1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2005 kerätyn Reflex-aineiston 11 000 korkeakoulutetun<br />
työssä menestymistä viisi<br />
vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen<br />
viidessä Euroopan maassa, Suomessa, Nor<strong>ja</strong>ssa,<br />
Hollannissa, Saksassa <strong>ja</strong> Italiassa.<br />
Analysoin työssä menestymisen ero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
yhtäläisyyksiä yrittäjien <strong>ja</strong> palkkatyöntekijöiden<br />
välillä sekä ero<strong>ja</strong> näiden kummankin<br />
ryhmän sisällä. Tutkimusaineiston<br />
mahdollistamat kansainväliset vertailut<br />
auttavat ymmärtämään suomalaisten korkeakoulutettujen<br />
yrittäjyyttä <strong>ja</strong> työssä menestymisen<br />
ehto<strong>ja</strong>.<br />
Lähestyn artikkelissani naisyrittäjyyttä<br />
näkökulmasta, jonka mukaan Suomessa<br />
mahdollisuuksien tasa-arvo sukupuolten<br />
välillä on toteutunut koulutuksessa, mutta<br />
työmarkkinoilla se ei ole toteutunut.<br />
Työelämän sukupuoli<strong>ja</strong>ot ovat tärkeimpiä<br />
paikko<strong>ja</strong>, joissa sukupuolen mukainen hierarkia,<br />
valta <strong>ja</strong> ero tuotetaan. Työmarkkinat,<br />
ammatit, työ<strong>org</strong>anisaatiot <strong>ja</strong> palkat ovat<br />
sukupuolistuneita tavoilla, jotka voivat<br />
olla sekä rajoittavia <strong>ja</strong> syrjiviä yksilöiden<br />
kannalta että epämielekkäitä yhteiskunnan<br />
<strong>ja</strong> talouden kannalta (Julkunen, 2009).<br />
Työmarkkinoihin liittyvä sukupuolijärjestelmä<br />
uusintaa itseään, myös uusissa<br />
paikoissa uudelleen merkittynä (Lavikka,<br />
2000). Sukupuolijärjestelmän tuottaminen<br />
voidaan kuvata systemaattisena (hierarkkisena)<br />
prosessina <strong>ja</strong> käytäntönä, joka<br />
tuotetaan <strong>ja</strong> uusinnetaan yhteisöissä toimivien<br />
yksilöiden välisissä valtasuhteissa<br />
sisältäen myös historian meille opettamat<br />
tiedot <strong>ja</strong> uskomukset, hallitsevat keskustelut<br />
sekä argumentit sukupuolten erilaisista<br />
toiminnan tavoista. Sukupuolijärjestelmä<br />
näyttäytyy meille luonnollisena järjestelmänä<br />
eli asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät<br />
(ks.Cals, Cals, Smirciah & Boure, 2007). Ky- Ky-<br />
seinen järjestelmä läpäisee <strong>ja</strong> lävistää koko<br />
yhteiskunnan, instituutiot, koulutuksen<br />
sekä työelämän. Se, mihin naisyrittäjyyden<br />
edistämisessä pitäisi kiinnittää huomiota,<br />
0<br />
3/10<br />
on työmarkkinoiden luonne sekä siellä<br />
vallitseva sukupuolijärjestelmä. Sukupuolijärjestelmään<br />
liittyvät konseptit <strong>ja</strong>kavat<br />
työmarkkinat kahtia sukupuolen mukaan<br />
sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.<br />
Myös yritystoiminta eriytyy sukupuolen<br />
mukaan voimakkaasti naisenemmistöisiin<br />
<strong>ja</strong> miesenemmistöisiin toimialoihin. Voidaankin<br />
väittää, että naisyrittäjien asema<br />
on huomattavasti monimutkaisempi, kuin<br />
mitä useissa naisyrittäjyyden edistämisen<br />
