1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
maskuliinisuuden malleihin. Hegemoninen<br />
kuva miehen ruumiista on paljolti<br />
tukeutunut nuoruuteen <strong>ja</strong> voimaan (Hänninen<br />
2006). Tulevaisuuden vanhat miehet<br />
saattavat tuottaa näihin kuviin uudenlaista<br />
moninaisuutta <strong>ja</strong> vaihtoehto<strong>ja</strong>. Tämän kannalta<br />
on olennaista pohtia millaisia ovat<br />
tulevaisuuden vanhat miehet.<br />
Millaisia tulevaisuuden vanhat<br />
miehet ovat?<br />
Vielä nykyisin vanhojen miesten kuville<br />
<strong>ja</strong> kuvauksille julkisuudessa on tyypillistä<br />
tietynlainen marginaalisuus, sekä<br />
määrällisessä että laadullisessa mielessä.<br />
Vanhat miehet asettuvat julkisen katseen<br />
reunamille. Marginaalisuus ei rajoitu vain<br />
vanhojen miesten ra<strong>ja</strong>lliseen näkyvyyteen<br />
julkisuudessa, vaan se näkyy myös<br />
erilaisten roolien <strong>ja</strong> asemien suppeutena.<br />
Eläkkeelle jääneiden valtiomiesten, taitelijoiden<br />
<strong>ja</strong> muiden yhteiskunnallisten<br />
vaikuttajien ohella vanhat miehet näkyvät<br />
julkisuudessa usein vain yksinäisinä<br />
pilkkijöinä, puutöitä väsäävinä metsän<br />
peikkoina tai huoltoaseman nurkkapöydän<br />
sotajuttu<strong>ja</strong> tankkaavina turisijoina. Kaikille<br />
näille jälkimmäisille kuville on ominaista<br />
rajoittunut sosiaalinen osallistuminen <strong>ja</strong><br />
jopa tarkoituksellinen syrjään asettuminen.<br />
Ovatko vanhat miehet tällaisia myös<br />
tulevaisuudessa?<br />
Tulevaisuuden vanhat miehet ovat eläneet<br />
kulutusyhteiskunnassa <strong>ja</strong> omaksuneet<br />
elämänsä aikana sen mukaiset arvot,<br />
tavoitteet <strong>ja</strong> käytännöt. He ovat tottuneita<br />
tietotekniikan käyttäjiä <strong>ja</strong> navigoivat sujuvasti<br />
internet-maailmassa. He ovat aiempia<br />
sukupolvia kielitaitoisempia, matkustelleet<br />
enemmän <strong>ja</strong> ovat tämän vuoksi vähemmän<br />
sidoksissa paikkaan kuin edeltävät miessukupolvet.<br />
Karisto <strong>ja</strong> Konttinen (2004,<br />
ks. myös Karisto 2008) ovat havainnollisesti<br />
osoittaneet suomalaisten sukupolvien<br />
ero<strong>ja</strong> matkustamisessa. Matkustaminen <strong>ja</strong><br />
liikkuvuus ovat vuosikymmenten aikana<br />
yleistyneet merkittävästi, <strong>ja</strong> sen vuoksi<br />
myös suhde kuluttamiseen <strong>ja</strong> paikkaan ovat<br />
muuttuneet. Vaikka Suomessa on jo aiemmin<br />
keskusteltu Espan<strong>ja</strong>n aurinkorantojen<br />
suomalaiseläkeläisistä, tulevaisuudessa<br />
lienee vielä nykyistä tavallisempaa, että<br />
eläkepäiviä vietetään esimerkiksi vuodenaikojen<br />
mukaan erilaisissa ympäristöissä.<br />
Ehkä juuri eläkeläiset ovat tulevaisuudessa<br />
se ryhmä, jonka kohdalla tulee erityisen<br />
selvästi esiin globalisaation myötä kasvava<br />
liikkuvuus <strong>ja</strong> paikkasidonnaisuuden<br />
heikkeneminen.<br />
Kuluttamisen keskeinen paikka elämässä<br />
näkyy tietysti paitsi erilaisten palveluiden<br />
