1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Katsaus<br />
Tar<strong>ja</strong> Tiainen<br />
Tietotekniikan miehisyys ei murru<br />
Alkuperäisten kulttuurien tutki<strong>ja</strong>t havaitsevat,<br />
että ihmiset näkevät haltijoita, koska<br />
uskovat niihin, <strong>ja</strong> toisaalta he uskovat<br />
haltijoihin, koska näkevät niitä. Samoin<br />
on tilanne sukupuolisen tasa-arvon kanssa.<br />
Suomessa on voimakas tasa-arvoretoriikka,<br />
jonka takia suomalaiset näkevät<br />
tasa-arvoisuutta ympärillään. Näin siitä<br />
huolimatta, että kaikki tietävät tietotekniikan<br />
(IT) ammattilaisten <strong>ja</strong> harrastajien<br />
enemmistön olevan miehiä.<br />
Tässä artikkelissa käsittelen sitä, mitä<br />
tietotekniikan <strong>ja</strong> maskuliinisuuden kytkös<br />
tarkoittaa. Sen jälkeen pohdin, millaiselta<br />
IT-asiantuntijuuden sukupuolen tulevaisuus<br />
näyttää. Tulevaisuuden kehitystä arvioin<br />
kahden tulevaisuudentutkimuksen<br />
menetelmän avulla: kehitystrendien tarkastelun<br />
<strong>ja</strong> muutosta enteilevien heikkojen<br />
signaalien avulla.<br />
Tietotekniikan <strong>ja</strong> maskuliinisuuden<br />
kytkös<br />
Kun pohditaan tietotekniikan <strong>ja</strong> maskuliinisuuden<br />
kytköstä, ensimmäisenä nousee<br />
esille alan työvoiman sukupuolinen vinouma:<br />
IT-ammattilaisista naisia on alle 30 %.<br />
Tämän vinouman taustalla on tekniikan <strong>ja</strong><br />
maskuliinisuuden kytkös (esim. Lie 1995<br />
<strong>ja</strong> Tiainen 2009) sekä asiantuntijuuden <strong>ja</strong><br />
maskuliinisuuden kytkös. Yleiseen kuvaan<br />
asiantuntijuudesta sisältyy miehisyyteen<br />
yhdistettyjä ominaisuuksia, kuten erikoistuminen,<br />
auktoriteetti, teknologia, rationalismi<br />
<strong>ja</strong> objektiivinen totuus (Bereiter &<br />
Scardamalia 1993).<br />
11<br />
3/10<br />
Näin suurta sukupuolista vinoumaa voidaan<br />
pitää yllättävänä, sillä Suomessa naisten<br />
kokopäiväinen työssäkäynti on normi,<br />
josta vain pienten, alle kolmivuotiaiden<br />
lasten äidit tekevät poikkeuksen. Suomessa<br />
on yleistä naisten akateeminen kouluttautuminen,<br />
myös luonnontieteelliselle alalle.<br />
Voimakkaasta tasa-arvoretoriikasta huolimatta<br />
Suomessa ammattien sukupuolinen<br />
<strong>ja</strong>kautuminen on hyvin selkeä (Kolehmainen<br />
1999).<br />
Työ<strong>ja</strong>on sukupuolirakenne on vain yksi<br />
osa-alue, jolta sukupuolittuneita rakenteita<br />
voidaan tarkastella. Otan tarkasteluun myös<br />
kaksi muuta ulottuvuutta: sukupuoliset<br />
symbolit sekä sukupuolisen identiteetin <strong>ja</strong><br />
käytöksen (Harding 1986).<br />
Sukupuoliset symbolit esittävät (tieto)<br />
teknologian maskuliinisena. Teknologinen<br />
osaaminen <strong>ja</strong> maskuliinisuus on kytketty<br />
yhteen. Tämä tarkoittaa, että IT-osaa<strong>ja</strong>n<br />
a<strong>ja</strong>tellaan olevan mies <strong>ja</strong> toisaalta miesten<br />
a<strong>ja</strong>tellaan hallitsevan tietotekniikan. Tämä<br />
kytkentä on stereotyyppinen a<strong>ja</strong>tusmalli,<br />
jonka ei tarvitse vastata todellisuutta kaikkien<br />
miesten käyttäytymisessä, ei edes useimpien<br />
heistä (Lie 1995). Nämä symboliset<br />
a<strong>ja</strong>tusmallit eivät ole pysyviä, vaan niistä<br />
käydään <strong>ja</strong>tkuvaa neuvottelua (Lie 1995).<br />
Kuitenkin niiden muutos on hidasta. Kun<br />
tuttavapiirissä on IT-osaa<strong>ja</strong>na nainen, hänet<br />
sijoitetaan poikkeukseksi, joka ei muuta<br />
a<strong>ja</strong>tusmallia. Samoin a<strong>ja</strong>tellaan, kun kohdataan<br />
tietotekniikkaa osaamaton mies.<br />
Sukupuoliset symbolit vaikuttavat siihen,<br />
keitä nähdään IT-ammattilaisina. IT-<br />
alan historia kuvataan miehisenä voittokulkuna<br />
(Vehviläinen 1999), jossa sivuutetaan<br />