keskusteluissa on annettu ymmärtää. Se,<br />
että naisyrittäjyyden edistämiseen käytetään<br />
rahaa, ei ratkaise naisten kohtaamia<br />
esteitä työmarkkinoilla varsinkin yrittäjinä.<br />
Yrittäjänaiset kohtaavat työmarkkinoilla<br />
aivan vastaavia ongelmia kuin palkkatyössä<br />
olevat naiset. Naisyrittäjien työhyvinvointia<br />
kartoittaneen selvityksen mukaan<br />
epätasa-arvoinen kohtelu sukupuoleen<br />
liittyen oli yhtä yleistä naisyrittäjillä kuin<br />
muilla työssäkäyvillä naisilla (Palmgren,<br />
Kaleva, Jalonen & Tuomi, 2010). Korkeakoulutettujen<br />
naisten yrittäjyyden kannalta<br />
ongelmallisinta on se, että yrittäjyys voi<br />
tarkoittaa jopa heikompaa työn tekemisen<br />
asemaa verrattuna palkkatyöntekijänaisiin.<br />
Kiteyttäen naisyrittäjyyteen liittyvät ongelmat<br />
juontuvat työmarkkinoiden luonteesta<br />
<strong>ja</strong> traditioista sekä syvälle juurtuneista<br />
institutionaalisista tekijöistä, sukupuoliin<br />
linkitetyistä stereotypioista <strong>ja</strong> odotuksista,<br />
jotka edelleen vallitsevat tietyssä määrin<br />
yhteiskunnassa.<br />
Mitä naisyrittäjyydestä tiedetään?<br />
Miehiin nähden suhteellisen vähäisestä<br />
naisyrittäjyyteen kohdistuvasta tutkimuksesta<br />
huolimatta naisten yrittäjyydestä<br />
on tuotettu useampia fakto<strong>ja</strong>, jotka on<br />
todennettu useammissa tutkimuksissa<br />
(ks. Minniti & Naude, 2010). Naiset ryhtyvät<br />
yrittäjiksi miehiä harvemmin, mutta<br />
maittain tarkasteltuna muutamia erikoisia<br />
poikkeuksia on löydettävissä. OECD:n<br />
tilaston (2009) mukaan Belgiassa <strong>ja</strong> Turkissa<br />
naisten osuus yrittäjinä on korkeampi<br />
kuin miesten osuus vuonna 2007. Myös<br />
Yhdysvalloissa itsensä työllistäneiden<br />
naisten osuus (5,8 %) oli jonkin verran<br />
korkeampi kuin vastaava miesten osuus<br />
(5,1 %). Lisäksi useissa maissa yhtä suuri<br />
osuus naisista kuin miehistä on työllistänyt<br />
itsensä. Suomessa naisyrittäjien<br />
vähäisyyttä on pidetty ongelmana. Vuonna<br />
2007 itsensä työllistäneiden miesten osuus<br />
oli 16,8 prosenttia, lähes OECD-maiden<br />
keskitasoa. Itsensä työllistäneiden naisten<br />
osuus oli vastaavasti 8,2 prosenttia,<br />
eli huomattavasti alle OECD-maiden<br />
keskitason (OECD, 2009). Tervo <strong>ja</strong> Haapanen<br />
(2007) selittävät naisyrittäjyyden<br />
vähäisyyttä Suomessa naisten erilaisella<br />
käyttäytymisellä. Tutkijoiden mukaan odotetuilla<br />
tuloilla ei ole sellaista merkitystä<br />
yrittäjyysvalinnoissa naisille kuin miehille:<br />
naisille muut kuin rahalliset motiivit ovat<br />
tärkeitä. Naisten vähäinen yrittäjyys <strong>ja</strong><br />
yrittäjänä menestymättömyys selittyisikin<br />
näin naisiin liitetyillä ominaisuuksilla, ei<br />
välttämättä työmarkkinoihin liittyvillä<br />
tekijöillä. Kyseisten tutkijoiden keksimä<br />
tekijä naisyrittäjyyden vähäisyyteen on<br />
stereotypia, jota länsimaissa on pidetty yllä<br />
useamman vuosisadan aikana. Stereotypialla<br />
tarkoitan siis tässä yhteydessä käsitystä<br />
tiettyjen ryhmien toimimisesta yleisten<br />
