1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org

asennemuuttujien ja sukupuolen vaikutus
on vakioitu.
Mallista 5 nähdään, että koulutusalan ja
hyvän ulkonäön tavoittelun välillä havaittu
yhteys sen sijaan säilyy, vaikka kahden
asennemuuttujan, sukupuolen ja iän vaikutus
on otettu huomioon. Yhteys ei tosin ole
yhtä voimakas kuin päävaikutuksen kohdalla.
Analyysin perusteella näyttää siltä, että
hyvännäköisyys varhaiskeski-iässä on tärkeämpää
kauppatieteellisen alan kuin muiden
alojen opiskelijoille. Stereotyyppinen
kuva ulkonäöstään tarkkaa huolta pitävistä,
menestystä janoavista kauppatieteilijöistä
ei kuitenkaan saa merkittävästi vahvistusta,
sillä opiskelualan huomioon ottaminen lisää
selitysosuutta vain yhdellä prosenttiyksilöllä.
Entä millaisia johtopäätöksiä esitettyjen
tulosten pohjalta voidaan esittää?
Kohti ulkonäkökeskeisempää
yhteiskuntaa?
Ulkonäön tämänhetkinen tärkeys ja ennen
kaikkea korkean elintason tavoittelu ovat
yhteydessä siihen, kuinka tärkeänä suomalainen
korkeakouluopiskelija pitää hyvän
ulkonäön tavoittelua. Eri sosiodemografisten
muuttujien ja tutkitun elämäntavoitteen
välillä havaitut yhteydet ovat sen sijaan
heikompia. Naispuolisille korkeakouluopiskelijoille
on kuitenkin tärkeämpää kuin
miesopiskelijoille olla hyvännäköinen 35
vuoden iässä. Lisäksi kauppatieteellisen
alan opiskelijat pitävät hyvännäköisyyden
tavoittelua hieman tärkeämpänä kuin
muiden alojen opiskelijat. Ikä ei sen sijaan
näyttäisi vaikuttavan asennoitumiseen,
kun muiden muuttujien vaikutus otetaan
huomioon.
Tuloksissa huomio kiinnittyy korkean
elintason ja hyvännäköisyyden tavoittelun
yhteisvaihteluun suhteessa muihin tarkasteltuihin
muuttujiin. Aineellinen menestys
ja hyvännäköisyys näyttäisivät siis yh-
1
3/10
distyvän ainakin jossain määrin toisiinsa
korkeakoulussa opiskelevien nuorten elämäntavoitteina:
osalle korkeakouluopiskelijoista
aineellisen hyvinvoinnin tavoittelu
on tärkeää ja samanaikaisesti he tavoittelevat
myös hyvännäköisyyttä.
Korkean elintason saavuttaminen liittyy
keskeisesti työelämässä menestymiseen,
joten on perusteltua olettaa, että yhteiskunnan
ulkonäkökeskeistyminen koskettaa
jatkossa erityisesti työelämää. Palvelusektori
kasvaa ja sen myötä on todennäköistä,
että yhä useammat työntekijät joutuvat
kohtaamaan ulkonäköön liittyviä vaatimuksia
(vrt. Härkönen & Räsänen 2008).
Korkeakoulusta valmistuneet suuntaavat
asiantuntijatehtäviin, joissa muille esiintyminen,
muiden vakuuttaminen ja jatkuva
kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus
muiden ihmisten kanssa ovat arkipäivää.
Tästä näkökulmasta katsottuna on ymmärrettävää,
että edessä häämöttävä 35
vuoden ikä ennen kaikkea työelämään
liittyvine elämäntapamuutoksineen luo
lähitulevaisuuteen liittyviä ulkonäköpaineita
niin naisille kuin miehille. Jos jälkiteollisessa
yhteiskunnassa työruumista
arvioidaan entistä enemmän sen ulkoisten
ominaisuuksien perusteella, mitä muita
vaihto-ehtoja yksilölle jää kuin kiinnittää
jatkuvaa huomiota omaan ulkonäköönsä,
jos haluaa selvitä esimerkiksi kilpailussa
työpaikoista?
Työelämä, mainonta ja media kuitenkin
asettavat eri sukupuolten edustajat
ulkonäön suhteen eriarvoiseen asemaan.
Niin tutkimukset kuin arkielämän havainnotkin
osoittavat, etteivät miehet ainakaan
toistaiseksi koe vastaavia ulkonäköön
kohdistuvia vaatimuksia kuin naiset. On
tietenkin mahdollista, että tilanne tasoittuu.
Hyvän ulkonäön tavoittelussa ei nimittäin
havaittu kovin suuria eroja nais- ja mieskorkeakouluopiskelijoiden
välillä. Tässä
artikkelissa käytetyn aineiston perusteella
ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä
sukupuolten välisistä eroista tai niiden
mahdollisista muutoksista voida kuitenkaan
tehdä. Sukupuoli on tuskin ainakaan
lähitulevaisuudessa menettämässä
merkitystään, vaan naiset myös jatkossa
kiinnittävät miehiä enemmän huomiota
omaan ulkonäköönsä.
On tietysti mahdollista, että yhteiskunta
ulkonäkökeskeistyy tulevina vuosina siinä
määrin, että myös tällä hetkellä vielä
opiskelevat miehet ovat keski-iän saavutettuaan
siinä tilanteessa, että he joutuvat
kiinnittämään enemmän huomiota ulkonä-
Lähteet
Featherstone, Mike (1991): The body in consumer culture.
