007.)<br />
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka<br />
1<br />
3/10<br />
tärkeää heille on, että he ovat saavuttaneet<br />
erinäisiä asioita 35-vuotiaana. Yksi väittämistä<br />
koski 35-vuotiaana hyvältä näyttämistä:<br />
”On tärkeää, että minua pidetään<br />
silloin hyvännäköisenä”, jota käytetään<br />
analyyseissa selitettävänä muuttu<strong>ja</strong>na.<br />
Selittäviksi muuttujiksi on valittu kahden<br />
asennemuuttu<strong>ja</strong>n (ulkonäkökeskeisyys <strong>ja</strong><br />
halu saavuttaa korkea elintaso) lisäksi sukupuoli,<br />
ikä <strong>ja</strong> opiskeluala. Tarkat kysymysmuodot<br />
on esitetty liitteessä 1. Kaikkien<br />
asennemuuttu<strong>ja</strong>t ovat Likert-asteikollisia 2<br />
(5 = täysin samaa mieltä <strong>ja</strong> 1 = täysin eri<br />
mieltä) <strong>ja</strong> niitä käsitellään analyyseissa<br />
välimatka-asteikollisina muuttujina. Ikämuuttu<strong>ja</strong>sta,<br />
joka on alkuperäisessä aineistossa<br />
<strong>ja</strong>tkuvana muuttu<strong>ja</strong>na, on tehty<br />
puolestaan kategorinen muuttu<strong>ja</strong>. Vastaa<strong>ja</strong>t<br />
on <strong>ja</strong>ettu syntymävuoden perustellaan kolmeen<br />
luokkaan: 18−20-vuotiaisiin, 21−25vuotiaisiin<br />
<strong>ja</strong> 26−30-vuotiaisiin. Yleistäen<br />
voidaan a<strong>ja</strong>tella, että 18–20-vuotiaat ovat<br />
opiskelujensa alkuvaiheessa olevia, 21–25vuotiaat<br />
hieman pidemmälle opinnoissaan<br />
ehtineitä <strong>ja</strong> 26–30-vuotiaat valmistumassa<br />
olevia. Opiskelualasta on puolestaan tehty<br />
kaksiluokkainen muuttu<strong>ja</strong>, jossa toisen luokan<br />
muodostavat kauppatieteellisen alan<br />
opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> toisen muiden alojen opiskeli<strong>ja</strong>t.<br />
Useinhan kauppatieteilijät, <strong>ja</strong> erityisesti<br />
kauppakorkeakoululaiset, mielletään<br />
asenteiltaan ulkonäkökeskeisemmiksi kuin<br />
monien muiden alojen opiskeli<strong>ja</strong>t.<br />
Aineistoa analysoidaan varianssianalyysin<br />
avulla. Varianssianalyysi perustuu eri<br />
ryhmien keskiarvojen <strong>ja</strong> niiden keskivirheiden<br />
vertailuun. Varianssianalyysin avulla<br />
on mahdollista tarkastella niin yhden kuin<br />
useamman selittävän muuttu<strong>ja</strong>n vaikutusta<br />
selitettävään muuttu<strong>ja</strong>an. Jälkimmäisessä<br />
tapauksessa puhutaan useampisuuntaisesta<br />
varianssianalyysista. (Nummenmaa 2004,<br />
173, 201.) Analyyseissa on käytetty tilastollisessa<br />
tutkimuksessa yleisesti käytössä<br />
olevaa 0,05:n riskitasoa. Kustakin mallista<br />
raportoidaan selittävien muuttujien parametriestimaatit,<br />
p- <strong>ja</strong> F-arvo sekä mallin<br />
kor<strong>ja</strong>ttu selitysaste. Parametriestimaatti<br />
kertoo, kuinka paljon kunkin ryhmän keskiarvo<br />
eroaa viiteryhmän keskiarvosta.<br />
P-arvo kertoo puolestaan kyseisen eron <strong>ja</strong><br />
F-arvo koko selittävän muuttu<strong>ja</strong>n tilastollisesta<br />
merkitsevyydestä. Mallin selitysaste<br />
(R 2 adj.) kuvaa sitä, kuinka suuren osan<br />
selitettävän muuttu<strong>ja</strong>n vaihtelusta selittävät<br />
muuttu<strong>ja</strong>t selittävät.<br />
Ensin tarkastellaan muuttujien vakioimattomia<br />
päävaikutuksia eli sitä, miltä<br />
selitettävän muuttu<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> yhden selittävän<br />
muuttu<strong>ja</strong>n yhteys näyttää, kun muiden<br />
muuttujien vaikutusta ei ole otettu huomioon.<br />
Tämän jälkeen selittävät muuttu<strong>ja</strong>t<br />
lisätään yksi kerrallaan mukaan malliin.<br />
Askeltavan menettelyn avulla nähdään,<br />
miten yksittäisten tai useampien selittävien<br />
muuttujien yhteys selitettävään muuttuu,<br />
kun jonkin muutta<strong>ja</strong>n vaikutus otetaan<br />
huomioon.<br />
Suomalaiset korkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>t<br />
<strong>ja</strong> hyvän ulkonäön<br />
tärkeys myöhemmällä iällä<br />
Vakioimattomia päävaikutuksia on tarkasteltu<br />
taulukossa 1. Taulukosta nähdään, että<br />
ulkonäkökeskeisyys, korkean elintason<br />
tavoittelu, sukupuoli, ikä <strong>ja</strong> koulutusala<br />
ovat kaikki yhteydessä ulkonäön tärkeyteen<br />
myöhemmällä iällä, kun muiden<br />
muuttujien vaikutusta ei oteta huomioon 3 .<br />
Selittävien muuttujien F-arvojen vertailun<br />
perusteella näyttäisi lisäksi siltä, että<br />
korkean elintason tavoittelu on analyysiin<br />
valituista muuttujista vahvimmin kytköksissä<br />
hyvännäköisyyden tavoitteluun. Ne,<br />
jotka tavoittelevat hyvää ulkonäköä muita<br />
enemmän varhaiseen keski-ikään tultaessa,<br />
ovat myös muita halukkaampia saavutta-<br />
Taulukko 1. Ulkonäön tärkeys 35-vuotiaana, vakioimattomat päävaikutukset<br />
n β<br />
Ulkonäkökeskeisyys 1 1208 *** (F=89,0)<br />
0,24***<br />
Tavoitteena korkea elintaso 2 1208 *** (F=203,3)<br />
0,39***<br />
Sukupuoli *** (F=33,7)<br />
nainen 673 0,36***<br />
mies 535 (a)<br />
Ikä *** (F=9,01)<br />
18–20-vuotta 68 0,63***<br />
21–25-vuotta 961 0,26**<br />
26–30-vuotta 179 (a)<br />
Opiskeluala *** (F=33,4)<br />
Kauppatieteellinen 510 0,36***<br />
Muu kuin kauppat. 698 (a)<br />
yhteensä, N 1208<br />
***p < 0,001; ** p < 0,01; * p < 0,05; ei merkitsevä p > 0,05; (a) = referenssikategoria<br />
1 Asenneväittämä: "Haluan kuulla kommentte<strong>ja</strong> ulkonäöstäni myös tuntemattomilta ihmisiltä."<br />
2 Asenneväittämä: "On tärkeää, että minulla on silloin (35-vuotiaana) korkea elintaso."<br />
13<br />
3/10
Change language