alalla toimineet merkittävät naiset, kuten<br />
Augusta Ada Byron Lovelace <strong>ja</strong> Grace<br />
Murray Hopper (Gürer 1995). Tämä rakenteellinen<br />
vinous tulee esille myös, kun<br />
tarkastelee mediassa esillä olevia IT-ammattilaisia;<br />
alan ammattilaisista on lähes 30<br />
% naisia, kuitenkin julkisuudessa on esillä<br />
lähes yksinomaan miehiä (Vehviläinen,<br />
2002). IT-alan lehdissä on kirjoittajina<br />
pääasiassa miehiä; esimerkiksi tieteellinen<br />
lehti Communications of the ACM pyysi<br />
tulevaisuusesseiden kirjoittajiksi lähes yksinomaan<br />
miehiä: 49. kirjoitta<strong>ja</strong>n joukossa<br />
oli vain neljä naista (Kuosa 1999).<br />
Sukupuolinen identiteetti <strong>ja</strong> käyttäytyminen<br />
tulevat esille myös suhtautumisessa<br />
tietotekniikan käyttöön <strong>ja</strong> käyttäjiin. Merete<br />
Lie (1995) havaitsi, että osa miestyöntekijöistä<br />
ei halunnut kuvata itseään<br />
tietotekniikan käyttäjinä, sillä he liittivät<br />
tietokoneet muihin toimistovälineisiin <strong>ja</strong><br />
siten naisten alueeksi. Toisaalta miehisyys<br />
liittyy käsityksiin uusien tietokonesovellusten<br />
käyttäjistä, etenkin vapaa-a<strong>ja</strong>nkäyttöön<br />
tarkoitettujen järjestelmien yhteydessä;<br />
esimerkiksi tietokonepelit katsotaan poikien<br />
jutuksi. Poikien tietokoneiden käyttöä<br />
mahdollistetaan <strong>ja</strong> tuetaan, koska sitä arvostetaan<br />
teknisenä osaamisena. Sen si<strong>ja</strong>an<br />
tyttöjen tietotekniikan käyttö on vähäarvoisempaa,<br />
osin jopa tuomittavaa (Nieminen-<br />
Sundell 2003); heidän käyttöalueensa ovat<br />
esimerkiksi sosiaalisten kontaktien ylläpito<br />
<strong>ja</strong> nettiostosten tekeminen.<br />
Kehitystrendit<br />
IT-alalla naiset ovat vähemmistö. Näin<br />
on ollut vuosikymmeniä, mutta <strong>ja</strong>tkuuko<br />
sukupuolinen vinous tulevaisuudessa?<br />
Sen tarkasteluun voidaan käyttää kehitystrendien<br />
tunnistamista <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkamista. Tällä<br />
menetelmällä saadaan ennuste tulevaisuudesta,<br />
jos ilmiön ympäröivä tilanne säilyy<br />
nykyisenä.<br />
IT-ammattilaisuuden sukupuoli<strong>ja</strong>on kehitystrendien<br />
määrittely on ongelmallista,<br />
koska IT-alan ammatit ovat uusia <strong>ja</strong> ammattinimikkeet<br />
eivät ole vakiintuneita. Siihen,<br />
mikä työ on määritelty IT-alan työksi, on<br />
vaikuttanut työntekijän sukupuoli (vertaa<br />
Lie 1995). Ammattien uutuus <strong>ja</strong> vakiintumattomuus<br />
on vaikeuttanut ammattilaisten<br />
tilastointia. Suomessa yhden tilastojen<br />
tarkastelumahdollisuuden antaa Tietotekniikan<br />
liiton (aiemmin Tietokoneyhdistyksen)<br />
jäsenistö. 1960-luvulla IT-alan<br />
asiantunti<strong>ja</strong>-ammattilaisista naisia oli alle<br />
10 % (taulukko 1). Vuoteen 1980 mennessä<br />
naisten osuus oli noussut 28 % (Vehviläinen<br />
1999), mutta sen jälkeen lisääntymistä ei<br />
ole tapahtunut (katso taulukko 2). Jos tulevaisuuden<br />
tilannetta ennustetaan tämän<br />
trendin mukaan, niin naisten osuus tulee<br />
säilymään va<strong>ja</strong>ana kolmanneksena IT-alan<br />
ammattilaisista.<br />
Sukupuolinen vinouma näkyy paitsi<br />
naisten vähäisenä määränä IT-alan ammattilaisista,<br />
niin myös uralla etenemissä.<br />
Kansainvälisestikin on havaittu, että naiset<br />
etenevät IT-alan uralla miehiä heikommin<br />
(Camp 1997). Suomessa tilanne on samanlainen.<br />
Eräs klassinen esimerkki ovat aka-<br />
Taulukko 1. Tietokoneyhdistyksen naisjäsenet 1960-luvulla (Vehviläinen 1999).<br />
ammattinimike<br />
naisten<br />
osuus<br />
reikäkortin<br />
lävistäjä<br />
operaattori ohjelmoi<strong>ja</strong> systeeminsuunnitteli<strong>ja</strong><br />
osaston<br />
johta<strong>ja</strong><br />
100 % 18 - 48 % 7 % 9 % 3 %<br />
11<br />
3/10
Change language