<strong>ja</strong> kulutustavaroiden käytössä myös<br />
siinä, kuinka erilaisiin palveluihin <strong>ja</strong> niiden<br />
saamiseen suhtaudutaan. Uudet sukupolvet<br />
ovat vaativampia kuluttajia <strong>ja</strong> heillä on<br />
enemmän sekä varallisuutta että kokemusta<br />
omista vaikutusmahdollisuuksistaan.<br />
Ikääntyneiden miesten määrän kasvu <strong>ja</strong><br />
tämän joukon laadullinen muutos johtavat<br />
väistämättä siihen, että vanhoista miehistä<br />
tulee nykyistä näkyvämpi kulutta<strong>ja</strong>ryhmä,<br />
joka on aiempaa valikoivampi <strong>ja</strong> vaativampi<br />
kulutusvalinnoissaan. Tämä ei rajoittune<br />
vain kaupallisiin palveluihin. Oletettavaa<br />
on, että tulevaisuuden vanhat vaativat myös<br />
laadukkaita julkisia palveluita, joihin he<br />
katsovat olevansa oikeutettu<strong>ja</strong> vuosikymmenten<br />
verojen maksun jälkeen.<br />
Eläkeläisten poliittinen aktiivisuus voi<br />
tulevaisuudessa muuttaa suomalaista puoluekarttaa.<br />
Väestön vanhenemisen myötä<br />
poliittiseen toimintaan tulee mukaan yhteiskunnalliseen<br />
vaikuttamiseen tottuneita<br />
sukupolvia, joiden poliittinen tietoisuus ei<br />
välttämättä enää seuraile perinteistä oikeisto-vasemmisto<br />
-<strong>ja</strong>koa. Nykyinen poliittisten<br />
puolueiden kriisi perustuu nähdäksemme<br />
pitkälti siihen, että puolueiden perinteiset<br />
kannatta<strong>ja</strong>kunnat ovat pirstoutuneet, eikä<br />
suurista <strong>ja</strong> vanhoista puolueista yksikään voi<br />
asettua edustamaan vain yhtä tiettyä kansanosaa.<br />
Useimmilla puolueilla on historiasta<br />
juontuvat intressiryhmänsä, joiden etu<strong>ja</strong> ne<br />
ovat vuosikymmenien a<strong>ja</strong>n a<strong>ja</strong>neet (kuten<br />
maanviljelijät, työläiset, omistava luokka<br />
<strong>ja</strong> sivistyneistö jne.), mutta näiden ryhmien<br />
asema yhteiskunnassa sekä jäsenten<br />
luokka- <strong>ja</strong> ryhmätietoisuus on muuttunut.<br />
Tämän seurauksena puolueista saattaa tulla<br />
nykyistä selvemmin tiettyjen ryhmien edunvalvonnan<br />
välineitä, jos ideologiat eivät<br />
pysty vastaamaan kansalaisten odotuksiin.<br />
Kaiken eläkepommipuheen myötä ei siksi<br />
ole lainkaan mahdotonta, että tulevaisuuden<br />
puolueiden kannatta<strong>ja</strong>ryhmät eivät enää<br />
muodostu ammattiryhmä- <strong>ja</strong> luokkaperustaisesti,<br />
vaan ainakin osin ikäperustaisesti.<br />
Vaikka eläkeläisten puolueet eivät vielä ole<br />
saaneet laajempaa kannatusta, voi tilanne<br />
olla tulevaisuudessa toinen.<br />
Ikääntyneen väestön määrällisellä <strong>ja</strong><br />
laadullisella muutoksella on yleisesti ottaen<br />
merkitystä tulevaisuuden kulutuksessa,<br />
yhteiskuntasuunnittelussa <strong>ja</strong> politiikassa.<br />
Uudet sukupolvet ovat laadullisesti erilaisia<br />
kuin edeltäjänsä, eikä tämä välttämättä<br />
lainkaan johdu miesten määrän <strong>ja</strong><br />
suhteellisen osuuden kasvusta. On selvää,<br />
että tulevaisuuden eläkeikäiset naiset ovat<br />