Teoksessa Featherstone, Mike & Hepworth, Mike &
Turner, Bryan S. (toim.): The body: social process
and cultural theory. Sage Publications ltd: London,
170−196.
Featherstone, Mike & Hepworth, Mike (1982): Ageing
and inequality: Consumer culture and the new middle
age. Teoksessa Robbins, David ym. (toim.): Rethinking
social inequality. Gower: Aldeshot, 97–126.
Frost, Liz (2003): Doing bodies differently? Gender, youth,
appearance and damage. Journal of Youth Research
6:1, 53–70.
Giddens, Anthony (1991): Modernity and self identity.
Self and society in the late modern age. Standford
Universtity Press: California.
Grogan, Sarah (2007): Body image: understanding body
dissatisfaction in men, women, and children. Routledge:
London.
Hancock, Philip & Tyler, Melissa (2000): ’The look of love’.
Gender and the organization of aesthetics. Teoksessa
Hassard, John & Holliday, Ruth & Willmott, Hugh
(toim.): Body and organization. Sage publications:
London, 108–209.
Halonen, Irma Kaarina (2005): Uhkaava ikä ja naistenlehden
kurittava katse. Teoksessa Laiho, Marianna &
Ruoho, Iiris (toim.): Median merkitsemät. Ruumis ja
sukupuoli kuvassa. PS-kustannus: Jyväskylä, 15–29.
Harjunen, Hannele (2004): Lihavuus, stigma ja sukupuoli.
Teoksessa Jokinen, Eeva & Kaskisaari, Marja & Husso,
Marita (toim.): Ruumis töihin! Käsite ja käytöntö.
Vastapaino: Tampere, 243–262.
Helve, Helena (2002): Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino:
Helsinki.
Hamermesh, Daniel S. & Biddle Jeff E. (1994): Beauty
and the labor market. The American Economic Review
84:5, 1174–1194.
Härkönen, Juho (2008): Labour force dynamics and the
obesity gap in female unemployment in Finland. Research
on Finnish Society 1, 3–15.
Härkönen, Juho & Räsänen, Pekka (2008): Liikalihavuus,
työttömyys ja ansiotaso. Työelämän tutkimus
6:1, 3–16.
köönsä pitääkseen puolensa niin työ- kuin
yksityiselämän puolella. Hyvän ulkonäön
ja korkean elintason yhdistyminen toisiinsa
korkeakouluopiskelijoiden elämäntavoitteina
on kuitenkin merkki siitä, että ainakin
osa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista
on jo nyt omaksunut ajatuksen, jonka
mukaan hyvä ulkonäkö myöhemmällä iällä
voi edesauttaa menestymään elämässä.
Mikäli näin on, lienee todennäköistä, että
olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa
ulkonäöllä on yhä suurempi merkitys.
Päinvastaista kehitystä on vaikea kuvitella
tapahtuvan ainakaan lähitulevaisuudessa
– halusimme tai emme.
Julkunen, Raija (2004): Sosiaalipolitiikan ruumis. Teoksessa
Jokinen, Eeva & Kaskisaari, Marja & Husso, Marita
(toim.): Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Vastapaino:
Tampere, 17–40.
Julkunen, Raija & Pärnänen, Anna (2005): Uusi ikäsopimus.
Minerva Kustannus Oy: Jyväskylä.
Julkunen, Raija (2003): Kuusikymmentä ja työssä. SoPhi:
Jyväskylä.
Julkunen, Raija (2001): Ruumiin merkit, ajan merkit.
Futura, 2/01, 30–38.
Laiho, Marianna & Ruoho, Iiris (toim.) (2005): Median
merkitsemät: ruumis ja sukupuoli kuvassa. PS-kustannus:
Jyväskylä.
Lury, Celia (1996): Consumer culture. Polity Press:
Cambridge.
Karisto, Antti (2002): Mikä on kolmas ikä? Käsitteestä ja
sen käytöstä. Gerontologia 16:3, 138–142.
Kauppinen Kaisa (2004): Eri-ikäiset ja erinäköiset rikkautena
työpaikalla. Teoksessa Toivanen, Hanna & Väänänen,
Tuula & Hemminki, Elina (toim.): Ulkonäkö,
työelämä, terveys. Stakes: Helsinki, 21–27.
Kinnunen, Taina (2008): Lihaan leikattu kauneus. Gaudeamus:
Helsinki.
Miles, Steven (2000): Youth lifestyles in a changing world.
Open University Press: Buckingham.
Mobius, Markus M. & Rosenblat, Tanya S. (2006): Why
beauty matters. The American Economic Review
96:1, 222–235.
Mulford, Matthew & Orbell, John & Shatto, Cathrine &
Stockard, Jean (1998): Physical attractiveness, opportunity,
and success in everyday life. American Journal
Of Sociology 103:6, 1565–1592.
Myllyniemi, Sami (2005): Nuorisobarometri 2005. Teoksessa
Wilska, Terhi-Anna (toim.): Erilaiset ja samanlaiset.
Nuorisobarometri 2005. Nuorisoasiain neuvottelukunta
31, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto
59: Helsinki, 12–61.
Nixon, Sean (1992): Have you got the look? Masculinities
and shopping spectacle. Teoksessa Shields, Rob (toim.):
Lifestyle shopping. The subject of consumption. Routledge:
London, 149–169.
1
3/10