1 Vuokko Jarva ja Kaarina Kailo Pääkirjoitus 3 ... - Meta-future.org

varaa edelleen on seuraavissa aiheissa myös
naisyrittäjyyden kannalta:
- Koulutustaso ja -ala määrittävät myös
yrittäjien työhön sijoittumismahdollisuuksia
sekä työmarkkinoilla menestymistä.
Miehet ja naiset valikoituvat
edelleen jossain määrin eri koulutusaloille.
- Miehet ja naiset valikoituvat eri yrittäjyyden
aloille.
- Miehet ja naiset saavat koulutuksestaan
erilaisen tuoton myös saman koulutustason
ja alan sisällä, myös yrittäjinä.
Jos nainen valitsee perinteisesti
miesvaltaisemman uran, hän voi saavuttaa
paremman aseman verrattuna
naisiin, mutta ansaitsee heikommin
kuin samalla alalla työskentelevä mies.
Toisin sanoen työmarkkinat suosivat
miehiä.
- Miesten ammatit ovat paremmin palkattuja
kuin samantasoisen koulutuksen
vaativat naisten ammatit.
Syitä miesten ja naisten erilaisille menestymisen
mahdollisuuksille pitäisi etsiä
erilaisista kulttuurisista ja sosiaalisista
tekijöistä, valtarakenteista, kasvatuksesta
sosialisaation ilmiönä sekä naisiin kohdistuvasta
diskriminaatiosta. Raija Julkusen
työelämän tasa-arvoa koskevan selvityksen
mukaan tasa-arvopolitiikan keinovalikoima
on laaja sukupuolisen työnjaon ja
työelämän sukupuolijakojen purkamisessa.
Tällaisia keinoja ovat muun muassa lait,
Lähteet
Ahl Helene (2002): The Making of the Female Entrepreneur.
A Discourse Analysis of Research Text on
Women’s Entrepreneurship. Jönköping International
Business School. JIBS Dissertation Series No. 015.
Jönköping University.
Bradley Karen (2000): The Incorporation of Women into
Higher Education: Paradoxical Outcomes?, Sociology
of Education Vol. 73, No. 1 (Jan. 2000), pp. 1-18
Bruni Attila, Gherardi Silvia & Poggio Barbara (2004):
Entrepreneur-mentality, gender and the study of women
entrepreneurs, Journal of Organizational Change
Management, 17/2004, pp.256 – 268.
niiden uudistaminen ja kokeilut, tutkimukset,
selvitykset sekä erilaiset tasa-arvoa
edistävät ohjelmat (Julkunen, 2009).
Myös työmarkkinalainsäädännöllä on
oma erityinen paikkansa työmarkkinoiden
muuttamisessa miesten ja naisten kannalta
tasa-arvoisemman kohtelun saavuttamiseksi.
Naisyrittäjyyttä tulisi tutkia myös
siitä näkökulmasta, miten liiketoimintaan
vaikuttavat säännöt ja reformit vaikuttavat
naisten toimimiseen yrittäjinä (ks. Minniti
& Naude, 2010).
Naisyrittäjyyden edistäminen on ollut
yksi Suomen hallituksen tasa-arvopolitiikan
tavoitteista ja sen puolesta on tehty
huomattavasti töitä. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä
kaipaa erityisesti malleja,
joilla rohkaistaisiin nuoria naisia yrittäjiksi,
parantamisen varaa on myös rahoitusmalleissa,
neuvonnassa ja sosiaaliturvassa
(TEM 2010). Toisaalta, kuten Julkunen
(2009, 40-41) toteaa, monista toimista
huolimatta naisten osuus yrittäjinä on säilynyt
suhteellisen vakiona, yrittäjyys on
säilyttänyt segregoidun luonteensa ja perhe-elämä
rajoittaa ja puitteistaa enemmän
naisten yrittäjyyttä.
Kolmas skenaario on se, mitä kukaan ei
voi edeltä käsin ennustaa. Yllättävä väliin
tuleva tekijä tulee muuttamaan työmarkkinoiden
luonteen aivan odottamattomalla
tavalla. Naisilla sinänsä on tulevaisuutta
myös yrittäjinä, aivan vastaavasti kuin
miehilläkin.
Brynin Malcolm & Schupp Jürgen (2000): Education, Employment,
and Gender Inequality amongs Couples. European
Sociological Review 16/2000, pp. 349-365.
Cals Marta, Smirciah Linda & Boure Kristina (2007):
Knowing Lisa? Feminist analyses of ´gender and
entrepreneurship. In: D. Bilimoria & S. Piderit (ed.):
Handbook on women in business and management.
Edward Elgar Publishing Limited, UK., pp. 78-108.
Charles Maria & Bradley Karen (2002): Equal but Separate?
A Cross-National Study of Sex Segregation in Higher
Education, American Sociological Review Vol. 67, No.
4, (August 2002) pp. 573-599.
Dale Angela (1986): Social Class and the Self-employed.
Sociology Vol. 20, No. 3 (August 1986), pp.
430-434.
European Commission (2006): The Gender Pay Gap Origins
and Policy Responses. A Comparative Review of 30
European Counties. European Commission.
European Commission (2007): European Network to
Promote Women’s Entrepreneurship (WES). Activities
Report 2006. European Commission.
Hamilton Barton (2000): Does Entrepreneurship Pay? An
Empirical Analysis of the Returns of Self-Employment,
The Journal of Political Economy Vol. 108, No. 3 (Jun.