samalla tavoin vaativia kuluttajia kuin<br />
miehetkin. Pikemminkin asian merkitys<br />
on siinä, että vanhenevan väestön sukupuoli<strong>ja</strong>kauman<br />
muutos vaikuttaa siihen,<br />
millaisin eri tavoin ikääntyneet ihmiset<br />
näkyvät <strong>ja</strong> vaikuttavat yhteiskunnalliseen<br />
toimintaan. Nähdäksemme miesten määrän<br />
kasvu muuttaa ikääntyneen väestönosan<br />
paikkaa, asemaa <strong>ja</strong> julkista kuvaa ennen<br />
muuta siksi, että se luo vanhenemiseen <strong>ja</strong><br />
eläkeikäisten ryhmään heterogeenisyyttä.<br />
Nykyisin vallitseva käsitys vanhasta ihmisestä<br />
saintpaulioidensa keskellä yksinään<br />
asustavana mummona väistyy <strong>ja</strong> tilalle tulee<br />
monipuolisempia kuvia vanhenemisesta,<br />
vanhuudesta <strong>ja</strong> vanhoista ihmisistä.<br />
3/10 3/10<br />
Lopuksi<br />
Läpi artikkelin olemme puhuneet miehistä<br />
ryhmänä <strong>ja</strong> kuvanneet muun muassa sitä,<br />
miten tulevaisuuden ikääntyneet miehet<br />
eroavat ryhmänä nykyisistä. On kuitenkin<br />
muistettava, etteivät tulevaisuuden miehet<br />
ole yhtään sen enempää homogeeninen ryhmä<br />
kuin nykyisetkään. Yhteiskuntaluokka<br />
on kokenut käsitteenä <strong>ja</strong> tutkimuskohteena<br />
arvostuksen puutetta suomalaisessa<br />
yhteiskuntatutkimuksessa viime vuosikymmenten<br />
aikana (Järvinen & Kolbe<br />
2007, Tolonen 2008). Tästä huolimatta on<br />
selvää, että ihmiset myös tulevaisuudessa<br />
<strong>ja</strong>kautuvat yhteiskunnan hierarkioissa<br />
vallan, tulojen <strong>ja</strong> koulutuksensa suhteen.<br />
Vaikka suomalaisten elintaso, elinolot,<br />
elinikä <strong>ja</strong> terveys ovat kasvaneet kohisten<br />
vuosikymmenten a<strong>ja</strong>n, tämä kehitys ei ole<br />
<strong>ja</strong>kautunut väestöryhmien välillä tasaisesti.<br />
Suomalaisessa terveystutkimuksessa on<br />
todettu, että tasa-arvoon tähtäävästä terveyspolitiikasta<br />
huolimatta sosiaaliryhmien<br />
väliset terveyserot eivät ole hävinneet,<br />
vaan ovat jopa kasvamaan päin (Palosuo<br />
ym. 2007). Tämä tarkoittaa myös sitä, että<br />
terveys <strong>ja</strong> hyvinvointi saattavat <strong>ja</strong>kautua<br />
tulevaisuuden ikääntyneessä väestössä<br />
epätasaisesti. Vaikka ihmiset elävät aiempaa<br />
pidempään <strong>ja</strong> terveempinä, terveys <strong>ja</strong><br />
elinvuodet voivat kasautua paremmassa<br />
asemassa olevien ryhmään vielä nykyistä<br />
selvemmin.<br />
Jeff Hearn (1995) on todennut, että ikä<br />
<strong>ja</strong>kaa miehiä erilaisiin asemiin, ehkä vielä<br />
enemmän kuin naisia. Johtavassa asemassa<br />
olevat miehet hyötyvät iästä, sen tuomasta<br />
asemasta, vallasta, vaikutusvallasta <strong>ja</strong><br />
kokemuksen tuomasta arvostuksesta. Suorittavissa<br />
tehtävissä toimivat miehet taas<br />
joutuvat ikänsä <strong>ja</strong> esimerkiksi eläkkeelle<br />
siirtymisen myötä useammin marginaaliin,<br />
samalla tapaa kuin pääosa naisista.<br />
Ei liene perusteita olettaa, että tällainen
Change language