oletuksien mukaisesti. Yleinen stereotypia<br />
voisi siis edelleen pitää yllä käsitystä siitä,<br />
että naiset hoivaavat sekä lapset että miehet<br />
<strong>ja</strong> miehet osallistuvat yhteiskunnallisesti<br />
tärkeisiin asioihin, esimerkiksi tulonmuodostukseen<br />
perheissä.<br />
Se mitä muuta naisyrittäjyydestä tiedetään,<br />
voidaan kiteyttää seuraavalla tavalla.<br />
Naisilla on miehiin verrattuna vähemmän<br />
kokemusta yrittäjyydestä. Toisaalta naisten<br />
yritystoiminta keskittyy eri sektoreille <strong>ja</strong><br />
eroaa miesten yritystoiminnasta: naisten perustamat<br />
<strong>ja</strong> johtamat yritykset ovat yleensä<br />
pienempiä kuin miesten <strong>ja</strong> kasvavat hitaammin<br />
kuin miesten yritykset. Naisten perustamat<br />
yritykset ovat vähemmän kannattavia<br />
<strong>ja</strong> tuottavat matalampia myyntivoitto<strong>ja</strong><br />
kuin miesten yritykset jopa verrattuna<br />
samalla teollisuuden alalla. Sukupuolten<br />
välillä on ero<strong>ja</strong> yritystoiminnan suuruudessa<br />
sekä siinä, millä teollisuuden alalla<br />
yritys toimii (Minniti & Naudé, 2010). Se,<br />
miksi naisten yrittäjyys poikkeaa miesten<br />
yrittäjyydestä, on johdettavissa ainakin<br />
osaltaan seuraavista taustatekijöistä.<br />
Miehille <strong>ja</strong> naisille koulutus <strong>ja</strong> yrittäjyys<br />
tarkoittavat käytännössä hyvin erilaisia<br />
tapo<strong>ja</strong> menestyä työmarkkinoilla.<br />
Naisten työmarkkinaurat <strong>ja</strong> työn tekemisen<br />
mallit eroavat selvästi miesten työmarkkinaurista<br />
<strong>ja</strong> naisten saama tuotto<br />
koulutuksesta on yleensä matalampi kuin<br />
miesten saama tuotto (Lohmann, Luber<br />
& Müller, 1999). Sukupuoli vaikuttaa<br />
sekä yrittäjäksi siirtymiseen, mutta myös<br />
yrittäjänä menestymiseen. Esimerkiksi<br />
erään tutkimuksen mukaan menestyvät<br />
yrittäjät ovat mitä todennäköisimmin muita<br />
nokkelampia miehiä. He ovat hankkineet<br />
itselleen suhteellisen hyvän koulutuksen,<br />
johta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> yrittäjäkokemusta <strong>ja</strong> he ovat<br />
verkostoituneet muiden (mies)yrittäjien<br />
kanssa (Schiller & Crewson, 1997). Myös<br />
Euroopan komissio (2007) on todennut,<br />
että yrittäjänaiset kohtaavat samo<strong>ja</strong> vaikeuksia<br />
kuin kaikki yrittäjät, mutta erityisesti<br />
rahoituksen hankkiminen tuottaa naisille<br />
enemmän ongelmia. Toisaalta naisilla ei<br />
välttämättä ole menestyksellisessä yritystoiminnassa<br />
tarvittavaa itseluottamusta <strong>ja</strong><br />
johtamistaito<strong>ja</strong>. Yrittäjänaisten vaikeuksiin<br />
on olemassa useita syitä, kuten väärän yrittäjyyden<br />
alan valitseminen, informaation<br />
<strong>ja</strong> sosiaalisten verkostojen puuttuminen,<br />
diskriminaatio sekä vaikeudet työn <strong>ja</strong> perheen<br />
yhdistämisessä.<br />
Työmarkkinat ovat <strong>ja</strong>kaantuneet jyrkästi<br />
kahtia sukupuolen mukaan sekä horisontaa-<br />
1<br />
3/10
Change language