2000), pp. 604-31.
Honkanen Virpi (2010): Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen
työssä menestyminen viidessä
Euroopan maassa. Väitöskirja. Koulutussosiologian
tutkimuskeskuksen raportti 75. Turun yliopisto.
Saatavana sähköisessä muodossa:
Hyrsky Kimmo (2006): Yrittäjyyskatsaus 2006. Kauppa- ja
teollisuusministeriön julkaisuja 28. Elinkeino-osasto.
Edita Publishing Oy, Helsinki.
ILO, (2005): Key Indicators of the Labour Market.
(fourth edit.) [viitattu 2.2.2006]. Saatavana sähköisessä
muodossa:
ILO, (2006): Global Employment Trends Brief. [viitattu
2.2.2006]. Saatavana sähköisessä muodossa:
Julkunen Raija (2006): Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion
rajat ja julkinen vastuu. Stakes, Helsinki.
Julkunen Raija (2009): Työelämän Tasa-arvopolitiikka.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:53.
Helsinki.
Kailo Kaarina (2009): Irti talousväkivallasta. Reseptejä
solidaariseen hyvinvointiin. Jääli, Hakapaino.
Kauhanen Antti (2004): Yrittäjien ansiot, työajat ja työkuormitus:
Selvitys ekonomien ja insinöörien yrittäjyydestä.
Keskustelunaiheita No. 960. ETLA, Elinkeinoelämän
Tutkimuslaitos, Helsinki.
Kiander Jaakko (2004): Onko Suomessa liian vähän
yrittäjiä? VATT - keskustelualoitteita 343. Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki.
Komulainen Katri & Sinisalo Pentti (2006): ”Mul on
amerikkalainen työajattelumalli”. Itsensä työllistävien
naisten urakertomukset ja yrittäjäminä. Työelämän
tutkimus 3/2006, s. 149-159.
Kovalainen Anne (2003): Yrittäjyyden sukupuolen mukaiset
jaot 2000-luvulla. Tilastollinen aikakauslehti
4/2003, s. 25-30.
Kupferberg Feiwel (2001): Entrepreneurship Training and
Entrepreneurial Commitment. Beyond the “Traits” and
“Rates” Approach. Paper presented at the Conference
Internationalizing Entrepreneurship Education and
Training, IntEnt01, Kruger National Park, South Africa,
July 2-4, 2001.
Lavikka Riitta (2000): Palvelukseen halutaan ‘hyvä tyyppi’
eli osaaminen perinteisessä teollisuudessa, Sosiologia
1/2000, s. 1-17.
Lohmann Henning, Luber Silvia & Müller Walter (1999):
Who is Self-Employed in France, the United Kingdom
and West Germany? Patterns of Non-Agricultural
Self-Employment. Working papers Nr. 11. Mannheimer
Zentrum für Europäiche Sozialforschung,
Mannheim.
Lyon Stina (1996): Success with qualifications: comparative
perspectives on women graduates in the labour market,
Higher Education Vol. 31, No. 3, pp. 301-323.
Minniti Maria & Naudé Willem (2010): Introduction to
Special Section. What Do We Know About the Patterns
and Determinants of Female Entrepreneurship Across
Countries?, European Journal of Development Research
Vol. 22, (May 2010) pp. 277-293.
OECD (2009): Factbook 2009: Economic, Environmental
and Social Statistics. OECD, Paris.
Palmgren Helena, Kaleva Simo, Jalonen Päivi & Tuomi
Kaija (2010): Naisyrittäjien työhyvinvointi. Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisuja 5/2010. Edita Publishing
Oy, Helsinki.
OECD, (2008): Growing Unequal? Income Distribution
and Poverty in OECDCountries. OECD, Paris.
OECD 2009. Factbook 2009:Pöntinen Seppo (1990):
Koulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa: O. Riihinen
(toim.): Suomi 2017. Gummerus, Jyväskylä.
Schiller Bradley & Crewson Philip (1997): Entrepreneurial
Origins: A Longitudinal Inquiry, Economic Inquiry Vol.
35, No.3, pp. 67-79.
Schomburg Harald (2007): Causes of Professional Success
of Highly Skilled Professionals, European Journal of
Education, Vol. 42, No. 1, pp. 35–57.
Støren Liv Anne & Arnesen Clara Åse (2007): Winners
and Losers. In: J. Allen & R. van der Velden (ed.):
The Flexible Professional in the Knowledge Society:
General Results of the REFLEX Project. Research
Centre for Education and the Labour Market. Maastricht
University, pp. 221-266.
TEM, (2010): MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys
– Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2010. Edita
Publishing Oy, Helsinki.
Tilastokeskus, (2006): Yleisimmät ammattiryhmät 2004.
[viitattu 13.3.2007]. Saatavana sähköisessä muodossa:
Tervo Hannu & Haapanen Mika (2007): Miksi naisia on
vain vähän yrittäjinä? Kansantaloudellinen aikakauskirja
1/2007, s 28-43.
Vainio-Korhonen Kirsi (2002): Ruokaa, vaatteita, hoivaa.
Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä
1700-luvulta nykypäivään. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura.
Weiler Stephan & Bernasek Alexandra (2001): Dodging
the Glass Seiling? Networks and theNew Wave of
Women Entrepreneurs, The Social Science Journal
Vol. 38, Issue 1 (Spring 2001), pp.85-103.
3/10 3/10